keskiviikkona, toukokuuta 29, 2013

Kunnon kansalaisia

Siru perusasennossa aussien jälkitreffeillä
Siru ja Kirsi osallistuivat möllitokokisoihin, jossa jakoivat 1-sijan toisen koirakon kanssa. :) Aiheesta lisää heidän omassa bloggauksessaan:

Töttörööööööö


Nata nohevana ;)
Nata ja Marissa hoitelivat Kiva Koirakansalainen -testin! :)


Itse saatan ehkä eksyä tänä kesänä Timin kanssa tokokokeeseen alokasluokkaan, saa nähdä uskalletaanko! BH-tunnuksen saamisen jälkeen haudattiin tokoura-haaveet, kun agilitystä johtuen mulla on niin valtaisat vartaloavut. Lisäksi Timi ei siihen maailman aikaan suostunut mistään hinnasta ottamaan mitään lelua tai noutokapulaa suuhunsa treeneissä, joten eteneminen tuntui mahdottomalta. Nykyään Timi kyllä leikkii treeneissä, ja ehkä meikäläisellä muutenkin on paremmat edellytykset opettaa se nouto. Keskityttiin siis vain agilityyn vuosiksi eteenpäin.

Nyt Millaa ja Ruskaa hioessa, Timin kanssa tokoilu houkuttelee taas papparaisen jäätyä agilitystä eläkkeelle. Piti oikein luntata netistä, että mitkä liikkeet alokasluokkaan vaadittiinkaan. Ollaan kyllä tokokoulutusohjaajia, mutta mielenkiinto on vuosien varrella "erikoistunut" arki/ongelma-puolelle.

Tänä iltana tokoiltiin pihalla sen verran, että näkisin, miten Timi muistaa alokasluokan liikkeet. Tästä linkistä löydät ne sekä linkin sääntöihin.
 
Liike
kerroin
maksimi pisteet
1. Luoksepäästävyys
1
10
2. Paikalla makaaminen
3
30
3. Seuraaminen kytkettynä
2
20
4. Seuraaminen taluttimetta
4
40
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä
2
20
6. Luoksetulo
3
30
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä
2
20
8. Estehyppy
2
20
9. Kokonaisvaikutus
1
10
Yhteensä
20
200
  1. Luoksepäästävyyttä ei toki päästy testaamaan, mutta pitäisi olla kunnossa.
  2. Pitkäkestoinen paikkamakuu on jokseenkin ruosteessa, mutta uskon siitä selvittävän pienellä vaivalla. 
  3. Se kytkettynä seuraaminen... Siinä on hommaa. Se näyttää enemmän koiran ulkoiluttamiselta kuin tokoilulta. 
  4. Timin vapaana seuraaminen on yhtä ihana kuin aina, se on siinä niin tohkeissaan ja paremmassa vietissä kuin ollaan ikinä saatu sakemanneja tokoilemaan... 
  5. Menee aika hitaasti maahan liikkeestä
  6. Luoksetulo itsessään on Timin yksi suosikeista
  7. Seisomaan Timi jää helpommin liikkeestä. BH-kokeessa Timi jäi seisomaan kaikissa jäävissä liikkeissä.
  8. Estehyppyä emme ole kauheasti hinkanneet, koska BH-kokeessa ei ollut sitä. Eipä siinä muuta kuin, että opettaa Timi jäämään seisomaan hypyn taakse. Kyllä se muistaa, että tämä on ihan eri juttu kuin agilityssä, eli hypyn jälkeen kääntyy tapittamaan kysyvänä meikäläistä, mutta istuu alas hanakasti.
  9. Kokonaisvaikutus on varmaan sähläystä! :D

tiistaina, toukokuuta 21, 2013

SPL-maastoleiri

Milla-sakemannin kanssa opiskelin henkilöhakua SPL:n maastoleirillä Wanhan Karhunmäen maastossa 18-19.5. :) Leirillä oli myös 2 kasvattiamme: K-pentueen Taisto sekä samassa ryhmässä treenaava Siru-aussi.



Sirun osalta muistiinpanoja tulee varmasti Kirsin blogiin? :) Tässä Millan treenimuistiinpanoja suomennettuna. Olen aikonut Mistyn muistoksi laittaa nettiin muutkin SPL-leirimuistiinpanot, mutta laitetaan nyt tämä tuorein ensin.

Milla on niin innoissaan, että sitä pitää vähän pidellä naama menosuuntaan päin, kun se yrittää kiemurrella! :D

Päivä 1

Olosuhteet:
  • Helle!!!!
  • Milla vieraan auton häkissä

 

1. kierros


Millalle aiottiin tehdä tyypillinen pentutreeni, jossa se saa käydä syömässä nameja ryhmäläisten käsistä. Minun tarkoitus oli pysyä ihan hiljaa ja passiivisena, mikä onnistui vaihtelevalla menestyksellä varsinkin tällä ensimmäisellä kierroksella. Ihmisten käskettiin olla melko hillittyjä, ettei pentu säiky tai paineistu.

Toin siis Millan hakuryhmän "tukikohtaan", jossa porukalla oli tapana istuskella retkituoleissa ja käydä läpi koirakoiden treenejä. Metsä sinällään lienee Millalle jo uusi kokemus, joten se ei juuri huomannutkaan ihmisiä, vaan nuuski ympäristöä. Odotettiin kuitenkin passiivisesti, kunnes Milla kiinnostui, että ketäs täällä oikein istuskelee.

Milla kävi tutkimassa muutaman kouran, mutta neidille hyvin tyypillisesti ei ollut kiinnostunut syömisestä. Lopulta se pitkästyi tai turhautui, ja kiskoi repustani esille rakkaan narupallonsa. Kaikki ottivat sitten lelut ja leikittivät Millaa vuoronperään. Aluksi Millan annettiin itse kiinnostua leikkijöistä, mutta myöhemmässä vaiheessa sitä alettiin myös kutsua leikkiin.

Lopulta otin Millan hihnaan kesken hauskan leikin, että sille jäisi himo tulla takaisin. Viedessäni Millaa pois, muut huutelivat sen perään, viheltelivät ja kutsuivat leikkimään. Milla kääntyi monta kertaa yrittäen palata takaisin, mutta ei makeaa mahan täydeltä! :D

 

2. kierros


Nyt toin Millan ihan vapaana leiriytymispaikkaamme. Muut huutelivat sitä jo kaukaa, ja Millahan "karkasikin" heti sinne. Neiti leikki tosi innolla narupalloilla ja rätillä. Kerran se kävi kauppaamassa voittamaansa lelua minulle, joka seisoin passiivisena sivummalla, mutta palasi sitten leikkimään muiden kanssa. Vein sen taas autoon kesken leikin, muiden jäädessä huutelemaan Millaa.

Näin sitä lyhyillä töppöjaloillakin pääsee maastossa eteenpäin!

Ilta


Milla oli päättänyt olla koko viikonlopun tekemättä tarpeitaan tai syömättä. Olin kuitenkin onnistunut saamaan sen juomaan vettä edes savisen ojan pohjalta hakumetsässä. Se oli yllättävän helppoa ottaen huomioon, että Milla ei oikein pitänyt rypemisestä eikä halunnut nameja. Niinpä minä käytin ihan pelkkää naksutinta, jolla "palkkasin" sitä heti, kun se vähän laskeutui ojanpenkkaa alaspäin. Heittelin keppejä veteen ja naksutin, kun se otti niitä vedestä. Siis ihan pelkällä naksuttimella sain sen kahlaamaan vedessä ja juomaankin edes sieltä.

Palattuamme illalla kämpällemme Wanhassa Karhunmäessä, Milla luopui myös päätöksestään olla syömättä. Se veti napaansa kunnon annoksen pentunappuloita ja joi ihan jopa puhdasta hanavettä kupista. ;)

Otin Millan sosiaalistumaan iltanuotiolle, jossa istui paljon porukkaa. Neiti saikin paljon huomiota ja hellyyttä osakseen, se kun oli varmaan leirin pienin ja nuorin sakemanni. Sille yritettiin jopa tarjoilla makkaraa, mutta ei Milla ole ikinä niistä huolinut. Enkä kyllä minäkään. Porukka hieman repesi, kun heidän makkarakeppiensä seuraan nuotion yläpuolelle ilmaantui meikäläisen tomaatti kepin nenässä. :D

Puoleen yöhön siinä meni jutellessa porukan vähentyessä ja ilman viiletessä. Milla kulutti aikaansa pääasiassa oksia järsimällä niin keskittyneesti, ettei huomannut paikalle tullutta 17-kuista, kokoistaan sakemanninarttua, vaan onnistui säikähtämään sitä kunnolla. Vein sen sitten leikkimään nartun kanssa, mutta vähän Millalle jäi kuitenkin sellainen fiilis, että se murahteli pimeässä nuotiopaikan ohi kulkeville koirille. Tietenkin Millan piti käydä ottamassa kuonoonsa omanarvonsa tuntevalta shipperke-rouvalta. Tuli ilmeisesti heti kotoisa olo! :D Ilta oli siis pelastettu, ja Milla ryhtyi turvallisin mielin nukkumaan. ;)

Siru bongaa maastoutuneen maalimiehen!

Päivä 2

Olosuhteet:
  • uusi metsäalue
  • tosi hiostava ilma
  • väsynyt pentu

 

1. kierros


Siinä missä Siru-aussi pääsi vasta kunnolla vauhtiin toisena päivänä, Milla taas oli jo selvästi poikki. Milla ei ole vielä täysin tottunut autoilemiseen, joten sen täytyi olla todella väsynyt, koska aina ottaessani sitä pois häkistä, se hyppäsi sinne takaisin.

Oli tarkoitus tehdä muuten samoin kuin eilen, mutta ihmiset seisoisivat vähän kauempana toisistaan, enemmän metsässä. Hetsaamisesta huolimatta, Milla oli melko haluton leikkimään. Se kävi kyllä ihmisten luona, mutta ei meinannut jaksaa alata riehumaan.

Kokeiltiin toista taktiikkaa. Pidin Millaa pannasta, ja maalimies juoksi metsään hetsaten lemppari-narupallolla. Päästin pannasta irti, ja Milla juoksi taistelemaan pallonsa herruudesta. :D "Voitettuaan" pallon takaisin itselleen, se juoksi metsästä pallo suussa luokseni. Päätettiin seuraavalla kierroksella yrittää saada Milla pysymään maalimiehen luona.

Millan vihreä suosikki-narupallo karkaa! :D

2. kierros


Milla oli tosi kuumissaan ja halusi vain rypeä saviojassa. Mutta oman vuoronsa koittaessa, Millalle tehtiin 2 sellaista "pistoa", missä pidin Millaa pannasta, ja maalimies juoksi lyhyen matkan päähän metsään narupallolla hetsaten. Maalimiehen kyykistyttyä alas, päästin pannasta irti, ja Milla ryntäsi taas taistelemaan pallosta innolla.

Tällä kertaa maalimies ei heti antanutkaan voittaa heti palloa, mutta Milla pysyi leikissä mukana, eikä lopettanut edes siihen, kun pääsin keskilinjalta leikkijöiden luo kehumaan. Maalimiehet saivat jopa tuotua Millan leikkien takaisin keskilinjalle. Tarkoitus onkin saada hakukoira kiinnostuneemmaksi maalimiehistä kuin ohjaajasta.

Milla päästetään perään!

Lopputulos


Millalla on kuulemma hyvät edellytykset hakukoiraksi. :) Evääksi saimme kehotuksen jatkaa tällaisia harjoituksia, jos joskus pääsisimme hakuryhmään. Siitä siirryttäisiin vähitellen haamuihin (maalimies näyttäytyy koiralle ja laskeutuu takaisin piiloon) jne.

Ai niin! Ei onnistunut neiti pidättelemään koko viikonloppu. Pissa tuli aamulla metsään kahteen otteeseen, ja viimeisen kierroksen jälkeen tuli myös kakka. :D

Oli aika nostalginen fiilis olla taas hakumetsässä. Viimeksi olen harrastanut hakua Mistyn kanssa. Mistyn kuoltua, menin Lehtimäen leirillä tämän Nemi-tyttären kanssa suojeluun.

Kata ja Misty 2009
Kata ja Nemi 2012

Muistiinpanoja


Hyviä ohjeita käskettiin surffailla Tending kennelin sivuilta. Todennäköisesti tarkoittivat tätä sivua.

Hajujen liikkeistä sen sijaan kerrottiin olevan hyvä artikkeli Pelastuskoiraliiton sivuilla. En nyt ihan heti löytänyt. :(

Kuva alla: Jos koiralla on tapana kaartaa pistolla aina kauheasti eteenpäin (A) keskilinjan suuntaisesti, sitä voi opettaa juoksemaan suorempaan ohjaajan osoittamaan suuntaan. Yksi tapa on lähettää koira taaksepäin eli radan alkuun päin piiloutuneen maalimiehen luokse (B). Toinen tapa on käyttää todella kapeaa, tiheään tallattua kaistaletta, jonka päähän laitetaan maalimies, ja koira lähetetään sen luokse (C).


Pelastuskoirapuolella ei ole keskilinjaa, jonka molemmille puolille koira lähetetään pistoille tai jonka molemmin puolin koira risteilee, toisin kuin palveluskoirapuolella. Palveluskoira lähetetään tekemään laatikkomaisia pistoja ja ohjaaja kulkee keskilinjalla. Pelastuskoiran kanssa taas ohjaaja partioi yhteistyönä siten, että koira kulkee edellä metsässä ja ohjaaja ja muut ihmiset kulkevat sen perässä.

Palveluskoirapuolella on vain kaksi hyväksyttyä ilmaisutapaa, eli sitä miten koira kertoo ohjaajalleen löytäneensä maalimiehen: koira joko jää haukkumaan maalimiehen eteen ohjaajan saapumiseen asti, tai ottaa rullan suuhunsa ja juoksee ohjaajan luokse, jonka jälkeen koira opastaa ohjaajan maalimiehen luokse. Pelastuskoiralla voi olla 1-2 ilmaisutapaa, jotka kokeessa ilmoitetaan tuomarille alussa. Haukkumisen ja rullailmaisun lisäksi koira voi olla "kertova", eli se tulee maalimiehen löydettyään haukkumaan ohjaajan eteen. Netistä löysin sellaisen, että koira voi myös juosta edestakaisin ohjaajan ja maalimiehen välissä "ymmärrettävästi". Mitäs muita mahdollisuuksia on?

sunnuntaina, toukokuuta 19, 2013

Anemoneniityn E-sakemannit 5v


Hyvää syntymäpäivää Elsa, Elvi ja enkeli-Elvi, Eino, Manteli, Swatti, Petu ja Rico!

perjantaina, toukokuuta 17, 2013

RIP Della


Della lähti sateenkaarisillalle iloisena, kun pääsi automatkalle ja suosikkieläinlääkärille. Vaikka tasapaino ja kaikki meni, niin kyllä se oli vain viuhahdus, kun tämä muori hoiperteli autoon. :D Della luuli, että pääsi rokotuksille, ne ovat aina iloisia perhetapahtumia... sitten vaan alkoi ramaisemaan. Della ja Kertun tuhkat pääsi Mistyn viereen.

Della tutustutti meidät koiraharrastuksen alkuun ja eli terveenä 13v, mutta sitten alkoi paikat rapistua. Kiitos Tmi Terveystassulle, kun annoit meille lisää hyvää, yhteistä aikaa! Mutta nyt tuli aika päästää irti.


Aiheesta aiemmin:

Terveystassussa jälleen

Synttäreitä ja Dellan kuulumisia

Luonnon kiertokulkua


keskiviikkona, toukokuuta 15, 2013

Rotutesti

Lainahöyhenissä taas! Pääset testaamaan itseäsi täällä.

"Saat testistä tulokseksi enintään kymmenen rotua. Vihreiden väripalkkien määrä kertoo, kuinka hyvin rotu vastaa valintojasi. Voit tehdä testin uudestaan ja katsoa, miten erilaiset vastaukset vaikuttavat rotujen sopivuuteen tai tuloksen rotuvalikoimaan. Jotkut vaihtoehdot rajaavat tiettyjä rotuja kokonaan pois vastauksista ja toiset, kuten karvanlaatu, voivat vaikuttaa vain rotujen sopivuuteen. Tutustu rotuihin testin jälkeen tarkemmin rotuesittelyiden avulla."
Ensin kokeilin, että saisinko aussin, kun vastaan kysymyksiin niillä vaihtoehdoilla, joiden ajattelisin sopivan aussiin. Ajattelin oikein! :) Näköjään 9v empiirinen kokemus riittää jo johonkin. :) Alla olevat rodut antoivat 9 vihreää palkkia kymmenestä.

Sitten kokeilin, saisinko isokokoisen valitsemalla sakemannin ja tulihan sekin sieltä! Laitoin enemmän harrastusvaatimuksia, helpoimman mahdollisen turkin hoidon (ja sain briardin muiden muassa! :D), ja että koira viihtyisi välillä myös tarhassa (siitä tuo malamuutti, vaikka palveluskoiraa halusin). Rodun perässä oleva numero  ilmoittaa, montako vihreää palkkia sain kymmenestä.

Lopuksi päätin antaa testille vapaammat kädet, ja aloitin valitsemalla keskikokoisen koiran. Josko tästä tulisi minun tulevaisuuden koirani? No, vapaita käsiä oli vähän mahdoton antaa sen puoleen, että testissä ei voinut sanoa, että tällä ominaisuudella ei ole väliä, kaikki vaihtoehdot käy.

Kokeilin sitten laittaa turkkiin puolipitkäkarvaisen, vaikkei sillä niin ollut väliä. Turkkikohtaan laitoin saman kuin aussille, että harjaus kerran viikossa / trimmi tarpeen mukaan.

Sakemannille ja tällä kierroksella laitoin asuinolosuhteisiin kotitalon, aussiin kerros/rivitalon. Kaikilla testikierroksilla olen sallinut herkkähaukkuisuuden. En oikein osannut päättää, valitsenko "seurallinen, joka osaa rauhoittua omiin oloihinsa" vai sellaisen, joka voi olla välillä myös tarhassa, kuten sakemannin kohdalla. Päätin sitten ottaa noista ensimmäisenä mainitsemani, vähän kuin kompromissina, jolloin se olisi aussin ja sakemannin välimuoto. Aussille nimittäin valkkasin, että kaipaa paljon huomiota.

Liikuntaan laitoin 1-2h päivässä, kuten vastasin sakemannin kohdalla. Aussille merkkasin 30min päivässä. Kuten edelliskierroksilla, laitoin tähänkin hakevani "Aktiivista, joka osallistuu innolla kaikkeen". Painotin harrastusmahdollisuuksia ja palveluskoiramaisuuksia, koska niitä haluan ehdottomasti koiralta. Austeriltakin nämä ominaisuudet löytyy, vaikka pk-oikeuksia ei olekaan.

Aussin ja sakemannin kohdalla laitoin, että pitää suhtautua vieraisiin ihmisiin ystävällisesti ja olla helposti lähestyttävä. Tälle annoin hieman vapauksia ja lupasin, että saa olla välinpitämätön/pidättyväinen. Kaikilla kierroksilla koirien oli tultava toimeen muiden koirien kanssa, laumassa kun meillä elellään.

Ja sitten sain ensimmäisen 10/10 vastauksen: aussie! :D Loput listan roduista saivat 9/10. Täytyypä sanoa, että kovin kauas aussie ei kyllä heitä, voisin hyvin harkita sellaista. Luulen kuitenkin, että saamaani listaan vaikuttaa nyt paljon se, että valitsin puolipitkän turkin.
Toistin testin vaihtamalla turkki-kohtaan lyhytkarvaisen. Lista ei kyllä kovin paljon muuttunut, paitsi että mukaan pääsi ihana mudi ja kaikki alimmaista lukuunottamatta saivat 10/10! Mitteli sai 9/10, mikä tuntuu varsin suurelta tulokselta.
Kysymykset herättivät yllä jo mainittujen lisäksi mietteitä. Olen kopioinut kysymyksen vastausvaihtoehtoinen tähän aina suoraan, joten muotoilu on tullut miten on tullut...

2. Minkälainen karvanlaatu koiralla tulisi olla?

Pitkäkarvainen Puolipitkäkarvainen

Karvaton

Vaihtoehdot oli aika mielenkiintoiset... Nimittäin kysymyksen perässä oli pallukka, josta klikkaamalla avautui sivu eri karvanlaatuja esittävistä koirista. Puolipitkäkarvainen ja pitkäkarvainen vähän ihmetyttivät. Ne olivat nimittäin alla olevat koirat ja edellämainitussa järjestyksessä. Missäs on sitten todella pitkäkarvaiset turkkirodut, kuten yorkki? Olisin myös jostain syystä toivonut, että "villakoiraturkkiset" ja sellaiset sakemannin kaltaiset "karvanlähtökoirat" (joihin olisin myös nuo kleinspitzit lukenut pitkäkarvaisen sijaan) olisi ollut omina kohtinaan.



5. Millainen on koirakokemuksesi?


Olen omistanut aiemmin koiran/minulla on koira

Itse olisin äkkipäätä lisännyt myös vaihtoehdon jo suuremmastakin koirakokemuksesta, mutta eipä kai mikään koira sitten sellaista ainakaan rotuna vaadi.

perjantaina, toukokuuta 10, 2013

Lainahöyhenissä: saksanpaimenkoira

Lähde: FB-sivu Fans Of German shepherd dogs
Se kammoksuttu selkälinja. Kuvassa 3 se on oikein. Withers=säkä. Sakemannilla pitäisi olla korkea säkä, ei matala peffa. Se on eri asia, vaikka saattaakin näyttää samalta.

Wither sen sijaan tarkoittaa alla olevia sanoja, jotka toki tavallaan sopivat kuvan 2 koiraan. :D (sanakirja.org)
1.  kuihtua
2. näivettyä
3. surkastua
4. lakastua
5. kurtistua

Älykästä jutusteluamme tiivistettynä ryhmässä Näyttelylinjaiset saksanpaimenkoirat :D

Kuuluuko näyttiksen muka ihan tosissaan huojua ja lenkkua liikkuessaan? ----- on ihan puhtonen linjan edustaja,mutta se ei lenku kyllä tasan yhtään.Lenkku hiukan tullessaan kun oli turhankin lihakseton,mutta se loppu liikuttamalla lyhyeen.
  • Kyllä se on juurikin tuota lihaksettomuutta ja liikunnan vähäisyyttä.
  • Kaatuuko se kun tuulee liikaa ?
  • Mä en saa tosta muuta mielikuvaa, kuin mun lonksuvat polvet
  • --- Onneksi Suomessa näkee pääasiassa niin voimakkaita sakemanneja, että handlereilla on työ ja tuska esittää niitä pienissä kehissä, kun niillä ei meinaa kiitorata riittää, kun tulee kehän nurkat vastaan...
  • Mulla on kans sellanen käsitys,että sakemannin takakintuissa on vääntöä lennättään koko koiran parimetrisen aidan yli.
  • Mä en taaskaan ymmärrä miksi minkään koiran pitäisi huojua mennessään?
  • Sulla tais mennä vähän ohi? Pointti oli, että EI pitäis.
  • Siis haloo! Ette oo tosissanne näitten juttujen kanssa??? Voiks tollasta ees kysyä oikeesti vai onks nää jutut pelkkiä provoja?
  • Tää aihekin on aika provo jo itsessään. Hyvä kun edes tämän rodun nimeä saa Facebookissa edes mainita, kun ihmiset hyppii seinille puolesta ja vastaan. Ja rodun olemassaolon puolustajat on pahoja eläinrääkkääjiä tms...
  • Ei kuulu saksanpaimenkoiran huojua.Tai voihan se jos on tulossa jokin sairaskohtaus tai tmv. tai vaikka lämpöhalvaus.
    Kyllähän koira rodusta /linjasta riippumatta voi huojua esim. kovan treenin tai juoksuttamisen jälkeen
  • Tai jos tuulee tosi kovaa.
  • Niin, nythän tässä on ollut tooooosi tuulisia päiviä.Kun meinaa itsekin huojua saati koirat
  • Ja huipulla vasta tuuleekin
  • Kyllä....siksi me ei huojuta. Vielä.
  • Kyllä ne ihmisetkin huojuu kun tarpeeksi lientä saa..
  • Liian vähän "lientä"tai liian paljon niin kyllä huojuttaa
  • No sehän selittää, että meillä ei huojuta, vaikka tähän asti kaikki olleet näyttelylinjaisia ja ylikorkeita! Ei nääs olla huippua nähtykään. 
  • Rotumääritelmästä pätkiä "huojuviin" takaosiin nähden, eli lukekaapas nyt niin kuin pirut Raamattua, että kuinka pitäisi olla! :D


    YLEISVAIKUTELMA:
    Saksanpaimenkoira on keskikokoinen, hieman pitkänomainen, voimakas ja lihaksikas. Sen luusto on kuiva ja rakenne kiinteä.


    RUNKO:
    Kaulan tyvestä alkava ylälinja kulkee korkean ja pitkän sään ja suoran selän kautta hieman laskevaan lantioon asti katkeamatta. Selkä on kohtalaisen pitkä, kiinteä, voimakas ja lihaksikas. Lanne on leveä, lyhyt, voimakas ja lihaksikas. Lantion tulee olla pitkä ja hieman laskeva (n.23°) ja se liittyy ylälinjan katkeamattomana jatkeena hännäntyveen.

    TAKARAAJAT:
    Takaraajojen asento on hieman taaksevetäytynyt ja ne ovat takaa katsottuina keskenään yhdensuuntaiset. Reisi ja sääri ovat lähes yhtä pitkät ja muodostavat noin 120°:n kulman. Reisi on voimakas ja vahvalihaksinen.

    VAKAVAT VIRHEET:
    Kaikki käyttötarkoitukseen soveltuvuutta heikentävät poikkeamat edellä mainituista rotupiirteistä.


    Aikaisemmin olimme koskien ausseja ja koirien kulmauksia yleisesti:

    Lainahöyhenissä (tai oikeastaan -karvoissa)

torstaina, toukokuuta 09, 2013

Terveystassussa jälleen

Dellan päässä soi oma tunnarinsa: "Mä oon kontannut niin kauan, että voin tehdä mitä vaan!"

Dellan kanssa käytiin nyt toista kertaa Tmi Terveystassussa. Ensimmäinen kerta oli alkuvuodesta, ehkä maaliskuussa??? Aikaisintaan maaliskuun alussa, koska Dellan käynti oli silloin, kun 14.3. pois nukutettu Kerttu vielä eli. Ensimmäisellä käyntikerralla saatiin siis monta kuukautta lisää elinaikaa, ottaen huomioon, että piikille oltiin jo menossa. Sen jälkeen ei ole kertaakaan mennyt jalat alta, ja muori on nuortunut monta vuotta. :) Myös Jaana-Kaisalta saatiin sellaista palautetta, että tuntuu paljon nuoremmalta koiralta. Ensimmäisellä kerralla Della oli ollut aika apaattinen, mutta nyt muori koitti aika lailla vastustella. Joko siksi, kun ensimmäisen kerran jäljiltä tunto taas pelaa, tai todennäköisemmin ihan periaatteesta, kun on "pakko" olla paikoillaan. Jo viimeisten pentujen jälkeen Dellasta nimittäin alkoi pikkuhiljaa tulla sellainen mielestään jo ylikoulutettu narttu, jonka ei tarvitse totella. ;) Parisen vuotta sitten Della sai meidät myös ihan uskomaan, että se ei enää kuule. Mutta kylläpäs vaan kuulo pelaa ja hyvinkin, kun tuli herkuista puhe! ;D


Roosa on hännänpäätä myöden valmiustilassa! :D
Koska agilityn talvikausi on päättynyt ja kesäkausi ei ole vielä alkanut, oli oivallinen aika myös Roosan huoltaa fysiikkaansa. Tosin sinne oli ihan pakko päästä, koska Roosa on nuollut toisen etutassunsa karvan ihan tummanpunaiseksi ja alkanut pitää sitä ilmassa. Roosalta löytyikin hieronnassa kipupisteitä lantiolta sekä rinta- ja lannerangan yhtymäkohdasta, jotka ovat saattaneet säteillä tassuun.


Roosa 5v tassunsa kimpussa, Rölli 3,5kk ja Ruska 8vko, Varpu 16kk
Roosan alettua nuolla tassujaan kolmisen vuotta sitten, ensimmäisenä tietysti epäiltiin ruokavaliota. Kokeiltiin siis vaihtaa ruokamerkkejä, mutta sillä ei ollut vaikutusta. Sen sijaan vuodenaikojen vaihtelun myötä nuoleminen alkoi näyttää olevan jonkin verran sidoksissa talveen. Ajateltiin, että teiden suola saa ahneen Roosan nuolemaan tassuja. Kevään koittaessa nuoleminen on erikoistunut vain toiseen etutassuun, joten vietiin rouva sitten fysioterapeutille. Tassun nuolemistahan pidetään yleisesti merkkinä kivusta jossain ihan muualla. Ja se vielä vahvistaa asiaa, että apua paikallisten voiteiden jne. muodossa ei saatu. 

Päivän linkki:

Osteopaatti Leena piiran luento 20.4.08

Kannattaa lukea! :)
Todella hyvät muistiinpanot siitä, miltä terveen koiran tulee näyttää istuessaan, seisoessaan, ravatessaan jne.
Ja mitkä ovat merkkejä siitä, että jossain on jotain vialla. Itselleni tuli osa ihan uutena esim.:
  • koira istuu kuin pentu, eli toisella lonkalla.
  • "maasta seisomaan nousemisessa ponnistuksen tulee tapahtua sekä etu- että takaraajoilla."
  • "Ikä ei vähennä venyttelyä." + "koira ei venytä enää itseään" Venyttelyihin sisällytettiin myös Dellan nuoruuden tavaramerkki piehtarointi, jota se ei enää ole tehnyt.
  • "liikkuu vinossa (takaosa pyrkii sivulle ja eteen)" Timin tavaramerkki, ja sillähän onkin stressiherkälle koiralle tyypillisesti usein ollut paikat jumissa.
  • "hieroo selkäänsä esim. puun oksaan, pöydän kulmaan" Tessu teki tätä puutarhakeinun istumaosan reunaan, kun siinä istui ihmisiä, jolloin se pysyi paikoillaan.
  • "istumaan ja maahan meneminen sekä seisomaan nouseminen ovat vaikeita" Tämähän ei siis ollut yllätys, vaan juuri nämä asiat alkoivat Dellassa kiinnittää ensimmäisenä huomiota.
  • "voimakas tarve liikkua, 'juoksee kipua pakoon', endorfiini tuo hetkellisen hyvän olon tunteen. Koira elää tässä hetkessä, ei tajua, että hetken päästä on huonompi olo"
  • "Jos koira jatkuvasti ajaa häntäänsä takaa (varsinkin pentukoira) yleensä merkki suolistotulehduksesta. Aikuisella koiralla merkki lantio/alaselän kivuista." Della jahtasi häntäänsä vielä kypsässä keski-iässäkin. Joskus se otti hännän jalkojensa välistä suuhunsa. Luulimme sen pelleilevän, mutta kaippa se olikin jonkin sortin itsehoitoa.
Muistiinpanot sisältävät myös ohjeet, miten koiraa voidaan venytellä namin avulla. Sitä olen tehnyt koirille agilityn tms. jälkeen, mutta toistoja tulisi olla 5-10.

Aiheeseen aikaisemmin liittyvää:

Synttäreitä ja Dellan kuulumisia

Kesäturkki


Varpu on trimmattu viimeksi 7 kuukautta sitten, Lapuan trimmauskurssilla. Vaikka Varpu on nimensäkin mukaisesti meidän hassu luonnonlapsi, niin kyllä se nuortui trimmauksella entisestään!

Yllättävää kyllä, ENNEN trimmausta, Varpun reidet ja muutenkin takaosa tuntui tosi karvattomalta, trimmattuna ne on vähän paremman näköiset, kun etuosassa ei ole ihan niin valtavasti karvaa. Vaikka en niin viimeisen päälle pikkurouvaa edes trimmannut, kuten monelle varmaan mm. hännästä pistää silmään. Varpu ei kuitenkaan ole ihan heti menossa näyttelyihin, sille kun tulee sairasloma tähän väliin: Varpu kun leikkuutetaan ensi viikolla, koska emme teetä sille enempää pentuja kilpirauhasten vajaatoimintaan viittaavien veriarvojen vuoksi.

Masu näkyy edelleen vatsakarvojen läpi. Mutta ehkä se on hyvä, ettei mahakarva ole ehtinyt kasvaa pentujen jäljiltä takaisin, koska ne kuitenkin ajellaan steriloinnin yhteydessä. Olisi harmittanut, jos olisivat vihdoin palautuneet kohta 2 vuoden kasvatuksen jälkeen, ja nyt ne sitten ajeltaisiin pois! :D

Aiheesta aikaisemmin:

Trimmauskurssi Lapualla 29.9.2012

tiistaina, toukokuuta 07, 2013

Siru Tampereella

Kävimme "tyttöporukalla" Tampereella KV-näyttelemässä kera Kirsin ja Kirsin Emmi-tytön, sekä Tessa- ja Siru-aussejen. :) Omia, kotona olevia koiria, minulla ei ollut mukana, koska ilmoittautuminen meni minulta ohi, enkä raaskinut enää 60 eurolla ilmoittaa... Onneksi Kirsi oli skarpimpi, että pääsi edes Siru mukaan. :)

HUOM! Alla kuvia, joita saapi koirien omistajat jne. kopsia ihan vapaasti! Alkuperäiset/suuremmat kuvat saa meikäläiseltä. Otan vastaan lisäyksiä/korjauksia ihmisten ja koirien nimiin! Kuvat löytyy myös tästä linkistä.

Trimmaamiselta en silti "säästynyt"! :D Edellisenä päivänä meillä kävi trimmissä Ronja-aussi, joka ei kuvien perusteella muuttunut kyllä kovinkaan eri näköiseksi. Trimmasin kuitenkin selän, hartiat, kyljet ja kasvot. Paikan päällä viimeistelin Sirua ja Haisua. :)

Ennen.

Jälkeen.
Enkä "säästynyt" myöskään kehään joutumiselta! :D Esitin Chiliberrys -koiria: PN-kisassa Nellan ja  kasvattajaluokassa Bellan. Lisäksi Kirsi joutui lennosta vaihtaa Tessan Siruun, joten narttujen kuvaaminen jäi meikäläiseltä vähäisemmälle. :D

Mutta ilomielin minä siis trimmaan ja autan esittämisessä, jos siitä voi sanoa apua olevan! :D

Siru oli nuo-ERI4, tässä arvostelu:
Correct teeth. Head with correct upperline, muzzle lightly shorter. Good eyes and ears. Good body with correct topline and croup. Chest more deeper. Good coat. Hind quarter correct, more straight fore quarter. In movement elbows opens and not enough correct tail.
Suomeksi suurinpiirtein:
Oikeanlaiset hampaat. Päässä oikeanlainen ylälinja, kuono hieman lyhyempi. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä kroppa oikeanlaisella ylälinjalla ja lantiolla. Rinta (saisi olla?) syvempi. Hyvä turkki. Oikeanlaiset takakulmaukset, suoremmat (vai saisi olla?) etukulmaukset. Löysät kyynärät liikkeessä, eikä tarpeeksi oikeanlainen häntä.
Tuomari: Biasiano Giuliano, Italia.

Siru-Liru poseeraa samoilla matoilla ja samassa paikassa kuin emonsa Varpu syksyllä 2009. :) Varpu on kyllä niiiiiiin ihana, mutta olis Siru nyt voinut isältäkin jotain periä, kun Kuusamossa asti käytiin! ;D

Siru ja Kirsi kuivaharjottelee:


Junnu-uroksia:

Kirsi Ola ja Shandez Bohemian Blue, Satu Toivonen ja Nellysons Yalla-Yalla "Lauri"
Tanja Myllylä ja Ahovirran Björn Borg "Eemeli", Black Back Some Like It Hot ja Juuli Huhtanen
 Ahovirran Björn Borg "Eemeli" ja Tanja Myllylä

 Chiliberry's Constantius "Konsta" ja Ringa Ylipelkonen

 Chiliberry's Baron Carlo "Kalle"

 Shandez Bohemian Blue ja Kirsi Ola

Satu Toivonen ja Nellysons Yalla-Yalla "Lauri"


Nuoret urokset:

Bluepepper's Don Squirrell ja Marjo Ahola, Millhouse's Diamond Digger ja Salla Myllylä
Millhouse's Diamond Digger ja Salla Myllylä

Avoimia uroksia:
Chiliberry's Napoleon "Napsu" ja Juhani Kuusiluoma, Huovispäivän Hajuherne "Haisu" ja Jasmin Nurmesjärvi,  Kirsi Ola ja Melukylän Rakastaja Rasputin, Sanna Laaki ???? ja Melukylän Uuno Hurmapuro
 Chiliberry's Napoleon "Napsu" ja Juhani Kuusiluoma

 Huovispäivän Hajuherne "Haisu" ja Jasmin Nurmesjärvi

 Kirsi Ola ja Melukylän Rakastaja Rasputin, Sanna Laaki ???? ja Melukylän Uuno Hurmapuro

Valiouroksia:
 Mervi Chydenius ja Black Back Caribou Lou "Kaapo" (Varpun veli)

  Dreampower's Gambler ja Redwing Kiss And Tell

 Melukylän Sarjahurmaaja

Nuoria narttuja:

Anemoneniityn Coconut "Siru" ja Kirsi Kjäll, Bluepepper's Squirrel Princess ja Marjo Ahola, Chiliberry's Queen Isabel "Bella" ja Juhani Kuusiluoma, Sad Sack's Trick Or Treat ja ???
Anemoneniityn Coconut "Siru" ja Kirsi Kjäll, Bluepepper's Squirrel Princess ja Marjo Ahola, Chiliberry's Queen Isabel "Bella" ja Juhani Kuusiluoma, Sad Sack's Trick Or Treat ja ???
Anemoneniityn Coconut "Siru" ja Kirsi Kjäll

Chiliberry's Queen Isabel "Bella" ja Juhani Kuusiluoma
Siru ja Bella parina. Siru ajattelee "Ei tälläistä..."

Avoimia narttuja:

Juuli Huhtanen ja Black Back Barbie Benton, Anne Norri ja Kielan Palavarakkaus, Kirsi Ola ja Melukylän Pikkumusta
Juuli Huhtanen ja Black Back Barbie Benton, Anne Norri ja Kielan Palavarakkaus, Kirsi Ola ja Melukylän Pikkumusta
Kirsi Ola ja Melukylän Pikkumusta, Tanja Myllylä ja Millhouse's Destination Unknown
Black Back Barbie Benton ja Juuli Huhtanen, Anne Norri ja Kielan Palavarakkaus
 Ahovirran Astrid "Assi" ja Salla Myllylä

 Kiela Palavarakkaus ja Anne Norri

 Terhierin Ibiza Hippie "Sylvi" ja Jaana Viilamo, Black Back Barbie Benton (Varpun pikkusisko)

 Millhouse's Destination Unknown

Valionartut:

Valionartut: Juhani Kuusiluoma ja Black Back Very Cherry "Nella", Satu Virtanen ja Melukylän Rakas Tuli Takas
Valionartut: Juhani Kuusiluoma ja Black Back Very Cherry "Nella", Satu Virtanen ja Melukylän Rakas Tuli Takas
Melukylän Rakas Tuli Takas ja Satu Virtanen, Black Back Very Cherry "Nella" ja Juhani Kuusiluoma
Hengailua: Kirsi, Siru ja Tanja