perjantaina, maaliskuuta 28, 2008

Tokoilua

Päivitetty:
24.3. hamsu- ja pupuvauvat
23.3. koiranpennut

Keskiviikkona päästiin taas pitkästä aikaa Timin ja Mistyn kanssa tokoharjoituksiin. Oltiin jo seuraavassa tasoryhmässä, mutta jouduttiin olla nyt muutaman kerran putkeen poissa, joten aloitettiin sitten saman tien alusta, kun kerran uudistettu alkeiskurssi alkoi. Viime vuonna oli vain yksi alkeisryhmä ja yksi jatkavien ryhmä, nyt on paremmin eri tasoryhmät ja näiden tavoitteet huomioitu sekä eteneminen mahdollistettu. Arkitottelevaisuus on erillään varsinaisesta tuloshakuisesta tokoilusta.

Ei se alusta aloittaminen ollut ihan huono idea. Koirakon itsetuntoa kohottaa kummasti tehdä sellaisia asioita, mitä osaa. Järjestäjänä oli Kauhavan Kennelkerho ja opettajana Heidi Pollari, jonka kanssa ollaankin ennestään tuttuja. Koska alkeiskurssi vasta alkoi nyt keskiviikkona, niin siellä sitten harjoiteltiin tietenkin kontaktin ottamista. Sehän onkin Timille ja Mistylle jokapäiväistä elämää.

Timillä oli enemmän vaikeuksia pitää suunsa kiinni, kuin suoriutua harjoituksista. Oli nimittäin tosi huono sää! Aivan mahdottoman kylmä. Timin harvoin tulee kylmä, koska se käy aina sen verran kierroksilla.

Päivän linkki

torstaina, maaliskuuta 20, 2008

Koiria ja kakaroita

Maanantaina ja keskiviikkona saksanpaimenkoiraneiti Faunhof Cara eli Pähkinä astutettiin Estrellest Lenin Jeltsonilla eli Ronilla. Ronia olemmekin katselleet sillä silmällä siitä päivästä asti, kun ensimmäisen kerran näimme pojan suomalaistuttua. Roni onkin kaikin puolin hieno koira, sen ovat huomanneet muutkin. ;) Ronilla nimittäin on parhaillaan pikkuisia F-pentuja Faunhofin kennelissä Ritalla, Atsan kotona.

Atsan pennuista vielä 3 on kotona, 1 poika ja 2 tyttöä. Pitää niistä päivittää tuonne pentusivuille tietoja, kun vain netti toimisi myös iltaisin... (Ainakin viikon ajan on meillä netti pihtaillut joka ilta!) Pentue oli yhtä jo maailmalle lähtenyttä urosta lukuunottamatta, meillä viime viikon hoidossa, joten kivoja kuvia lapsista sain ja jopa pitkän riehumispätkän kolmikosta. Sitä ennen Faunhof Eldonna "Donna" tosin lähti meiltä hoitoviikon keskiviikkona sijoituskotiinsa hevospaimeneksi.

Pähkinä on kasvattajansa omistuksessa, mutta tulee tekemään sijoituspentueensa meille siirtyäkseen sitten kotiväkensä omistukseen. Se olisi sitten Anemoneniityn E-pentue.

Atsan vanhempi tytär, Dusty, taitaa myös alata pikkuhiljaa haaveilemaan vauvojen tekemisestä, sillä eilen Timi julisti kovaäänisesti neidin olevan tulossa juoksuun. Tosin Dusty on vasta sakkolihaa, mutta saahan sitä haaveilla. Neiti kävi eilen meillä samalla, kun oli rokotukset samassa kylässä. Timi sai kunnian pysyä portin toisella puolella, kun se ahdisteli Dustya sen verran häiritsevästi.

"Morsiamen" kotiinlähdön jälkeen meidän "tuoksukoira" lemahti taas kunnolla. :6 Tuoksukoirista puheen ollen Timi ja Pinja lienevät sellaisia. Timi on pennusta asti tuoksunut mukavan myskimäisesti, mutta aika vaihtelevalla voimakkuudella. Miedompana versiona se on omasta mielestäni oikein miellyttävä, suuremmassa volyymissa ei ole kehumista... Joskus se tuntuu olevan myös off-asennossa. Ehkä se "tuoksuu" vain koiralta ja meikäläisellä liian vilkas mielikuvitus... Pinja on selvä tapaus, sillä se tuoksuu aina ihanan kukkaiselta ja sitä meikäläinen imppaileekin mielellään. ;D

Hamsterikakaroita ei meinaa millään siunaantua, mutta onneksi tuo kevät alkaa pikkuhiljaa kurkistella, niin tulevat edes kiimaan ajoittain. ;) Onkin selvinnyt miksi pikku Ilfirin eli Pirre on niin varhaiskypsä. Se lienee maailman tapaturma-alttein hamsteri ja ehkä kohtalo aikoo suoda sille ajoissa jälkikasvua? ;D Olemme jopa harkinneet kutsumanimen vaihtamista Riesaksi. Tämä pieni ADHD-ötökkä on kahdesti onnistunut jopa pudottamaan oman häkkinsä!!!!!! Onneksi pudotukset eivät ole olleet vaarallisia vaan enemmänkin riesaksi, sillä poika on molemmilla kerroilla lähtenyt käpälämäkeen.

Vaikka eläinhuoneessa karkaamalla ei vaaratilanteita ole nimeksikään, niin kovasti se ehtii aiheuttaa päänvaivaa, ennen kuin kakara löytyy perimmäisestä nurkasta viimeisten pellettisäkkien ja -ämpäreiden takaa... Ensimmäisellä ristiretkellään Pirre aiheutti myös Toscan karkaamisen, mutta onneksi eläinhuoneessa riittää sokkeloita ja tilaa, ettei yhteenottoa oltu tarvittu. Hamsterit löytyivät eläinhuoneen eri nurkista nukkumasta, ehjin nahoin. Naaraan vaistollaan Tosca oli kasannut itselleen kuningatarvaraston parhaita siemeniä. Pikkupojalla oli sen sijaan vähän surkean näköinen pino marsunpapanoita.

Mimirin, Junen ja Karamellin häkkiin oli ilmestynyt kuin tyhjästä d.e.white tyttövauva. Ilmeisesti haikara vierailee marsuperheissäkin. Näin se on ymmärrettävä. Toki Mimir on uros ja kaksi muuta naaraita, joten on ihan järkeen käypää ja toivottua, että tyttö on saanut alkunsa, mutta mihin se välivaihe jäi, kun emon masu ei ole ollut yhtään tiineen näköinen! ;) Nooh, ainahan marsusta sen verran pyylevyyttä löytyy ja tällä kertaa ainokainen syntyi peräti normaalin kokoisena, monesti ne tahtoo kasvaa masussa niin suuriksi. Onhan se toki synnytyksen kannalta helpompaa ja turvallisempaa, että poikanen ei aivan mahdottomiin mittoihin ehdi venyä. Emokin ensisynnyttäjä.

keskiviikkona, maaliskuuta 19, 2008

Koirakuulumisia

Etusivulta laitoin linkin niin, että väliaikaisesti Timin kuvaa klikkaamalla pääsee pentusivulle. Koirasivut itse ovat työn alla, eikä niitä tuossa kunnossa kannata linkittää vielä pääsivulta... Ongelmana vain on edelleen se, että itse tämä eläinharrastus vie sen verran aikaa, että päivittäminen on jälkijunassa eli sivut ovat harrastusta varten eikä päin vastoin. ;D Toissapäivänäkin astutettiin sakemanneja.

tiistaina, maaliskuuta 18, 2008

Viikon koirakuvahaaste: haju

Oli ihan pakko laittaa tämä kuva, kun näin haastesivulla Haju-haasteen, tosin en tiedä, onko se enää voimassa. Mutta ei sitä ainakaan kuvan lisäyshetkellä oltu merkitty umpeutuneeksi ja eipä se kuvaa huononna, vaikka olisikin! :) Aikaisemmin vaan en oo päässyt osallistumaan, kun Netikka on takunnut ahkerasti aina silloin, kun olen yrittänyt...

Tässä on siis australianterrieri Timi 16 kuukauden iässä eli kuva on napattu elokuussa 2005.

Päivän linkki

torstaina, maaliskuuta 13, 2008

Hiirivauvoja

Puuron jakamisen yhteydessä Hopeanuolen ja Gerubin pesästä löytyi 5 pulleaa siamese seal point -lapsukaista! :) Kaksi sileäturkkista ovat tyttöjä, kolmesta kiharaisesta en vielä tällä katsauksella saanut selvää.

maanantaina, maaliskuuta 03, 2008

Pet Show Lapua 1.3.2008

Itseltäni osallistui vain yksi eläin Lapuan näyttelyyn; valkoinen sinisilmäinen fuchs hermeliini Omenankukka alias Pörri. Neiti pärjäsikin kyllä sitten senkin edestä, nimittäin se sai kovasti palkintoja. Erikoispalkinnoista muistan Paras Poseeraaja, sitten se oli myös Avointen Naaraiden luokkavoittaja 1. Puhumattakaan siitä, että neiti oli 53 etukäteen ilmoittautuneesta ja x-määrästä jälki-ilmoittautuneita kaikkein paras kani eli ROP1 tai siis nykyaikaisemmin ilmaistuna PPK1! :D Jippii!!!

Turkista napsahti pisteitä ruhtinaalliset 19,5/20, joka on mahdottoman hyvä saavutus ottaen huomioon, että useimmat tuomarit (itseni mukaan lukien) eivät jaa täysiä pisteitä yleiskunnosta, turkista ja käsiteltävyydestä. Kehuja tuli pitkästä valkoisesta turkista, joka oli säilynytkin valkoisena ja takuttomana. No, kyllä sitä onkin vaalittu! Kiva joskus saada kovasta työstä kiitosta. :) Viiden pisteen kohdat taisivat olla kaikki täynnä. Kokonaispistemäärä oli 95 pistettä eli päivän parhaat. Oli muuten ihka ensimmäinen kerta, kun meillä pupu vetäisee ropin, se ei ole nääs ihan helppo nakki, joten meinasin varmaan kompastua, kun kuulin Pörrin "virallisen" nimen ja hain punaisen ruusukkeen... ;)

Best In Show -kehässä Pörri kipusi peräti kolmanneksi! Pörrin ohi kiisivät ansaitusti ainoastaan koko näyttelyn voittaja chinchilla (joita oli paikalla jopa 10kpl!!!!!), sekä peräti 4-vuotias yhä rautaisessa kunnossa oleva marsu.

Meiltä kotoa lähti toki näyttelyyn kisaamaan myös pikkuinen babyuros Anemone's Duster, self buff marsu, joka kylläkin muutti uuden omistajansa boxiin heti aamusta. Kävin päivän aikana vakoilemassa, että pojalle oli pisteitä tullut 92 ja Petralta täydet (!!!!) pisteet turkista. Sanoisin että tosi hyvä, koska minä en valitettavasti ehtinyt pojan eteen edellisenä iltana tekemään muuta näyttelyvalmisteluja kuin kynsien leikkaamisen... Mutta eipä se näkynytkään muualla kuin korvissa, joista tarkkasilmäinen Petra oli hieman vaikkua löytänyt. ;) *nolo minä* En tiedä yhtään, saiko pikku-Duster tuliaisia näyttelystä, koska marsujen ja kanien palkintoja jaettiin yhtä aikaa...............

Dusterin lisäksi maailmalle lähti 3 muutakin marsua: Mira's Felicity palasi poikansa Anemone's Cinderin kanssa kanssa kasvattajansa Helin huomaan. Aniara's American Baron sen sijaan lähti Suvi Uutun marsulaan naisseikkailulle. Baron oli hyvin pahastunut näyttelyyn joutumisesta eikä olisi suostunut kuuntelemaan järjen ääntä. Mutta kyllä se sitten ryhtyikin jo kosiskelemaan Pimua, kun ensin oli leikkinyt sen boxissa suolapatsasta ja tajusi uskaltavansa jälleen hengittää vapaasti... ;D

Talvikkoperhekin oli reissussa mukana. Villeroi-iskä muutti kahden vanhemman tyttärensä kanssa kotiin Amazing hamsulaan. Safira-emo oli nuoremman pesueensa henkisenä tukena, kun nämä olivat myyntipöydällä ihan vaan varattavissa. Uuteen kotiin seitsikko ei ollut valmis vielä muuttamaan, muutama päivä tarvittaisiin vielä emon hoidossa, niin saadaan kunnon eväät elämää varten. Petra taas perinteisesti varmisti sukupuolet ja värit sekä kommentoi ulkomuotoja. Kiitokset Petralle, jolla on veitsen terävänä pysynyt muistissa talvikkokasvatuksen salat! Sietääkin sen olla tarkkana, koska tavallaanhan tässä Petran omaa kasvatusta viedään eteenpäin. ;D

Näyttelyn lopuksi käytiin Petran ja Reippaiden kanssa pizzalla. Dustykin piti tottakai tsekata. Ei uskoisi samaksi koiraksi, millainen kaunotar siitä on tullut! <3 Ulla ja Sanna on tehneet hyvää työtä. Pitää laittaa kuvaa tänne. Turkki on kovasti vaiheessa, mutta kyllä tästä Vaasan näyttelyyn kaveri saadaan! :)

Tuomarikommentit:

Arvostelin Lapualla kääpiöhamsterit (7kpl) ja gerbiilit (7kpl). Ensimmäistä kertaa arvostelin gerbiilejä näyttelyssä. Olen niitä kyllä tuomaroinut eläinkauppojen tapahtumissa, kun niihin on ihmiset saaneet tuoda lemmikkejään arvosteltavaksi. Taisi myös olla ensimmäinen kerta, kun tuomaroin hamstereita uudistetulla, pisteettömällä kaavakkeella. Uutta se ei kuitenkaan sikäli ollut, että olen tehnyt jo MELKEIN rutiininomaisesti koearvosteluja niihin.

Molemmilla oli hyvä taso, ja vähän jännitti, että tuleeko kaikille sama arvosana... Kaikki olivat erilaisia, eri kohdista hyviä, jossain kohdissa aivan pientä toivomisen varaa, mutta toisissa kohdissa sitten taas oikein erityisen hyviä, joten jokaiselle gerbiilille tuli loppujen lopuksi arvosana A. Kääpiöhamsterit olivat kaikki Erittäin Hyviä ja Hyviä. No, niinhän se pitää ollakin!

Molemmille lajeille oli runsaasti lahjoituspalkintoja, joten jokainen osallistuja taisi saada jotain ja ihan ansaitusti, ottaen huomioon, että kaikki olivat vähintään Hyviä tai A-luokkaa. ;) Molemmille jaoin ROP1-2, sekä luokkavoitot. Tuomarin suosikin annoin sellaisille eläimille, jotka olivat niin hyviä, että olisivat voineet olla ROP3, jos sellainen palkinto olisi jaettu. Koska erikoispalkintoja oli niin paljon, kunniamaininnan annoin vain yhdelle eläimelle eli tuolle päivän parhaalle gerbiilille, joka oli valtavan hyvä käsitellä sekä urosmaisen massakas.

Ilokseni sain arvostella myös campbellin, josta tulikin se Tuomarin Suosikki, sekä 2 roborovskia. Yllätyin toisen robon aivan erityisen hyvästä käsiteltävyydestä! Se oli pakattu sen verran matalareunaiseen boxiin, että nielaisin kerran jos toisenkin, ennen kuin uskalsin edes kantta avata. Toinen nimittäin sen verran kiinnostuneena nuuskutteli boxin reikien läpi ja silmät paloivat innosta päästä tutustumaan uusiin seikkailuihin... Ajattelin, että heti ensimmäisellä kiinniottoyrityksellä se porhaltaa pöydälle ja tekee benjihypyn ilman narua! Siellä me sitten kontattaisiin robon perässä Anrin ja Suvin kanssa pöytien alla. Mutta tämä robo olikin tosi mukava käsitellä. Ei mikään talvikkomainen kököttäjä, vaan sellainen liikkuvainen mutta hyvin käsiteltävä kuin syyrialainen. Roboilla oli muistaakseni jossain kynsissä hieman leikkaamisen varaa, mutta sehän on ymmärrettävää.

Valitsin kääpiöistä ROP-sijoille EH:n saaneista keskimäärin parhaimman arvostelun saaneet 2 safiiria talvikkoa. Otin ne uudestaan pöydälle ja pähkäilin, kumpi on 1 ja kumpi 2. Se oli aika hankalaa, koska koko sarja oli ylipäätään ollut tasaväkinen ja sitten niistä vielä kaksi parasta, joista muka valita, kumpi on parempi... "Aikuisempi" oli hieman rennompi käsitellä, mutta kilpakumppaniaan pikkuruisen löysempi ja hieman epätasaisessa turkissa. Nuori neiti taas oli lihaksikkaampi ja paremmassa turkissa. Sekin oli moitteeton käsitellä, vaikka jännittikin vanhempaansa vähän enemmän. Valitsin siten tämän 5-kuisen otuksen. Toisen ikää en nyt muista, mutta avoimessa luokassa sekin oli.

Gerbiili jäi kuitenkin BIS-kisassa viimeiseksi. Ei siksi, että se olisi ollut lainkaan huono, päin vastoin! Mutta kisaajat olivat mahdottoman tasaisia, ja kaikki tuomarit totesivat, ettei tällaista ole aikoihin nähty. Missä tahansa muussa näyttelyssä gerbiili olisi sijoittunut vähintään puoleen väliin. Täällä sillä oli vastassa iäkäs marsu ja baby rotta, jotka ikäisekseen olivat mahdottoman hyvässä kunnossa, ennen näkemättömän loistava chinchilla, meidän näyttelyiden useisiin ROP-voittajiin nähden poikkeuksellisen mieluisat hamsteri ja hiiri, timmi 5-kuinen talvikko sekä lemmikkinä harvinaisempi mutta hienosti hoidettu ja käyttäytyvä okahiiri.