tiistaina, lokakuuta 27, 2009

Kuvaustuloksia

Kasvattimme Anemoneniityn Forest eli Petu on nyt saanut Kennelliiton viralliset lausunnot postista eikä ollenkaan huonoin tuloksin: lonkat B/B ja kyynärät 0/0!! :D HYVÄ PETU JA KOTIVÄKI!!! Ja tsemppiä koulutukseen, täällä ollaan teistä ylpeitä!!

Mantelin eli Anemoneniityn Erica Carnean tulokset ovat ilmestyneet jalostustietojärjestelmään ja lonkat ovat C/B ja kyynärät 0/0!! :)
...

Viikon koirakuvahaaste

Ainutkertainen

Sitä on ollut niin paljon vastoinkäymisiä ja muuta päänvaivaa viime aikoina, että koirakuvahaasteeseen osallistuminen on jäänyt moneksi viikoksi. On ollut aina niin paljon asioita mielessä, että ei ole oikein inspiraatio kukkinut heti, kun uusi haaste on vaihtunut. Sitten kun on vihdoin kehittynyt mielessä joku idea, millä osallistua haasteeseen, onkin se taas ehtinyt vaihtua toiseksi.

Tämänkin kertaisen haasteen kohdalla on ikävyyksiä ollut matkassa, mutta toisaalta juuri ne tällä kertaa antoivatkin ajatuksen, miten osallistua tähän aiheeseen! Uusimmat huonot uutiset nimittäin ovat Ronjan lonkat. Epävirallinen tulos on D ja toisessa lisäksi nivelrikkoa, vaikka Ronja on vasta vuoden ja "kasvanut pumpulissa", joten yhteinen taival ei taida olla kovin pitkä. Siten jokainen hetki Ronjan kanssa on ainutkertainen.

6.8.2009 haettiin Ronja meille, pysähdyttiin pehmikselle ja juhlakalukin halusi maistaa äiteen jädeä! :)






Osaako olla surkean näköinen? ;D
...

keskiviikkona, lokakuuta 21, 2009

Treenipäiväkirja

Nyt ei olla käyty muuta kuin niissä arkitottelevaisuus- ja pentuharjoituksissa, joita itse pidämme Hakolan koululla... Agilityn kesäkausi on loppunut ja talvikausi ei ole vielä alkanut. SPL-Seinäjoen tottistreeneihin ei olla vielä päästy osallistumaan sunnuntaisin, kun päälle on osunut jotain muuta tai ollaan sairastettu. Eikä se vielä ole montaa kertaa sunnuntaisin ollutkaan... Joten treenailemaan on nyt viime viikkoina päässyt säännöllisesti vain Varpu, joka on mukana pentukurssillamme. Ronja on liittynyt arkitoko-ryhmäämme, mutta sitähän ei ole ollut vielä kuin 3 kertaa.

Varpu on treeniympäristössä tottelevainen, vaikka harkkojen ulkopuolella se voi näyttää todella villiltä otukselta hyppiessään olkapään korkeudelle ja riehuessaan toisten koirien kanssa. Kotona Varpun päivät kuluvatkin raisusti lelujen kanssa, mutta osaa se myös nukkua sylissä. Aluksi Varpu ei halunnut olla "liikaa" sylissä, vaan alkoi pian rimpuilla ja kiljua MÄ EN OLE MIKÄÄN FIFI!!!! Ihan kuin Timi pienenä, mutta Varpun kanssa ollaan ymmärretty pitää se "väkisin" sylissä, penturaukkaa on rääkätty... ;D Nykyään Varpu nauttiikin täysillä piiiitkistä sylituokioista ja hakeutuu aina syliin, kun joku katsoo telkkaria. Jos joku makaa sohvalla, Varpu tulee rinnan päälle nukkumaan; mahan päällä on Roosan paikka ja Timi ei saa tulla sohvalle. Sohvallepääsy kun on Timin mielestä lupa ottaa ohjat omiin tassuihinsa.

Harjoituksissa Varpu pystyy keskittymään täysin ohjaajaan. Tänään oli hieman poikkeuksellinen kerta, että se antoi hieman aussikasvattiemme Dinan ja Leevin häiritä huomiotaan ja se oli muutenkin kurittamassa näitä kahta aussia, vaikka muiden koirien kanssa leikki ihan tavallisesti. Ehkä se kantaa näistä jotenkin vastuuta, kun on niiden kummitäti. ;)

Varpu osaa seurata mainiosti, mutta olen pitänyt vielä namia kädessä rajoituksetta. Pienenä annoin sen hyppiä seuruussa niin paljon kuin halusi, kunhan vain seurasi ja piti huomion meikäläisessä. Hyppiminen on jäänyt pois melkein itsestään, eikä sitä esiinny kuin satunnaisesti. Palkkaamisella Varpu jaksaa myös istua perusasennossa, mutta oikeassa sijainnissa on vielä paljon oppimista, eikä se tietenkään osaa vielä tulla perusasentoon ilman käsimerkkiä. Poseeraamista Varpu on tietenkin harjoitellut vauvasta asti.

Ronja osaa käskystä istua, tulla luokse ja se osaa myös pysyä luona, sekä ottaa katsekontaktin. Maahanmenoa ollaan harjoiteltu. Vaikka Ronja kulkee nätisti hihnassa, itse seuraaminen on ollut kaikkea muuta kuin seuraamista, koska Ronja ei ole ottanut kontaktia ollenkaan. Tänään meinasin siihen jo tuskastua, namit ei kiinnostanut eikä köysi. Onneksi Varpulle oli pakattu mukaan pieni vinkupallo, joka herätti Ronjan yllättäen hypnoosista!

Palloa vinguttamalla sain Ronjan mielenkiinnon itselleni täydellisesti, vaikka eihän se kovin kaunista seuraamista tietenkään ollut, ei varmaan seuraamista lainkaan... Mutta päästiin alkuun eli Ronja halusi tulla sinne minne minä olin menossa, eikä se vain sokkona vetänyt jonnekin päin! Pallo toimi myös istumis- ja muissa harjoituksissa parempana palkkana kuin nami, ja vinkauttamalla sen huomion sai herätettyä ja pallon vinkaisu kävi myös pienempänä palkkana naksuttimen tapaan.

Kumma, ettei tuota oltu aiemmin hoksattu kokeilla, koska ei Mistykään palkkaannu nameista tokossa vaan patukasta, jolla palkkaamista me ihmiset yritämme nyt harjoitella. Ronja ei ollut kuitenkaan innostunut patukan ja köyden kaltaisista taisteluleluista, mutta vinkupallo olikin huippuhauska! Päästiin tavallaan aimo askel "koulutuksessa" eteenpäin! :) Tai ainakin johonkin suuntaan.
...

torstaina, lokakuuta 15, 2009

Iloisia ja surullisia uutisia!

Ensin hyvät uutiset. Viralliset toko-koulutusohjaajakorttimme kolahtivat tänään postilaatikkoomme. Etelä-Pohjanmaan Kennelpiirin järjestämän toko-koulutusohjaajakurssin kävimme noin vuosi sitten Seinäjoella ja meitä suositteli Kauhavan Kennelkerho. Ensin oli vain Leenalla meininkinä ihan tosissaan suorittaa se kortti ja alata kouluttamaan muita koirakkoja. Kata empi aluksi koirakoulun pitämistä itse ja oli lähinnä mielenkiinnosta mukana. Niin siinä kuitenkin vaan lopulta kävi, että molemmat pätevöityivät toko-koulutusohjaajiksi! :) Se vain otti näin paljon aikaa, koska lähellä järjestettävät toko-kokeet olivat aina päällekkäin jonkun toisen tapahtuman, esim. Timin BH-kokeen, kanssa.

~*~*~*~*~*~

Sitten murheellisia kuulumisia. Kasvattimme Anemoneniityn Elvikki eli Elvi on nukkunut eilen 14.10 ikiuneen tapaturman seurauksena. Voimia kotiväelle!

Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,
olen timantin hohde lumessa.
Olen aurinko, joka kultaa viljaa,
syyssade, joka putoaa hiljaa.
Kun heräät aamuun hiljaisimpaan,
olen ylitsesi maahan uuteen matkaavien muuttolintujen lento.
Olen pohjoisen taivaan öisten tähtien loiste hento.

Kuvassa Elvi pentuna vuosi sitten.

sunnuntaina, lokakuuta 11, 2009

Vaasan viralliset kisat!

10.10. agilitykisa, Mustasaari. Luokat 1 & 2. 3 kisaa molemmille. Tuomari Harri Huittinen. Ilmot 25.9. Lue lisää. VAS
~> Roosa ja Timi


Tähän tulee kuvia!

Kisaamaan lähdettiin Annin ja kiinanharjakoira Aatun kanssa. Se oli Aatulle ja Roosalle ensimmäinen virallinen kisa! Paikalla oli Lakkea edustamassa myös Niina Takaluoma kultaistensa Bertan ja Obelixin kanssa.

Kisa pidettiin suuressa, tyhjässä kasvihuoneessa, jota mainostettiin kisakirjeessä lämmittämättömäksi. Sinne oltiin sitten varustauduttu kuin pohjoisnavalle, koirillekin oli takit mukana, ettei odotellessa lihakset kylmene liikaa. Mutta jos kasvihuoneilmiö jossain vaikuttaa, niin nimenomaan kasvihuoneessa! Eli puoleen päivään mennessä katosta tippui vettä ja olo oli kuin tropiikissa...

Onneksi ilmoittautumisten vastaanottaja oli huomioinut kahden koiran omistajat. Niinpä Timi oli laitettu joka starttiin luokkansa ensimmäiseksi ja Roosa loppupäähän. Samoin oli tehty Obelixin ja Bertan kanssa.

A-kisa oli ratana melko yksinkertainen, suunnilleen M-kirjaimen muotoinen, mutta sitä oli maustettu kaikilla herkuilla kuten pöytä... Niin yksinkertainen, mutta agilityesteenä niin vaikea, sitä ei harjoitella ikinä tarpeeksi. ;) Koira juoksee sen helposti yli pysähtymättä. Tätä tuskaillessani sain hyvän vinkin kanssakisaajalta pysäyttää koira kokonaan jo ennen pöytää ja tällähän meidän molemmat itserakkaat poseeraajat sen sitten selvittivät kunnialla. :)

Timille tuli tästä muuten niin hyvin alkaneesta radasta hylsy. Jätin sen selkäni taakse ja jostain Timi käsitti, että sen pitää mennä väärälle esteelle.

Roosa sai tästä radasta sen sijaan ihka ensimmäisen virallisen agilitytuloksensa 17,07p! Roosa nimittäin uusi vanhan bravyyrinsa suorittamalla keinulaudan pysähtymättä, jolloin se juoksi vielä korkealla ilmassakin. ;) Innoissaan Roosa myös pinkoi putken suun ohi, mutta päätyi kuitenkin onneksi oikeasta aukosta sisään juostuaan ensin putken ympäri. Kepeillä tuli virhe, mikä oli toki odotettavissa, koska niillä Roosa ei ole vielä rutinoitunut. Ihanneaika oli 65 sekuntia, Roosalla aikaa meni 67,07 keinulla hurjastelusta huolimatta. ;)

B-kisa alkoi hankalasti, koska siinä oli heti ensimmäisen aidan jälkeen kepit. Onneksi kasvihuoneessa oli hyvin tilaa koirille lämmitellä ylimääräisillä esteillä ja harjoiteltiin vähän tuota kepeille tuloa suoraan edestä päin.

Roosalle kumminkin tuli uskonpuute ja se lähti haahuilemaan kepeiltä eli ensimmäinen kielto. Roosalle aivan epätyypillisesti tuli myös kontaktivirhe, nimittäin puomin yläkontaktilla. Ja kun Roosa on vähän aikaa sitten keksinyt, että rengas onkin yhtäkkiä vaikea este, niin siinä tuli pari kieltoa, ja yhteensä 3 kieltoahan tekee hylsyn. Mutta positiivista suorituksessa oli se, että Roosa jarrutti tällä kertaa keinulla ja antoi sen laskeutua rauhassa.

Timi sen sijaan oikein ryhdistäytyi ja suoritti tämän radan kokonaan virheettömästi!!! Se on nyt sitten Timin toinen nollatulos. Vielä yksi, niin Timi kisaa kakkosluokassa! :) Ihanneaika radalla oli 48 sekuntia ja Timin ajaksi tuli 47,58.

C-kisa oli hyppyrata, joka oli oikeasti todella vaikea. Sen huomasi jo rataantutustumisvaiheessa. Mutta onneksi suoritusjärjestys oli maxit - medit - minit, joten me pienempien koirien omistajat ehdittiin katsella monta suoritusta ja ottaa niistä opiksi. Todella moni koira nimittäin otti hylsyn suorittamalla väärän esteen paikassa, joka meistä ihmisistä pitäisi olla ihan selkeä. :o Tosin, Roosallekin kävi näin, mutta vähän eri kohdassa, yhden rengashölmöilyn jälkeen. ;)

Timi sen sijaan suoritti vaikean radan mallikkaasti. Se meinasi kyllä mennä väärälle esteelle siinä samassa kohdassa, mikä oli osoittautunut muidenkin tappioksi, mutta koska aussin nopeus on vähän eri luokkaa kuin vaikka bordercollien, sain sen estettyä. Ehdin jopa tehdä hienot valssit kolmessa kohdassa!! Olen siitä aika ylpeä. Yleensä meikäläisen valssit ovat typistyneet takaa- tai edestäleikkauksiksi, koska en ehdi Timin edelle, mutta nyt Timi oli kärsivällisempi ohjaajaansa kohtaan. Timille tuli ainoana virheenä tästä radasta kielto putkella, sille kun tuli joku uskonpuute ja se kääntyi kysymään, että "ai tuonneko tarkoitit?" ;) Ihanneaika oli 48 sekuntia ja Timin aika oli 48,74. Tästä radasta pitää vielä mainita Timin kunniaksi se, että melkein kaikki ne nopeimmat "salamakoirat" (lue=bordercolliet) ottivat tästä hylsyn, koska niiden tilannenopeus oli aivan liikaa tällaiseen rataan.

Roosalla meinasi välillä voimat loppua, koska se ei ole ollenkaan rutinoitunut vielä tällaiseen skarppaukseen. Epäviralliset kisat eivät kestä näin kauan, niissä on vähemmän väkeä, lyhyemmät radat jne. Mutta se oli helppo hetsata oikeaan fiilikseen ottamalla neiti vähän ennen omaa starttia syliin toisten ratoja katsomaan. Samalla "selitin" Roosalle kokoajan, mitä radalla tapahtuu: "Katso, nyt se menee AITA, ja nyt se menee PUTKI, ja nyt PUOMI, ja nyt pitää odottaa, noin nätisti, ja nyt taas AITA ja KEPIT..." Sillä tavalla Roosan sai ihan kammiovärinään ja se vikisi innosta päästä radalle. Kun toiset taputtivat maaliin päässeelle koiralle, Roosa haukkui täysillä innosta ja kateudesta.

Timiä ei väsyttänyt yhtään. Kun jätin koirat boxiin "huilaamaan", Timi haukkui kokoajan ikävissään ja hylättynä. Odottaessaan vuoroaan viimeiselle radalle, se haukkui malttamattomana. Tässä kisassa huomasin myös Timin edistyksen ja aikuistumisen. Se ei menettänyt hermojaan kertaakaan. Timi kun on tunnettu tulisuudestaan ja nuorempana se oli hyvinkin äkkipikainen. Ja koska agility on sille uskonto, se veti aina herneitä kuonoon ohjaajan virheistä. Nyt Timi osaa suhtautua asioihin jo rennommin ja olikin oikein leppoisaa poikaa. Agility ei ehkä sittenkään ole niin kuoleman vakava laji? ;)

Roosa joutui kyllä monta kertaa läimäyttää Timiä. Varpulla kun on ollut juoksu ja Roosa tuoksuu Varpulta, niin Timi lähenteli Roosaa vähän väliä. Rouvan kärsivällisyys petti kerran jos toisenkin, mutta muuten matka tehtiin sulassa sovussa kahden aussin ja yhden puuterihuiskun kesken.
...

Pet Show Vaasassa

10.10. Pet Show, Vaasa. Pet-luokat kaikille kaneille ja jyrsijöille, ulkomuotoluokka hamstereille (Lisa Andersson, Ruotsi) ja marsuille (Minna Thomé, Ruotsi) EPJY
~> marsut Gaby, Ramona, Domino ja Chaniya, hamsterit Laru ja Jaffa

Tähän näyttelyyn en päässyt itse osallistumaan, koska samana päivänä oli agilitykisa. Vein kuitenkin edellisenä päivänä Petralle 4 marsua ja 2 hamsteria näyttelyyn vietäväksi. Kiitokset Petralle kuskina toimimisesta ja Helille handlerina olemisesta! :)

Tästä näyttelystä meille muutti 3 uutta marsua: Amarillon Sun-Tan (lilac tan uros) Hennalta, sekä Minnalta Rospiggens Bronze (d.e.golden uros, Ruotsi) ja Sue's Peppi** (d.e.golden roan naaras, UK).

Marsujen arvosteluja:

Anemone's Domino (engl.crest roan)

Vähän pitkä kroppa ja pää, kaipaa massaa, korvat vähän korkealla, silmät hyvät, turkin laatu pehmeä, vähän pitkä, crest hyvä muoto & syvyys, hyvä väri, päämerkit saisi olla selkeämpi, vähän valkoista jaloissa, hyvä roan, kunto ok. 1/1

Muskotin Ramona* (self buff)

Hieno pää, hieman luinen (iästä johtuen), korvat erinomaiset, silmät pieni haava oikeassa, muuten hyvät, turkinlaatu pehmeä, mutta pitkä, väri kiva sävy, hieman vaalea pohja, kunto ok. 1/2

Sommarnattens Gaby (d.e.golden dutch) Tosin kotona tajusin puunanneeni ja trimmanneeni kiireessä väärän marsun... ):

Hieman pitkä kroppa & pää, hyvät hartiat, korvat hyvä muoto, hieman korkealla, silmät hyvät, turkinlaatu ok, vaalea väri päältä ja alta, päämerkit leviää, muuten hyvä, linja ei ole suora, yksi hyvä takasukka, toinen ok, kunto hyvä, 1/1

Anemone's Chaniya (engl.crest d.e.golden dutch)

Pitkä kroppa, hyvät hartiat, hieman pitkä pää, korvat hyvä koko, vähän lentää, silmät hyvät, turkin laatu pehmeä, vähän epätasainen, crest hyvä koko, melko hyvä muoto, hyvä syvyys, hyvä väri, eritt. hyvä pääkuvio, selkälinja saisi olla parempi, hyvät jalat, kunto hyvä. 1/1

Hamsujen arvosteluja:

Jaffa (pk ps creme)

Hyvä pää, hyvä tyyppi, hyvä koko, tumma hyvä väri, turkki ok, voisi olla tasaisempi väri takapäässä, puuttuu laahus, kunto hyvä, luonne hyvä. Häntä suora. Laatu1, Hyvä

Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen (pk cinnamon) Väri muutettiin ruosteeksi!

Hyvä pää, tyyppi ok, voisi olla isompi, voisi olla tummempi, oikein hyvä turkki, knikki lähellä selkärankaa, luonne hyvä. Tyydyttävä

Mitään kovin erikoista menestystä ei meidän jyrsimillä tänä päivänä ollut. Jaffa kuitenkin sai Laatu1-maininnan, jonka vuoksi näyttelyyn oli lähetettykin! :) Sen sijaan Larulla ei käynyt yhtä hyvä tuuri, sillä tuomari huomasi knikin, joka sillä oli peffassa. :6 Nooh, knikkiä olisi ollutkin hyvin vaikea olla huomaamatta, mutta saihan sitä toivoa! Ilmoittautumisia naputellessani en ollut vielä tiennyt knikin olemassaolosta. Huomasin sen vasta pakatessani hamsteria boxiinsa. Ja sitä ei ollut vielä silloin, kun kokeilin neidiltä kiimoja... Mutta typy ei ole käynyt dunansa kattoa korkeammalla. Sen on täytynyt kuitenkin istua täräyttää peffalleen hyvinkin pontevasti, sillä häntä on taittunut heti juurestaan ylöspäin selän myötäisesti. Vähän kuin koiran häntä! ;D Oikeastaan aika suloinen, kun siihen pystyy suhtautumaan huumorilla tietäen, ettei se ole ollut siinä aina.
...

Lakken kesäkauden viimeiset epikset

20.9. epävirallinen agilitykisa, Lapua. Ilmot alkaen 13.30, kisa 14.00. Tuomari Mika Mattila. Hinta 2€/jäsen. LaKKe.
~> Roosa ja Timi


Mätsäristä seuraavana päivänä järjestettiin seuran viimeiset epäviralliset kesäkaudelle. Timi lähti mukaan taistelutarmoa puhkuen ja Roosa edellisenä päivänä hankkimiaan ylimääräisiä kaloreita kuluttamaan. ;) Siitä voi lukea tästä tai rullaamalla blogia alaspäin.

Koska Timillä pukkaa hieman ongelmaa pomppia alakontaktien yli, otin sille lisästartin mölliluokkaan, jossa palkkasin sitä namilla alakontaktilla. Huijausta: näin Timi luuli, että ollaan harkoissa. Timi kun tietää, että kisoissa ei namia tule, jolloin alakontakteja "ei tarvi" ottaa... Namin takia Timi ottikin lisästartista automaattisen hylsynsä, mutta suoritti radan reilusti alle ihanneajan. ;) Ihanneaika oli 50 sekuntia ja Timin aika oli 42,91.

Roosa suoriutui mölliradastaan oikein mallikkaasti! Sille tuli yksi kielto aidalta, joka oli vähän vaikeasti sijoitettu. Roosa selvitti radan vielä nopeammin kuin Timi eli 42,50 sekunnissa! Meniköhän Timillä sen 0,41 sekuntia niihin palkkaamisiin! ;D

Roosa sijoittui toiseksi mölliluokan palkintojen jaossa! :)

Kisan voitti entinen oppilaamme working jack russell Nella tuloksella -6,51. :) Kolmanneksi tuli Kaija Männistön havannankoira Mimmi. Mainittakoon noista entisistä arkitoko-oppilaista vielä tolleri Demi, joka tuli medikoirien toiseksi tuloksella 6,13.

Sitten oli ykkösluokan vuoro, jossa molemmille ausseille tuli hylsyt. Timillä oli varsinainen starttinsa tässä luokassa, Roosalla taas lisästartti ihan vatsankaventamismielessä. Valitettavasti en muista tuota rataa, joten siitä ei ole sen enempää kommentoitavaa. ;)
...

Mätsäri Kauhavalla 19.9.

19.9. mätsäri, Kauhavan koulukeskuksen kenttä, alkaen 12.00. Kauhavan kennelkerho, lue lisää.
~> Varpu, Roosa ja Timi



Tuomarina pennuilla oli Nixian's kennelin Katja Jokipii. Pikkukoirien tuomarin nimeä en tiedä.

Mätsäriin lähdettiin siis aussien voimin, koska mätsärituomarien ja ulkomuototuomarien näkemys hyvästä sakemanniesiintymisestä poikkeaa aika paljon toisistaan. ;) Varpu ja Roosa lähtivät hakemaan kehäkokemusta ja Timi ihan siksi, että se esiintyy niin hianosti ainakin mätsäri-mittakaavassa. Virallisiin näyttelyihin Timi ei enää ole menossa, koska sille tilataan aika pistää pallit pölkylle, kunhan se on tulevien agilitykisojen ja doping-sääntöjen valossa mahdollista. Mutta Roosalla ja Varpulla on vielä koitoksia edessä! :)

Timi poseerasikin taas kuin maailman napa. Tuomarilta tuli vähän huomautuksia siitä, että Timi venyttää takajalat niin pitkälle, että sille tulee laskeva ylälinja. Minkäs teet, kun toinen on kasvanut saksanpaimenkoirien keskellä! ;D Timi saikin taas punaisen nauhan, muttei sijoittunut tällä kertaa mitenkään.
Timi

Roosa ei ollut pitkään aikaan esiintynyt kehässä, joten se kulki sinnikkäästi "pariarvostelussa" kuono maassa, vaikka poseerasikin hienosti. Tuomari kielsi antamasta senkin venyä, tosin eipä Roosalla niin ole tapanakaan. Roosa on kyllä vähän takakorkea, että sen sietäisi kyllä venyäkin. ;) Roosa sai siis sinisen nauhan, mutta tuli "ryhmäkilpailussa" toiseksi! Aika kivasti, Roosa ei nimittäin muistaakseni koskaan ole ollut mätsärissä. Virallisissa kyllä muutaman kerran, mutta niistä on aikaa yli 2v. Roosa innostui loppua kohti esiintymisestä niin paljon, että alkoi haukkua iloisesti kolmen finaalissa, eikä sen kuonoa tukkinut enää mikään. :D Roosan voitti Hopeahapsun kennelin tiibetinspanieli eli kavereitten kesken kärki tuli jaettua. ;)
Roosa

Varpu tipsutteli pistellen parastaan. Se ei enää pomppinut "seuraamisessa", kuten toisessa mätsärissään, jotain hyötyä siis pentukurssistamme on ollut ainakin omalle koirallemme! ;) Varpu myös poseerasi kiltisti. Samaa ei voi sanoa handlerista, olin vähän muissa maailmoissa ja numerolappukin irtosi. ;) Mutta punainen nauha saatiin ja sitten vielä tulimme toiseksi!
Varpu

Roosa juhli mätsärimenestystään omatassuisesti kotona -varastetulla ruoalla... Roosa on niin ruokahullu, että se unohtaa kaiken moraalin, kun on kysymys ruoasta. Tämä ei olekaan ensimmäinen kerta, kun Roosa on ruokavarkaissa. Se voi vaikka repiä vaatteita, jos taskuun on jäänyt jotain syötäväksi kelpaavaa. Ja Roosallehan KAIKKI kelpaa raa'asta valkosipulista lähtien! Rouva ei myöskään tunne sanaa "kohtuus", vaan tilaisuuden tullen, se syö niin kauan kuin syötävää riittää, oksentaa ja syö lisää. Ja kun ruoka on syöty, niin syödään se oksennus.

Tällä kertaa Roosa oli repinyt pussin, jossa oli sakemanninpennuille tarkoitettua ruokaa ja pistellyt sen sisällön vähitellen naamaansa. Taas oltiin maha kipeänä ylensyömisestä. Myös eräät kaksi muuta tyhmää aussia oli ollut Roosan hännystelijöinä, mutta ilmeisesti pikkuahmatti ei ollut antanut niiden syödä juuri mitään, koska niillä ei ollut mahaoireita. Takuuvarmasti ainakaan Timi ei ollut saanut ottaa nappulaakaan, koska sen elimistö ei jätä yhtäkään vehnän jauhosta huomaamatta.
...

torstaina, lokakuuta 08, 2009

Kasvattien kuvauskutsu

Hei!

Tämä viesti on mailattu kaikille Anemoneniityn E- ja F-pentujen omistajille, joita ei ole vielä virallisesti kuvattu, ja joiden sähköpostiosoite (toivottavasti toimiva) meillä on. Muihin koitetaan saada yhteyttä puhelimella.

Lonkka- ja kyynärkuvauspäivä olisi 7.11.2009 alkaen kello 10.00. Paikka on Kauhavan eläinklinikka, osoitteessa Kehätie 78, 62200 Kauhava. Eläinlääkärin nimi on Seppo Kangas, ja hän on pitänyt näitä ryhmäkuvauksia täällä jo monta vuotta.

Maksun olette jo suorittaneet pennun oston yhteydessä, joten teidän maksettavaksi jää vain matkakulut, ja mahdolliset muut toimenpiteet.

Samassa yhteydessä kuvataan myös Royal Coctail, Fantasy Sky ja Kivivainion kenneleiden koiria, joten säpinää on. :)

Pidetään se varsinainen pentutapaaminen esim. keväällä, niin se on koirillekin tapaaminen eikä nukkuminen. :) Jos teillä on toivomuksia, että minkälaista esitelmää sinne pyydettäisiin joku pitämään, niin niitä otetaan vastaan! Koirahierontaa, suojelua, arkitottelevaisuutta esim. hihnassa vetäminen..?

Klinikka on sellainen, että siellä käy myös isompia potilaita, kuten hevosia, joten tilat on sen mukaiset, esim. siellä on sementtilattiat. Ottakaa siis mukaan joku peitto, jolla koira saa maata. Lisäksi mukaan tarvitaan rekisteripaperit. Eväitä koira ei oikeastaan tarvi, koska ei saa ruokkia ollenkaan sinä aamuna ennen kuvauksia, eikä ruoka varmaan oikein kotimatkallakaan kauheasti maistu nukutuksen jälkeen. ;)

Ottakaahan yhteyttä sähköpostilla tai puhelimitse, oletteko tulossa ja myös, jos ette ole. Joku oli aikeissa hoitaa kuvaukset omaan laskuun kotonaan, kukas se olikaan? ;)

Muitakin koiria voi tulla omalla kustannuksella, jos kuvaukselle on tarvetta tms, mutta niistä pitää ilmoittaa meille, että tiedämme informoida eläinlääkäriä.

Terveisin:

Katriina ja Leena Hautala
Anemoneniityn kennel
Liinamaantie 30
62375 Ylihärmä
katriina.hautala@netikka.fi
leena.hautala@netikka.fi
0505188659/Leena
www.anemoneniitty.net
...

perjantaina, lokakuuta 02, 2009

Kuulumisia

Vihdoinkin kaninpoikasia, pitkästä aikaa! Lumikellon ja Eddien 2 sinisiamlapsosta näkivät päivänvalon pari päivää sitten!

Myös marsunpoikasia on siunaantunut. Edellispäivänä tähän maailmaan tupsahti Camillon ja Camelian pienisuuri englannincrest lemon tytär. Tässä äsken todistin kolmen d.e.golden poikasen syntymää. Näistä yksi on roan. Kovin pikkuisia ovat, toivottavasti jäävät henkiin! Mutta kiva, että kumminkin syntyivät, koska pelkäsin jo Danielan olevan steriili. Maha ei ollut vielä kovin suuri, joten isäntä oli aluksi mukana synnytyksessä, mutta pian minä nappasin Alexin toiseen häkkiin, jossa se nyt väliaikaisesti kököttää yksin alahuuli pitkällä. :6

26.9. oltiin kuvaamassa koirien lonkkia ja kyynäriä. Valitettavasti meidän suloisella Ronjalla on huonot lonkat. :´( Toivotaan, että Kennelliiton lausunto heittää tällä kertaa parempaan suuntaan! Sen sijaan kasvateillamme Erica Carnealla eli Mantelilla ja Forestilla eli Petulla arvioitiin hyvät lonkat. :) Myös Petun selästä otettiin kuva, ja siinä ei näkynyt mitään muutoksia. Hyvä homma, sillä Petusta on hyvää vauhtia tulossa mainio hakukoira ja siinä pitää olla selkä kunnossa, kun koira loikkii metsässä pitkin pöpelikköä. Mistyn tavoin Petun ilmaisu tulee olemaan rulla. Lopuille E- ja F-pentueen koirille yritetään saada kuvausaika lokakuuksi. Ja saa sinne toki muitakin tulla! ;)