Ilmoitusten Aatelia 28

Kani tai sen tuhoase, mitä näitä nyt on. :D

Lähde: 50-photos-that-will-give-you-serious-trust-issues (Kiitos Sääntö-Suomen, suuri osa noista ei varmaan ole täällä mahdollista! ♡)

FB-ryhmä Anemoneniityn koirille

FB-ryhmä: Anemoneniityn koirien omistajat

Tervetuloa kaikki kasvattimme ja niiden vanhemmat ja jälkeläiset ihmisineen!
Lisäsin jo jäseniä kaverilistaltani, jotka yhtäkkiä sattuivat silmään kasvatin omistajana, ja koitan lisäillä vastakin, jos (ja varmasti KUN) olen jonkun unohtanut. Voit poistaa itsesi, jos et halua kuulua tähän ryhmään. Siinä tapauksessa pahoittelen aiheuttamaani häiriötä, ja toivon, ettet muistele pahalla! ♡ 

Koska toivon, että ryhmän jäsenet rajoittuvat nimenomaan kasvattiemme/koiriemme ja niiden jälkeläisten/vanhempien omistajiin, niin liittymispyynnön yhteydessä FB kysyy koirasi virallista nimeä. Tähän kirjoitat tietenkin sen koiran nimen, joka on tähän ryhmään liittymisen syynä. :D Tämä siksi, että nimimuistini ei vastaa lainkaan sitä tarvetta, mikä kaikista pennun ostajista ja niiden perheenjäsenistä muodostuu; 21 pentuetta takana! :D Ja tietenkin on olemassa aina se fakta, että koirat joutuvat joskus vaihtamaan kotia.

Ryhmässä saa halutessaan pysyä tai siihen liittyä, vaikka koira olisikin jo kuollut tai joutunut vaihtaa kotia.

Kuvia ja kuulumisia yms saa kernaasti julkaista ryhmässä. Muiden käyttäjien kannalta voisi ehkä olla kiva, jos myös koiran virallinen nimi mainitaan, jospa sisarusten jne. omistajat löytäisivät toisensa.

Anemoneniityn Hyasintti "Leon" kuva/om: Jari Sinkkonen

LÄMMINTÄ SYKSYÄ!

Päivän linkki, kuva ja lainaus

Päivän linkki: 

http://koti.mbnet.fi/tuulen/sm/saksanpaimenkoira.htm

Todella hyvä rotuesittely! ♡ Vaikkakin PEVISA-tiedot on toki vanhentuneet, eikä pitkäkarvainen liene tuossa vielä hyväksytty. Ihmettelin myös, että miten niin yksivärinen musta on ei-toivottu väri?

Päivän lainaus:

Päivän kuva:

Kisapaidaksi ostettu t-paita, varustettu tietenkin Timin kuvalla, onhan se kaiken hyvän ja pahan alku ja juuri, mitä harrastuksiin tulee! :')

Vivas-lehden marsuhaastattelu

Minulle soitettiin Vivas-lehdestä ja pyydettiin haastattelua marsuista lemmikkinä! :D Juttu julkaistiin numerossa 5/2015. Hassua, miten kaikki omat sanomiset tuntuu niin oudoilta, kun ne on ensin suodatettu toisen ihmisen korvien ja näppäimistön läpi! :D

Esimerkiksi tuo luovutusikäisen marsun paino... Sitä kysyttiin, ja heitin sitten lopulta, että olisko jotain tuota luokkaa, en arvannut, että se tulee tarkkana numerofaktana lehteen. En kuitenkaan ole jyrsijöitä enää aikoihin puntaroinut, joten voin muistaa aivan väärin. Kyllä 20 marsukasvatusvuoden aikana on jo oppinut luottamaan paremmin silmiinsä ja näppituntumaan, eikä mulla oo koskaan ollut hyvä numerotaju. Lyhyen matikan kirjoitin rimaa hipoen hyväksytysti, enkä osaa esimerkiksi arvioida, kuinka monta metriä on lyhtypylväiden väli.

Marsun ruokavaliosta oli myös jäänyt pois C-vitamiini. Hups! :D Ja toivottavasti tuota "marsut kaivelevat ja tonkivat mielellään" kukaan ei ota sellaisena gerbiilityyppisenä kaivamisena! :D

Ja eihän kukaan voi taata eläimen ikuista terveyttä. Alkuperäinen viestini oli, että osa eläinkauppaan päätyvistä marsuista, on kotoisin ulkomailta = eläintukusta, ja että myös Suomesta löytyy kasvatusta tukkumaisissa olosuhteissa. Tukkumaisilla olosuhteilla tarkoitan sellaista marsukasvatusta, joka vastaa koirien pentutehtailua: maksimaalista lisääntymistä huonoissa oloissa. Eivätkä kaikki eläinkauppiaatkaan ole kovin kiinnostuneita eläimen hyvinvoinnista, vaikka puheet ovatkin suuret. Esimerkiksi entinen työnantajani piti 2-tuntisen työhaastattelun, jonka sisältö oli oman liikkeensä eettisyyden ylistäminen. Todellisuus oli kuitenkin se, että sairastuneita eläimiä ei toimitettu lääkärihoitoon, uros- ja naaraspoikasia ei saanut erottaa toisistaan (terraariotilan haaskausta), jne...

Myynti-ilmoitusten aatelia 2014

Siinäpä oikea helmi jollekin hamsterista haikailevalle! Mukaan tulee mm. tyhjäksi kaluttu herkkutikku? ;) Nyt kipin kapin Tori.fiin!

D-pentue 2 vuotta!

Lilja, Elli, Tara, Nala, Oiva ja Sulo täyttivät 2 vuotta 1.7.! :) Onnea nuppuset!

Marjaana oikein laittoi Oivasta tuoreita kuvia! :)

Oriveden Kaikkien Rotujen näyttely 8.6.2013

Oriveden Sanomien lehtíjuttu kertookin jo kaiken olennaisen?!?! :D Mutta kertauksena:

• Tuomari: Kumpumäki Veli-Pekka (22 aussia) + RYP FCI3
• ROP + SERT Nemma's Zero Nine "Ruska" (Hautala Leena, Hautala Katriina, Lämsä Orvokki)
• "Komea uros. Hyvin sopusuhtainen. Mittasuhteiltaan oikea. Erittäin hyväilmeinen pitkä pää. Kookkaat korvat. Kaunis ylälinja. Erinomainen eturinta. Sopiva luusto. Hyvä rintakehä. Erittäin hyvä takaosa. Kaunis punainen turkki. Hyvä draivi liikkeessä ja erinomainen rodun olemus."
• Tuomari myös totesi suullisesti, ettei voi ymmärtää, miten Ruska ei jo ole valio!!!!!
• avo-EH4 Anemoneniityn Coconut "Siru" (Hautala Leena, Hautala Katriina, Kjäll Kirsi)
• "Sopivan kokoinen, reipas narttu, joka kaipaa voimakkaammat kulmaukset eteen. Hyväilmeinen pää. Kookkaat korvat. Hyvä ylälinja. Eturinnan tulisi olla voimakkaampi. Kaipaa lisää '??????' alalinjaan, näyttää tällä hetkellä ilmavalta. Hyvä turkin laatu. Voisi olla sinisempi. Iloiset, hieman lyhyeksi jäävät liikkeet."

Klikkaa suuremmaksi.

Alla kuva vielä parempana:

Kirsi, Tessa ja Siru (en oo varma kumpi on kumpi :D), Ruska, Kata

Pakko lainata alle Facebook-kommentteja kuvasta :D

Näyttelystä on nettilähetys ja FCI3 ryhmäkisa alkaen kohdasta n. 49:54. Minä ja Ruska vilahdetaan siinä, esittäjällä punaiset caprihousut. BIS-kasvattajakisa alkaa kohdasta n. 1:34:30 ja siinä Kirsi auttaa esittämään Reimin kasvattajaluokkaa. Aussi näkyy myös BIS-veteraanikisassa, mutta valitettavasti missään näistä loppukisoista ei sijoitettu ausseja.


Täällä on albumi näyttelyn kuvista. Omistajat jne. saa vapaasti kopioida kuvia, mutta toivoisin, että julkaistaessa kuvien alkuperä/ottaja mainittaisiin! Osa kuvista, lähinnä Ruskan kuvat, mutta myös joitain muita uroksia ©Kirsi Kjäll, loput ©Katriina Hautala. Kuvia ei kannata suoralinkittää albumista omille sivuille, ja haluamasi kuvat kannattaa tallentaa itselle mahdollisimman pian, koska karsin niitä jossain vaiheessa. Niitä voi kysyä myös suoraan minulta, ja myös apua voi pyytää kuvan rajaamiseen, pienentämiseen, vesileimaamiseen, valo/väritasapainon korjaamiseen tms.



Albumissa on kuvia aussien lisäksi myös yorkeista (om. Kaija ja Markku Toivanen), ryhmäkisoista FCI1 ja FCI5, BIS-veteraani ja BIS-kasvattaja.

Anemoneniityn E-sakemannit 5v

Hyvää syntymäpäivää Elsa, Elvi ja enkeli-Elvi, Eino, Manteli, Swatti, Petu ja Rico!

Lainahöyhenissä: saksanpaimenkoira

Lähde: FB-sivu Fans Of German shepherd dogs

Se kammoksuttu selkälinja. Kuvassa 3 se on oikein. Withers=säkä. Sakemannilla pitäisi olla korkea säkä, ei matala peffa. Se on eri asia, vaikka saattaakin näyttää samalta.

Wither sen sijaan tarkoittaa alla olevia sanoja, jotka toki tavallaan sopivat kuvan 2 koiraan. :D (sanakirja.org)

1.	kuihtua
2.	näivettyä
3.	surkastua
4.	lakastua
5.	kurtistua

Älykästä jutusteluamme tiivistettynä ryhmässä Näyttelylinjaiset saksanpaimenkoirat :D

Kuuluuko näyttiksen muka ihan tosissaan huojua ja lenkkua liikkuessaan? ----- on ihan puhtonen linjan edustaja,mutta se ei lenku kyllä tasan yhtään.Lenkku hiukan tullessaan kun oli turhankin lihakseton,mutta se loppu liikuttamalla lyhyeen.

• Kyllä se on juurikin tuota lihaksettomuutta ja liikunnan vähäisyyttä.
• Kaatuuko se kun tuulee liikaa ?
• Mä en saa tosta muuta mielikuvaa, kuin mun lonksuvat polvet
• --- Onneksi Suomessa näkee pääasiassa niin voimakkaita sakemanneja, että handlereilla on työ ja tuska esittää niitä pienissä kehissä, kun niillä ei meinaa kiitorata riittää, kun tulee kehän nurkat vastaan...
• Mulla on kans sellanen käsitys,että sakemannin takakintuissa on vääntöä lennättään koko koiran parimetrisen aidan yli.
• Mä en taaskaan ymmärrä miksi minkään koiran pitäisi huojua mennessään?
• Sulla tais mennä vähän ohi? Pointti oli, että EI pitäis.
• Siis haloo! Ette oo tosissanne näitten juttujen kanssa??? Voiks tollasta ees kysyä oikeesti vai onks nää jutut pelkkiä provoja?
• Tää aihekin on aika provo jo itsessään. Hyvä kun edes tämän rodun nimeä saa Facebookissa edes mainita, kun ihmiset hyppii seinille puolesta ja vastaan. Ja rodun olemassaolon puolustajat on pahoja eläinrääkkääjiä tms...
• Ei kuulu saksanpaimenkoiran huojua.Tai voihan se jos on tulossa jokin sairaskohtaus tai tmv. tai vaikka lämpöhalvaus.
  Kyllähän koira rodusta /linjasta riippumatta voi huojua esim. kovan treenin tai juoksuttamisen jälkeen
• Tai jos tuulee tosi kovaa.
• Niin, nythän tässä on ollut tooooosi tuulisia päiviä.Kun meinaa itsekin huojua saati koirat
• Ja huipulla vasta tuuleekin
• Kyllä....siksi me ei huojuta. Vielä.
• Kyllä ne ihmisetkin huojuu kun tarpeeksi lientä saa..
• Liian vähän "lientä"tai liian paljon niin kyllä huojuttaa
• No sehän selittää, että meillä ei huojuta, vaikka tähän asti kaikki olleet näyttelylinjaisia ja ylikorkeita! Ei nääs olla huippua nähtykään. 

• Rotumääritelmästä pätkiä "huojuviin" takaosiin nähden, eli lukekaapas nyt niin kuin pirut Raamattua, että kuinka pitäisi olla! :D

  
  YLEISVAIKUTELMA:
  Saksanpaimenkoira on keskikokoinen, hieman pitkänomainen, voimakas ja lihaksikas. Sen luusto on kuiva ja rakenne kiinteä.
  
  RUNKO:
  Kaulan tyvestä alkava ylälinja kulkee korkean ja pitkän sään ja suoran selän kautta hieman laskevaan lantioon asti katkeamatta. Selkä on kohtalaisen pitkä, kiinteä, voimakas ja lihaksikas. Lanne on leveä, lyhyt, voimakas ja lihaksikas. Lantion tulee olla pitkä ja hieman laskeva (n.23°) ja se liittyy ylälinjan katkeamattomana jatkeena hännäntyveen.
  
  TAKARAAJAT:
  Takaraajojen asento on hieman taaksevetäytynyt ja ne ovat takaa katsottuina keskenään yhdensuuntaiset. Reisi ja sääri ovat lähes yhtä pitkät ja muodostavat noin 120°:n kulman. Reisi on voimakas ja vahvalihaksinen.
  
  VAKAVAT VIRHEET:
  Kaikki käyttötarkoitukseen soveltuvuutta heikentävät poikkeamat edellä mainituista rotupiirteistä.
  
  Aikaisemmin olimme koskien ausseja ja koirien kulmauksia yleisesti:
  

  Lainahöyhenissä (tai oikeastaan -karvoissa)

Kissan pissa...

Simba vuosi sitten

Simba 13v alkoi helmikuun loppupuoliskolla rampata tiheämmin vessalaatikolla, ja kulki kahden vessalaatikon väliä. Laskin, että se kävi laatikolla tunnin aikana n. 10 kertaa. Eläinlääkäri sanoi, että kokeillaan antibioottikuuria pissatulehduksen varalta, mutta jos ei auta, niin sitten kyseessä taitaa olla virtsakivet. Kun googletin, niin alkoi se jälkimmäinen ikävästi kuulostaa osuvalta. Syötin Simballe kokoajan myös särkylääkettä.

Tämä ongelma saattaa olla jo paljon vanhempi juttu, kuin luulinkaan. Koska sisäsiisteydestä on tullut ongelma jo viime syksynä. Tosin pääasiassa kakkoja alkoi ilmestyä lattioille lähes päivittäin, mutta nyt myös pissaa.

23.2. se ei saanut pissattua juuri mitään. Se kuvitteli kivun tai tukoksen johtuvan vessalaatikosta, ja yritti lirittää vähän kaikkialla. Aikaiseksi se sai korkeintaan kolikon kokoisen läiskän lattialle, sohvalle, koirien petille, omalle petille... Mihin tahansa! Ja nuoli haarojaan kuin yrittäen korjata ongelmaa. Sylissäkin se punnasi kokoajan pissaa, vaikka sieltä ei enää tullutkaan mitään. Se oli lopulta todella vaisu ja apaattinen. Sen verran se antoi elonmerkkiä, että murisi koirille vihaisesti, kun ne yrittivät lähestyä sitä. Sellainen on Simbalta täysin epänormaalia käytöstä, ja sen huomasi myös järjestyksenvalvojamme Miska. Miska joutui laskeutua ihan hyllyn päältä asti katsomaan, että kiusaavatko koirat Simbaa. 

Simbahan on aina toivottanut kaikki uudet eläimet ja ihmiset sydämellisesti tervetulleiksi, se on omasta asiantuntemattomasta mielestäni jopa epänormaalin suopea uusia kissoja ja koiria kohtaan. Ainakin minä olen tottunut siihen, että aluksi muristaan ja sähistään tulokkaille, mutta Simban ja velivainaansa Santun mielipide oli, että kaikki tänne vaan! Sen sijaan Miska on hieman normaalimpi kissa, mutta luulee itseään järkkäriksi. ;) Ensimmäisen kerran näin Miskassa järkkärin vikaa, kun minulla oli hoidossa nuori Lore-kollipoika. Lore yritti isotella Simballe, niin Miska tuli huoneen toisesta päästä ja sohvan yli luomaan "silmäyksen", joka sai Loren vaikenemaan. Toisen kerran Miska leikki järkkäriä, kun minulla oli hoidossa x-rotuinen pyreneittenpaimenkoiraherra Rexu. En muista, mitä Rexu temppuili, mutta Miska ilmestyi taas jostain mahtavana ja Rexu tukki suunsa.

Hoitokissa Lore, om. Miia Linna. Kuva vanhalta kämpältäni, 4.10.2009.

Lopulta  kivet ilmeisesti liikahtivat tms. ja Simbalta lorahti alle iso verinen lammikko. Hetken kaikki oli taas hyvin. 

Olin heti muuttanut Simban ruokavaliota pissaystävällisemmäksi ja luonnonmukaisemmaksi. Annoin sille raakaa lihaa, esim. broilerin siipiä, sekä leikannut sille koirien hevosenlihamöykystä siivuja. Sen lisäksi se sai eläinlääkäristä ostettua tuoreruokaa, joka oli tarkoitettu virtsakiteiden hoitoon. Kuivanaput ovat suurin syypää kissojen virtsakiteille ja -kiville, koska kissa ei saa niistä nestettä eikä kissoilla ole luontaista janon tunnetta.  

Simba on melko ennakkoluuloton, mutta Miska ei niin vain suostunut luopumaan kuivanapuista. Ihmekös tuo, kun pojat ovat niillä 13 vuotta eläneet. Tein Miskan kanssa kompromissin, ja aloin liottaa nappulat vedessä. Teollinen tuoreruoka näyttää myös kelpaavan, mutta ei mikään sen luonnonmukaisempi. :6 

Huomasin ruokavalion muutoksesta märempään, että kissanpissan haju laimeni samassa suhteessa kuin ruokakin! Siihen asti äiti oli aina valittanut minun haisevan "kissinkuselta", kun olen juuri siivonnut vessalaatikoita. Puupelletit pitävät hajun paremmin kuin hiekka, mutta puupellettivessaa siivotessa ilmoille tulvahtanut haju oli jopa silmiä kirvelevä, nyt sekään ei haissut miltään. 

Maaliskuun alkupuolella laatikolla juokseminen alkoi taas, vaikka en ollut palannut vanhoihin ruokintatottumuksiin. Simban oli selvästi vaikea saada pissaa tulemaan. 13.3. se oli taas hyvin vaisu. Seuraavana päivänä sillä tuli taas vauhdilla kaikki pissa, mitä sisälle oli kertynyt. Simban tullessa minua vastaan, näin että sen toinen kylki oli märkä, ja siellä missä se oli kulkenut, näkyi pissavana. Kesti hetken, ennen kuin löysin alkuperäisen lätäkön, koska pissa ei enää haissut kissankuselta. Lopulta pääsin pissan alkulähteille. Se oli tulvahtanut Simban nukkuessa tietokonetuolillani pöydän alla. Puolet istuinosasta oli likomärkä. Ihanaa.... 

Arvasin, että Simba joutuisi elää sellaisessa kierteessä, jossa sen pissa tukkeutuisi ensin kokonaan ja päivien päästä tulvahtaisi valloilleen. Eläinlääkärin mukaan sitä ei kannattanut ruveta enää leikkaamaan, koska sillä oli jo niin paljon ikää, ja koska kiviä tulisi kuitenkin uusia. En halunnut kiusata vanhaa kissaa enempää, vaan tilattiin viimeinen lääkäriaika.  Lisäksi se oli niin kovin kipeä, eikä enää suostunut syömäänkään. :'(

Kun kannoin Simban autoon, siltä tippui pissaa vaatteilleni, eikä sekään haissut enää sellaiselta, mitä olin pitänyt ihan normaalina kissanpissan hajuna. Simban maatessa eläinlääkärin pöydällä ensin rauhoitettuna ja sitten lopetettuna, monta talouspaperiarkkia kastui sen pissasta.

Ikävä on meidän Noitakissaa Suurella Persoonalla... :'( 

Simba nuorena kollina

Tieto lisää tuskaa: http://www.elainlaakariin.fi/kissan-virtsakivet-ja-kiteet/

OMA KOKEMUS: Miten annat kissalle antibiootin? 

1. Sulata se pieneen vesitippaan ja ime ruiskuun. Ota kissasta pitävä ote ja ruuttaa suuhun. Kissa vastustelee, mutta tuli sen verran yllätetyksi, että ainakin suurin osa liemestä taisi mennä oikeaan osoitteeseen. 

2. Toimi samoin, kuin kohdassa 1. Nyt vaan kissalla on jo sotasuunnitelma, ja se vastustelee kahta pahemmin. Ota kissa jalkojen väliin niin että istut MELKEIN sen päällä ja toivo, ettei se raavi sinua haaroihin. :D Kun vihdoin saat ruiskun kissan suuhun, se puree ruiskun rikki, mutta liemi menee oikeaan osoitteeseen. 

3. Koska sinulla ei ole uutta ruiskua, vaihdat taktiikkaa. Sotke sulanut pilleri kissan turkkiin. Tullessasi kotiin, pillerisotku tai ainakin osa siitä on edelleen kissan turkissa, koska se on leväperäinen ja/tai sairas. 

4. Sinullapas on nyt maksamakkaraa! Sotke pieni määrä maksamakkaraa huolellisesti pilleriliemeen, ettei kissa pysty erotella niitä, ja tarjoile nälkäiselle kissalle toivoen, että se ei epäile mitään. TOIMII! :D

Simban sairauden innoittamana: Päivän linkki, jossa keskustellaan hiirien kasvatuksesta kissan luonnonmukaiseen ruokintaan.

Päivän linkki: Lemmikin menettäminen ja surutyö niin aikuisen, lapsen kuin toisen lemmikinkin näkökulmasta.

Muunnettu tunnetusta muistorunosta. Simba lähti pääsiäisnoidan matkaan.

Nyt olen vapaa ja kyydissä luudan
saan lentää matkassa pääsiäisnoidan.
Olen kimallus tähden, olen noidan lento,
olen kuutamoyön matkaaja hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen pääsiäisaamun.
Ja jokaisen nousevan kuun myötä
liitelen pitkin pääsiäisyötä.

Tokopäivä ja Päivän kuva

Ruska, Roosa, Timi, Varpu, Rölli, Lilja

Lauantaina 13.4 klo 13-15 järjestetään tokoilupäivä ausseille omistajineen! Kouluttajana toimii monivuotinen vuoden toko-aussin omistaja Minna Myllyperkiö Vaasasta. Nyt siis kaikki innolla mukaan, tervetulleita ovat kaikki aussinomistajat! Ei ole siis väliä oletko aikaisemmin harrastanut, osallistua voi vaikka pennun kanssa (kunhan rokotukset ovat kunnossa).

Paikkana koulutukselle on uusi Seinäjoen koiraurheilukeskus! Keskuksen sivut avautuvat lähipäivinä seuraavaan linkkiin: www.koiraurheilukeskus.com.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 6.4 niin että ehdimme suunnitella päivän kulkua. Sitovat ilmoittautumiset ja lisätiedot: kirsi.kjall@netikka.fi tai 050-3466750. Hinta koulutukselle on Aussikerhon jäseniltä 10e/koira, ei-jäseniltä 15e/koira (hinnat voivat laskea jos ilmoittautuneita tulee arvioitua enemmän!).

Tervetuloa mukavaan menoon rentoon porukkaan!

Minna Myllyperkiön koirista Onni (BH TK2 TK1 Wohvelin Arsenal) kisaa tokoa voittaja-luokassa ja Tony (TK1 Tsarskoje's Jondalar) kisaa avoimessa luokassa.

Tapahtuman sivu Facebookissa: www.facebook.com/events/425201704233649

Ruska, Lilja ja Rölli

Orpopupujen kuulumisia

Kirjoitin 12. tammikuuta Pupukuulumisia orvoista hermeliininpoikasista, jotka olin vienyt Mira's kanilaan havannaemon hoidettavaksi. Tässä päivitystä!

 14.1.2013: Heli huomasi, että pahnanpohjimmaisella on takajaloissa 5 varvasta.

19.1.2013: Isolla valkoisella/venäläisellä ja sinisoopelilla on jo silmät auki ja alkavat jo liikkua pesän ulkopuolella. Pahniksella silmät ovat yhä kiinni.

24.1.2013: Heli oli syynäillyt sukupuolia ja iso valkoinen näytti tytöltä ja sinisoopeli ja pahnis pojilta. Pahniksella ei ole vielä edes kunnon turkkia, vain ihan harvaa karvoitusta. Isommat kiertävät jo ympäri häkkiä ja istuvat ruokakupissa rouskuttamassa.

 

30.1.2013: Tältä sisarukset näyttävät nyt! Pahnis on lähtenyt vihreämmille niityille.

Nythän sisarukset ovat jo valmiit tulemaan tänne suuntaan takaisin. Mutta meille on tällä tietoa tulossa myös Heliltä hamsterinpoikanen, joten saattaapi olla, että odotetaan sen luovutusikään asti! :D

Anemone's self buffit

Kasvattajanimi on jälleen voimassa marsuilla! Eli niiden kasvattien nimen eteen saa tökätä "Anemone's", joilla se ei jo ole käytössä. :) Marsun rodulla ja värillä ei ole väliä, vaikka anoinkin nimen takaisin self buff-marsuilla, niin kasvattajanimi saa olla kaikkien kasvattieni nimessä. Lisään muut muunnokset listaan myöhemmin. Ensimmäisten joukossa todennäköisesti self lilac ja d.e.golden dutch. ♥

”Kasvattajanimeni meni marsujen osalta tauolle viime vuodeksi, ja saamattomuudestani johtuen, täksikin vuodeksi. En ollut vuonna 2010 rekisteröinyt kasvatteja, jotka ovat syntyneet kyseisenä vuonna, vaikka niitä kyllä syntyi, kuten huomaatte, eli saamattomuuttahan sekin... Tai siis en ollut hoksannut, että syntymävuodella on väliä tms. Nimi meni siis uudestaan anottavaksi, päätin tehdä sen buffeilla. Saadakseni nimen takaisin, tein vaaditut kasvattajakatselmoinnit heti vuoden 2011 kevätpuolella kovalla kiireellä. Raavin kokoon mitkä tahansa marsut vaan sain ja kynnelle kykeni (eli rekisteröity ja ei mammalomalla tms) eli ensimmäiseen katselmointiin menikin pari veteraanibuffia, kiitos Dusterin lainasta Hannalle!  ♥

Siihen se into sitten tyssäsikin yli vuodeksi. Tässä on saanut seurata sitä, miten epäonnisia marsulanomistajia on mollattu ja loattu ulkomaita myöden, jos ovat saaneet lottovoitokseen sen kammotun silsan... Välillä olen sotkenut omaakin lusikkaa soppaan, koska oikeustajuni ei vaan voi suvaita sellaista kohtelua, mitä kaverini on saanut osakseen. SMY ei enää sillä hetkellä tuntunut omalta. Onneksi kuitenkin jatkoin jäsenmaksun maksamista ja naputtelin vähän kerrallaan mielessä kehkeytyvää jalostussuunnitelmaa tai miksi sitä nyt sanotaankaan, kirjallista osuutta kumminkin. Laitan sen varmaan joskus sivuilleni jossain muodossa. Saa sitten nimestä haaveilevat nähdä edes yhden esimerkin hyväksytystä jalostussuunnitelmasta! :)
Lopulta sain sen lähetettyä jopa marsuyhdistykseen asti ja vastatuksi myös lisäkysymyksiin! Nyt nimiasia olisi sitten vihdoinkin muodollisuuksia eli Jyrsijäliiton leimaa vaille valmis. :)" - 2012 yhteenveto

Saa nähdä, tuleeko siitä postissa hienoa plakaattia ollenkaan, kun tieto nimen myöntämisestäkin tuli toissapäivänä tekstarilla. :D Tässä se alkuperäinen, nostalgiaa!

Funny Photos created at Scrapee.net

Timi ja Roosa saivat 1-laatudiplomit agilitystä ja Ruska näyttelyistä. Tämän lisäksi, sijoituttuaan toiseksi parhaaksi Vuoden agilityaussi-kisassa, Timin on hyvä jäädä eläkkeelle agilitystä. :) Saatamme kyllä palailla tokokuvioihin, koska työttömyyttä Timin pää ei taida kestää! :D

Syntymäpäiviä: Varpu täytti 3.2. 4 vuotta, Rölli täyttää 23.2. 3 vuotta ja Roosa juhlii tänään 10.2. 8-vuotispäiväänsä!

Koirarotujen historiallisia kuvia

Dog Breed Historical Pictures

Todella mielenkiintoinen Photobucket-kansio, kannattaa selailla! :) Vanhimmat kuvat ovat 1800-luvun loppupuolelta, ja osa on muotokuvamaalauksia ja piirroksia. Tämä johtuu suoraan valokuvauksen historiasta.

Vaikka valokuvaus oli hyvin suosittua, itse valokuvaajat olivat tekniikan hankaluuden vuoksi yleensä ammattilaisia. Asia kuitenkin muuttui vuonna 1888, ... Valokuvia oli painettu paperille jo 1800-luvun puolivälissä, mutta menetelmä yleistyi vuosisadan lopulla. ...värikuvaus yleistyi vasta värinegatiivifilmien ja positiivisten värikääntöfilmien myötä 1940-luvulla. Lähde: Wikipedia

Kuvia selaamalla näkee hyvin eri koirarotujen kehitystä. Monet metsästyskoirarodut, kuten pystykorvat, mäyräkoirat, vinttikoirat, noutajat ja setterit ovat näyttäneet lähes samalta jo n. 1800-1900-lukujen vaihteessa. Sama pätee molosseihin ja yllättäen myös joihinkin seurakoirarotuihin, kuten japanese chin, mopsi, kingcharlesinspanieli, bostoninterrieri ja ranskanbulldoggi. Sitä kuvittelisi, että ne mitä monet pitävät ylilyönteinä, olisivat vasta viime vuosikymmenten tekosia, mutta esim. englanninbulldoggi on näyttänyt jo yli sata vuotta melkein samalta. Basset hound ja kiinanpalatsikoira ovat saaneet nykyisen mallinsa vasta myöhemmin, joissain kuvissa ne näyttävät enemmän nykypäivän beagleltä ja tiibetinspanielilta. :D Villakoira on muuttunut paljon paitsi turkilta myös kropalta.

1930s Australian Terrier

Australianterrieri on maanosansa ensimmäinen tunnustettu ja näyttelytetty rotu (lähde), mutta sen varsinaiset paimenrotuiset kumppanit ovat kai nykyään siellä suositumpia. On myös olemassa pari metsästävää, harvinaista australialaista rotua, nimeltään Kangaroo Hound/Dog tai Australian Grey Hound, sekä Australian Staghound.

Terrierit ovat muuttuneet melko paljon sadassa vuodessa, eniten arvatenkin turkiltaan, kuten kuvan aussi, yorkki tai skotlanninterrieri. Kettuterrierit näyttävät naamaltaan joissain kuvissa hieman russeleilta, vaikka kroppa onkin ollut jo pitkään tyypillinen. Westie oli jo silloin söpö! Snautseri oli näköjään ennen Wire-coated German Terrier eli karkeakarvainen saksanterrieri ja lhasa apso oli Lhasa Terrier. ;)

1904 German Shepherd

Paimenkoirat ovat yksi porukka, jotka ovat muuttuneet aika paljon. Corgit olivat melko pitkäjalkaisia. Shetlanninlammaskoira näyttää nykypäivän collielta tai bordercollielta kuvasta riippuen! Partacollien taisi Agility ABC esitellä yhtenä parhaista agilityroduista, täytyy sanoa että 100v sitten se kyllä näyttikin enemmän agilitykoiralta kuin nykyään. :) Saksanpaimenkoirien näyttelyvoittajien standardinvastainen rakenne on aivan viime vuosien tulosta, kuten näkee tästä voittajagalleriasta.

Huolimatta rotumääritelmän yksikäsitteisyydestä näiden mittojen suhteen, näyttelytuomarit yleensä, jopa Saksan päänäyttelyssä, katsovat joitakin puutteita läpi sormien eivätkä mainitse niistä arvioinnissaan. Yleisiä tällaisia läpi meneviä puutteita ovat liiallinen rinnansyvyys, liian jyrkkä lantio, ei-suora selkälinja ja takajalkojen ylikulmautuneisuus ja pihtikinttuisuus. Lähde + hyviä selventäviä kuvia: saksanpaimenkoira.net

Kuitenkin kun puhutaan luiskaperseistä, kukaan ei muista silloin vinttikoiria, jotka kyseisen ilmiön taisivat tuoda markkinoille?! :D

 1910 Whippet