Luennoija: Sirpa Ahola
Saimme kirjallisen materiaalin, mutta tässä muistiinpanoja materiaalin ulkopuolelta, joten saattaa olla "hieman" hajanaista tekstiä. ;)
Harrastamalla jotain rotua, oppii kuinka sen rotuinen on helpoin kouluttaa, mutta muilla roduilla on vähän omat "nappinsa" mitä painaa.
Nuoren koiran liikunta oltava kohtuullista, ettei altista sitä vahingoille.
Esim. antibiootit ja loiset, kuten nenäpunkki, voivat heikentää hajuaistia.
Koira kuulee parhaiten korkeat äänet.
Remmirähinälle voi olla 2 syytä:
- puolustautuminen, pelko
- uteliaisuus ja turhautuminen, joka purkautuu meluamisena
- aikuisena ei enää välttämättä huomattavaissa eroa, kummasta kyse, käytös samanlaista
PALKKAUS
Laumaviettiä on helpointa käyttää koulutuksessa sellaisella koiralla, joka on mielellään "alempiarvoinen", ja joka arvostaa kehutuksi tai hyväksytyksi tulemista. Dominoivan koiran voi olla vaikeampi hyötyä laumavietillä palkkaamisesta. Pointtina halu alistua laumanjohtajalle.Muita palkkaustapoja ovat namit ja lelut. On koiria, jotka eivät ole ikinä liian kylläisiä nameista (Roosa) tai saalisleikistä (Varpu).
Lelut voivat olla kotona kokoajan saatavilla, jos niiden käyttö on hauskempaa ohjaajan kanssa kuin yksin.
Sakemannit palkataan perinteisesti saaliilla. Millan intohimo on narupallo. |
SYÖMINEN
Koira ei arvosta kupissa olevaa ruokaa:
- vähennä annosta niin kauan, että koira syö kaiken heti
- voi jäädä nälkäiseksi, jolloin himoitsee seuraavaa ateriaa
- toinen koira voi syödä sen ruoat, jos närpii
LUONNETESTI
Luonnetestissä ei etsitä hyvää seurakoiraa, vaan parasta virkakoiraa (poliisi, armeija...). Se on keinotekoinen ihmisten tuote, ei jumalan sana. Se on myös vanhin koiran luonnetta mittaava testi.
Hyvä taisteluhalu: tarvitaan hieman aggressiivisuutta ja dominanssia, ei pelkkää saalisviettiä.
Rohkea ja toimintakykyinen: hieman pelkää, mutta pystyy toimia.
Koira, joka ei pelkää mitään, on tyhmä.
Vähäisilläkin pisteillä koiran kanssa voi harrastaa ja kisata, riippuu vaan osa-alueista, minkä kanssa pitää tehdä työtä.
KOULUTUS
Kaikki koulutusmenetelmät ei sovi kaikille koirille tai ohjaajille. Kaikki kuitenkin tuottavat tulosta jollain ja ovat yhtä "oikeita".
Positiivisin menetelmin, treenaus on itsellekin hauskempaa, joten sitä tulee myös tehtyä useammin.
Usein lajivalinta valikoituu täällä maalla sen mukaan, mihin harrastukseen löytyy porukka ja järjestäjä, eikä niinkään koiran ominaisuuksien mukaan.
Jos haluaa "helppoa" menestystä, kannattaa miettiä, mihin koiralla on hyvät edellytykset.
Esineruutua voi harjoitella opettamalla ensin esineeseen koskeminen, sitten esineen suuhun ottaminen ja pitäminen pidemmän aikaa, esineen antaminen, ja lopulta esineen hakeminen vaikeammista paikoista.
Uteliaan koiran voi kytkeä paikalleen, näyttää sille esine, vie se puun taakse, ja päästä koira irti. Utelias koira voi mennä katsomaan, mikä sinne vietiin. Se voi ottaa sen suuhun, jolloin hihkaistaan ja lähdetään juoksuun, jolloin koira ehkä lähtee perään esine mukanaan.
Jälki: kepin löytäminen yleensä sakulle itsessään hauskaa. Samoin jäljen seuraaminen erittäin luontaista. Keppien löytäminen kannattaa olla motivoivaa. Tällöin jäljestyst on vauhdikasta ja kepit todennäköisimmin myös löytyvät.
Kokeessa saa palkata koiran aina kepin jälkeen! :)
Kannattaa harjoitella sitä, että jäljen päälle sataa vesi ennen ajamista.
Pelastuspuolen tottelevaisuusosan esteet on sellaiset, että pienikin koira pystyy ne suorittaa.
Rauniokokeissa paljon häiriötä, kuten savu, työkoneet, paukkeet.
Vieras henkilö kantaa koiraa.
Agilityradan jälkeen Roosa palkkautuu myös taisteluleikistä omalla treenitaluttimellaan, vaikka muuten sen arvolle ei mielestään sovi leikki. |
Oli varmasti mielenkiintoinen:) Meijän äitikin varmaan tykkäisi kun noita koiria muutenkin kasvatuksen rinnalla on 4;)
VastaaPoista