Hiirenpoikasia myytävänä

Myöhäinen pääsiäistoivotus

...kanilan kuopuksilta! Isänä on viime kesänä talouteen muuttanut musta x-kirjava herra Aquabunny's Thranduil, omistajana siskoni Anniina Hautala. Emä on tanskalainen valkoinen ss rouva.

Mitä pieneläintuomarit saa kestää?

(Löysin tämän Facebook-muistoistani ja muokkaan sen nyt tänne.)

Mitä jos koiratuomarit joutuisivat sietää yhtä paljon häiriötä kuin jyrsijä- ja kanituomarit? Pahimpia on messunäyttelyt, ja pet-tuomareita on matalampi kynnys häiriköidä kuin ulkomuototuomareita, mutta turvassa eivät ole hekään.

Kaikki ohikulkevat mammat ja kakarat kyselisivät, saako parhaillaan arvosteltavana olevaa karvaturria silittää. Tai "koska se meidän koira arvostellaan, kun meillä olis aika pitkä kotimatka?" Ilmoittautuessaan näyttelyyn, olivat kyllä varmasti tietoisia välimatkasta. Kukaan tuskin on heitä näyttelyyn pakottanut, ja useimmista näyttelyistä saa poistua koska lystää. Ja tuomari voi itse olla vielä kauempaa, ja joutuu olla tappiin saakka.

Sihteerille pitäisi toistaa kaikki vähintään kaksi kertaa, kun se vaan ei pysty keskittyä työhönsä. Tai ainakin sihteeri naukuisi kokoajan tuomarille, että väsyttää, pissattaa eikä pääse shoppailemaan.
Sihteerin ja assistentin (tässä tapauksessa kehätoimitsijan) koko suku hengailisi siinä ympärillä juttelemassa ja estämässä keskittymään omaan työhönsä.

Koirilla palkintojenjako on ihan erilainen homma, kun ne jaetaan siinä "heti", mutta jos kaikki palkinnot säästettäisiin arvostelujen jälkeen, kuten jyrsijöillä, niin tuomarin niitä miettiessä, kehtaisiko jokainen ohikulkija käydä kyselemässä, että koska on palkintojenjako? Itse yritän tietysti vastata aina nätisti, mutta kyllä usein tekisi mieli sanoa, että sitä kauemmin kestää, mitä enemmän HÄIRITSETTE. Pieneläimille jaetaan paljon enemmän palkintoja, erityisesti pet-luokassa, ja niitä saa oikeasti miettiä.

Palkintojenjakoa, kuva: ?

Alan myös ymmärtää, miksi kaikki eläinlääkärintodistukset ei koiratuomareille kelpaa. Meille pieneläintuomareille ei yleensä roudata eläinlääkärintodistuksia, koska se maksaa enemmän kuin itse ilmoittautuminen tai jopa enemmän kuin itse eläin. Mutta pupujen mammat ja kumminkaimat ja sihteeri selittää, että "tuo tuli vasta näyttelypaikalla". Öö, entäs sitten? Ketä kiinnostaa, saiko kani itsensä ruikkuun näyttelypaikalla vai jo kotona, kun turkki nyt on kumminkin näyttelykunnon sijaan sonnassa? Tai märkä, jos se on pesty. Märästä/kosteasta turkista ei pysty laatua arvostella juuri lainkaan. Mitä jos kaikki kastelisivat kaninsa ennen tuomaripöydälle menoa? "Tää likaantui näyttelypaikalla, niin jouduin pestä, mut tää oli kyllä ihan täydellinen turkki ennen sitä ja täydellisenä haluan sen myös arvosteltavan." Kyllä varmaan joo.

Joskus mammat tulee ennen omaa vuoroa näyttämään kanin korvaa, josta naapurinäyttelyhäkin asukas vei palasen. Näenhän minä sen kanin tullessa pöydälle, että korvassa on tuore haava, ja yleensä syyllinen on toinen kani. Haava mikä haava. Selvennyksenä, kaneilla ja jyrsijöillä on melkein jokainen ruumiinosa eriteltynä arvostelukaavakkeessa. Arvosteluun vaikuttaa tottakai negatiivisesti tuoreet haavat, ja varsinkin ne.

Messunäyttelyissä niitä on poikkeuksellisen paljon. Syynä voi olla näyttelyhäkit, joissa toisilleen vieraita eläimiä erottaa vain verkko, ellei omistajat ole vuoranneet väliseiniä pahveilla. Messunäyttelyyn raahataan usein muutenkin kaikki puolikuolleetkin, vanhat eläimet likaisina ja kynnet leikkaamatta ilmaisen sisäänpääsyn, julkisuuden tai voittajatittelin vuoksi. Kannatus on toki kaunis asia, mutta älä koskaan tee sitä lemmikkisi hyvinvoinnin kustannuksella. Jos eläin on jo raihnainen, sen paikka ei ole näyttelyhälinässä, ei vaikka niille onkin veteraaniluokka. Siitä ei saa lisäpisteitä, että eläin on jo niin ja niin monta vuotta ja yhä hengissä, päinvastoin! On julmaa tuoda stressaavaan tilanteeseen eläin, joka näyttää siltä, että se saa hetkenä minä hyvänsä sydänkohtauksen.

Purennan tarkastelua, kuva: Sanni Sirén

Koirarodut ABC -haaste!

Pistetäänpä koirarotuja aakkosjärjestykseen, lemppari tai eniten siedettävä per kirjain.

Perusteet voi olla ihan mitä tahansa käyttötarkoituksesta söpöyteen, nyt ei olla pentua ostamassa!!  Saa perustella, jos haluaa.

Käytä mitä tahansa kieltä tai lempinimiä, jos siitä vaan on apua.

Vain yksi rotu per kirjain!  En löytänyt yhtään rotua Q:lla ja Z:lla.

Itse käytin apuna Wikipedian rotulistaa: suomi / englanti / ruotsi.

Kuvat ovat joko omiani tai Wikimedia Commonsista.

Jos haluat ottaa haasteen vastaan, voit linkittää postauksesi kommentteihin.

Australianterrieri

© Anemoneniityn

Bordercollie 

(australianpunainen)

Cairnterrieri

(punainen)

Dobermanni 

(ruskea, siro narttu, toki typistämätön )

Espanjanvesikoira

En ole oikein ajeltavan turkin ystävä (ainakaan vielä), mutta E:llä alkavista kirjaimista "perro" oli paras vaihtoehto.

Fox Terrier eli kettuterrieri 

(ruskeavalkoinen, karkeakarvainen)

German Shepherd eli saksanpaimenkoira 

(käyttölinjainen, pieni narttu)

Hollanninrottakoira (Dutch Smoushond)

On meinaan söpö!!!!!!!! Miksei kukaan oo kertonut mulle tästä? Meinasin kyllä laittaa hollanninpaimenkoiran.

Islanninlammaskoira

Jackrussellinterrieri 

(karkeakarvainen, ruskeavalkoinen)

Kelpie

Länderi eli kromfohrländer 

(karkeakarvainen)

Malinois ja muut belgianpaimenkoirat 

(siro narttu)

Norwegian Buhund

Tämä oli paha! N-kirjainta kärkkyvät myös lunnikoira (Norwegian lundehund), norwichinterrieri sekä novascotiannoutaja.

Ovejero magallánico 

 (n. 50cm paimenkoira Chilestä, en ollut aiemmin kuullutkaan)

Pyreneittenpaimenkoira 

(puoli/pitkäkarvainen, se kumminkin, mille tulee muutama rasta takapäähän)

"Ranskanluppakorva" siis Bretagnenbassetti

Silkkiterrieri

© Curiosity

Tšekinpaimenkoira

Unkarinpaimenkoira eli mudi 

(väritys faco ja hännällinen)

Villakoira 

(muu kuin isovillakoira)

Westie eli valkoinen länsiylämaanterrieri

Xiasi Dog

Never heard, pitkäjalkainen westie, onpa söpö!

Yorkshirenterrieri

M-pentue tulossa?

Klikkaa kuva teksteineen suuremmaksi!

Anemoneniityn-nimelle syntyy sittenkin vielä sakemannipentue!

Hyvää uutta vuotta!

Kuvassa edessä sakemannit:
BH RTK1-2 Hellraiser Mia "Milla/Miu"
Anemoneniityn Lumikaisla "Kaisla"

Sohvalla aussit:
Finsweng Wilja "Myrtti"
Anemoneniityn Kanerva "Pyry"
Curiosity Passion For Beauty "Jade" (silkki)
Ålhammarens Åliver "Rölli"
RTK1-3 Black Back Bananarama "Varpu"
FI EE RUS RKF CH RTK1-2 Nemma's Zero Nine "Ruska"
Curiosity Made Me Beautifull "Säde" (silkki)
RTK1-2 Anemoneniityn Daurian Lily "Lilja"

Kasvattien joulutervehdyksiä!

Anemone's Thomasina, kuva + mahdollisesti myös omistaja: Katriina Hautala

Anemone's Hippie Hollow Park "Totti", kuva+om. Elina Järvinen

Anemone's Henderika "Elvi" ja Genie in a Bottle "Alva" om. ja kuva: Tanja Leikkainen

On joulukuu, hämärtyy talvinen ilta
valo kuun on tonttujen salainen silta
Sen loiste kun hivelee latvoja puiden
on hetki pian saapuva herkkusuiden

Possu kun yön yli uunissa paistuu,
piparit, laatikot suussani maistuu
Ja lahjoja mietin kun katselen kuuta
voi, saisinpa lelun tai pari luuta.

Vaan yhtä seikkaa silti eniten pohdin,
kerron sen teille, niin hyvin kuin tohdin.
Mikä onkaan minulle se juhlan aihe,
onko joulu vain päivä, vai ikuinen vaihe?

Kas, tärkeintä ei ole joulussa ruoka,
vaikka onhan se mukavaa nuolla tuo vuoka.
Ei edes lahjat tai kynttilän valo,
on juhlalle tarkoitus suurempi, jalo.

Minun jouluni syntyy ystävistä,
pienistä koirista ja ihmisistä.

Joten jouluna haluaisin muistaa heitä,
vielä lähellä olevia, ja enkeleitä.

Niinpä lahjojen sijaan avaan heille sen,
lahjan kauneimman, lämpimän sydämen.

Muistelen hyvällä ja olen tässä,
läsnä, ihmisteni elämässä.

Joka vuosi voin tällaista lahjaa toistaa,
ja kas, taivaalla ystävät tähtinä loistaa

Hyvää joulua karvakamut ja ihmisystävät!

Anemoneniityn Kullero "Onni" kuva + om. Eija Vartijamäki

Anemoneniityn Cashew "Elmo" kuva + om. Mervi Koskiniemi

Anemone's I'm Fanny "Fanni" ja Jupikian Minni "Minni" sekä keskellä kaverinsa Lilli, kuva ja om: Jenni Kanamäki

Anemone's Kharisma Waters "Söpöliini" ja Kristmas Waters "Hiutale" om. ja kuva: Osku Lähde

Elsa ja Anna, om. ja kuva: Paula Korpitie