Kuulostaako tutulta?

Kasvattaja. Olet koiramaailman syöpä, jonka tarkoituksena on teettää nartturaukoillaan mahdollisimman sairaita pentuja ja myydä ne huijarisopimuksilla pahaa-aavistamattomille ostajaraukoille.
Olet rahastusautomaatti, joka korvaa kaikki kasvattiisi liittyvät kuluerät ja vielä vähän enemmän.

Jos käyt näyttelyissä, johtuu se siitä että et piittaa muusta kuin koirien ulkonäöstä. Jos et käy näyttelyissä, johtuu se siitä, etteivät koirasi ole lähelläkään rotustandardia.

Jos koirasi menestyvät näyttelyissä, johtuu se siitä, että olet kasvattaja ja näin ollen piireissä tai olet ostanut tulokset.

Jos harrastat koiriesi kanssa ja menestyvät eri lajeissa, niin muista että tittelit eivät periydy. Ja joka tapauksessa harrastat vain saadaksesi titteleitä, välittämättä koirien hyvinvoinnista. Ja olet ostanut tulokset.

Sinulla tulisi olla määrättömästi jalostusmateriaalia käytössäsi jotta voit tehdä karsintaa, mutta et saa haalia itsellesi liikaa koiria. Etkä sijoittaa niitä pahaa-aavistamattomille koiranystäville, koska se on riistoa. Etkä luopua vanhemmista koirista, koska se ei ole sopivaa.

Jos koirasi barffaavat, johtuu se siitä, että ne ovat allergisia. Jos koirasi syövät kuivamuonaa, johtuu se siitä että olet laiska etkä huolehdi parhaalla mahdollisella tavalla koiristasi.

Jos sinulla on vain muutama koira, et tunne rotua ja "astutat kaiken mitä saat käsiisi". Jos sinulla on paljon koiria, olet tehtailija etkä tunne edes omia koiriasi.

Jos saat voittoa kasvatustyöstä, pyydät pennuista liikaa rahaa. Jos et saa voittoa, valehtelet kuitenkin.

Sinulla on oltava kristallipallo, jotta pystyt ennustamaan vuosia pentujesi syntymän jälkeen niiden sukulinjassa esiintyvät sairaudet. Jos et siihen pysty, salaat tietoa.

Lieväkin linjasiitos on sukurutsaa, mutta pelkkää ulkosiitosta käyttämällä juokset muotitrendien perässä ilman mitään omaa näkemystä.

Kuka tahansa saa arvostella sinua, koiriasi ja jalostusvalintoja julkisesti. Jos puolustaudut, on se merkki siitä, että väitteet ovat totta. Jos et puolustaudu, on se merkki siitä, että väitteet ovat totta.

Kaikki kasvateissasi olevat negatiiviset ominaisuudet johtuvat vääristä jalostusvalinnoista ja huonosta pentuajan hoidosta. Kaikki positiivinen johtuu ostajan toimista kasvattisi kanssa.

Muista nämä kultaiset säännöt:
1. Olet aina väärässä
2. Kaikki tekemäsi sopimukset ovat kohtuuttomia
3. Kaikki mitä sanot on valhetta tai vääristelyä
4. Kaikki mitä teet riepotellaan julkisesti
5. Olet edelleen aina väärässä

Tuntematon kirjoittaja

Trimmauskurssi Lapualla 29.9.2012

EP:n aussijaoston järjestämä trimmauskurssi keräsi reilu kymmenkunta osallistujaa ja yhden "ylimääräisen" vielä geeniluennolle. :) Opettajana ja luennoitsijana meillä oli Kirsi Ola. Lisäksi ausseista otettiin verinäytteet Hannes Lohen geenitutkimusta varten.

Anemoneniityn Endearing Rose "Miro", toista puolta naamasta trimmattu. :D

Anemoneniityn Dawn Flower "Nala" tuli kurssille uuden sijoitusperheensä Kottarin äidin ja tytön kanssa.

Kirsi Kjäll lainasi Roosaa, koska omat koirat olivat jo trimmattuja. Aika moni Roosan E-pennuista olikin paikalla, kuten omistajansa Raija Mäkisen sylissä istuva Anemoneniityn Ecstatic Rose "Aapo". Takana on velipoika Miro omistajineen.

Myös E-pentujen Ruska-isä on paikalla, meikä kampaamassa. :) Takana Maiju Lepistö aussinsa Minnin (?) kanssa.

Kirsi O, Onni ja Minna Myllyperkiö.

Kirsit ja Roosa

Rintakankaat ja Miro

Anemoneniityn Cashew "Elmo" ja Koskiniemet.

Miro antamassa verinäytettään hyvään tarkoitukseen!

Anemoneniityn Enigmatic Rose "Mandy" ja Rebecca Kahlos

Mandy näytti meille oppineensa kaikenlaisia temppuja! :)

Valmistautumassa luentoon. Kirsi O., Rölli, Kata ja Kaija Männistö.

Luento oli tosi mielenkiintoinen!

KIITOS KAIKILLE OSALLISTUJILLE, VERINÄYTTEENOTTAJALLE JA ERITYISESTI MEIDÄN OPETTAJALLE!

Maastojuoksua

Sillä välin, kun itse olin tuomaroimassa jyrsijöitä Haapajärvellä (siitä oma päivitys joskus toiste), Marita ja Leena veivät koiria kokeilemaan maastojuoksua Isoonkyröön. :) Kiitos Pirjolle alkuun auttamisesta! :D

Sirun vauhtivideo! :D (c) Kjällit

Varpu ei meinannut millään sisäistää, että tässä nyt todella saa juosta vähän niin kuin karkuun, vaan palasi tunnollisesti aina takaisin juostuaan "liian kauas". :D

Pikku-Lilja tutustuu kahisevaan vieheeseen.

Kiltit tytöt yllättävät joskus, Lilja "irtosi" paremmin kuin Varpu! :D

Lilja ja äiskä

Nemi oli täysin vakuuttunut, että jäljestämään tänne on tultu.

Vauhtiin päästyään, Nemiä ei pidätellyt mikään! :D

"Mä puren sitä niin, ettei se enää ikinä karkaa!"

Kulkukissan rukous

Rakas Taivaan Isä, lähetä joku, joka välittää!

Olen väsynyt pakenemiseen ja kyllästynyt epätoivoon.

Koko kehoani särkee - se on niin jännittynyt kivusta.

Ja rakas Taivaan Isä, rukoilen että juostessani sateessa,

että joku vielä rakastaisi minua ja antaisi kodin,

ruokaa, lämpimän, kodikkaan pedin.

Katselin edellisten omistajieni muuttoa.

Odottelin heitä aikani, ja lopulta lähdin pois,

ehkä kulkukissa roskilla elää vois.

Nyt olen väsynyt, nälkäinen ja kylmissäni,

ja pelkään etten koskaan näe vanhuuttani.

Minua on jahdattu kepeillä ja lyöty remmillä,

juostessani kaduilla etsiessäni tähteitä.

En minä oikeastaan ole paha, joten auta jos voit,

koska olen vain uhri ihmisten.

Olen täynnä kirppuja ja aivan matoinen.

Haluan vain omistajan, jolle kehrätä.

Jos löydät sellaisen minulle, yritän olla kiltti!

En raavi tapetteja, olen niin kuin pitää.

Rakastaisin heitä, leikkisin ja tottelisin,

ja jos saan jäädä, olisin kaikkein kiitollisin.

 En pärjää kauan omillani.

Joka yö pusikoissa minä itken,

koska niin kauheasti pelottaa, että kuolen!

Minulla on annettavana vielä niin paljon rakkautta,

että minun pitäisi saada vielä uusi tilaisuus.

Joten rakas Taivaan Isä, vastaa rukoukseeni,

ja lähetä joku joka tulee luokseni!

-alkuperäisen englanninkielisen runon kirjoittaja tuntematon-

Löytynyt auton alle jäänyt kissa 25.9.2012 Valtatie 19 varrelta Ylihärmästä. Kissakaveria ei jätetä, edes osaksi päivää heitteille!

EP:n aussien jälkitreffit

Treenit pidettiin Kanervakallion ponitilalla, Siru- ja Tessa-aussien kotona. Meille piti tulla ihan kouluttajakin, mutta hänen autonsa oli jumittunut mutaan eikä päässyt paikalle. Siihen se huono tuuri onneksi loppuikin, vaikka koko viikon on ollut todella märkä keli. Sen verran kuitenkin pilvet raottuivat, että saimme hyvin tehtyä koirillemme namijäljet, jonka lisäksi Kirsi veti pari verijälkeä, jota sitten kaikki kävivät vuorollaan nuuhkimassa.

Paikalla olleet aussit tällä kertaa:

• Anemoneniityn Coconut "Siru"
• Anemoneniityn Enigmatic Rose "Mandy"
• Chiliberry's Angelica "Ansku"
• Chiliberry's Contessa Caterina "Tessa"
• Chiliberry's Queen Isabel "Bella"
• Somehow She's Howgirl "Roosa"
• TruOzzy's Quixotic Regal "Timi"
• sekä:
• Anemoneniityn Inkalilja "Nemi" saksanpaimenkoira
• Roni x-rotuinen

Mandy nuuskii naudanverellä kasteltua pesusientä, jota vedettiin (paalinarussapa tietenkin!) jälkeä pitkin.

Olin alunperin ajatellut ottaa mukaani sattumoisin Mandyn vanhemmat, Roosan ja Ruskan, jotka molemmat tykkäävät käyttää nenäänsä. Sitten ajattelin, että kyllähän Roosa saa harrastaa jo muutenkin mielin määrin, että otetaan sen tilalle Rölli, joka ei nyt ole missään ryhmässäkään. Keli vaikutti todella huonolta säätietojen mukaan, joten päädyin lopulta jättämään molemmat pojat kotiin ja ottamaan meidän tehokaksikon, Timin ja Roosan. Ne ovat ainakin tottuneet työskentelemään huonollakin ilmalla, agilityä kun ei peruta, satoi tai paistoi. Ruska, Rölli ja Lilja taas eivät tykkää kastumisesta, eikä Varpu syömisestä. xD

Mandy hoksaa, että maasta löytyy namuja ihmisen jälkiä seuraamalla. Ensin se olisi vain halunnut mennä tervehtimään poneja, mutta ihastuikin lajiin.

Ansku löytää namut todella nopeasti!

Pikkuponi tulee näyttäytymään Bellalle. "Ei meitä tarvi haukkua!" :)

Mandyn kurainen poseeraus muita tarkkaillessa! :D

Roosa-äiskä on jäljestänyt joskus ennemminkin eikä se aio jättää ainuttakaan namua maahan!

Roosa opettelee ilmaisemaan löytämänsä esineen menemällä maahan. Kyseessä ei toki ole Roosan takana näkyvä oranssi kartio, vaan pieni nahkainen esine, alla olevassa kuvassa oikealla:

Timi on Anskun ja Mandyn tavoin ensikertalainen, mutta noukka pelaa silläkin! :)

Konkarit Kirsi ja Tessa

Nemi tutustumassa verijälkeen.

Rebecca ja Mandy tulossa verijäljeltä. Mutta Mandy on siis kurainen, ei verinen! xD

Siru ja Nemi tekevät vielä pari pistoa metsään henkilöhaun merkeissä.

Siru on aina valmiina!

Valitettavasti Siru on niin pieni, ettei se oikein näy kuvissa metsän siimekseen upotessaan. Tässä Siru on vielä polulla. Siru ilmaisee maalimiehen löytymisen haukkumalla.

Marita lähettää Nemin.

Nemi palaa löydettyään maalimiehen nameineen. Sillä ei ole vielä ilmaisua.

Liity EP:n aussijaoston Facebook-ryhmään saadaksesi tietoa seuraavista tapahtumista!

Möllimestaruus 2012

Minien mitalikolmikko:
1. Sanna Holma ja Danilo
2. A-M Kangas ja Martti
3. Kata Hautala ja Ruska

Lakken perinteiset möllimestikset kisattiin tänä vuonna 23.9. Kisaan kuuluu 2 eri rataa, joiden tulokset lasketaan yhteen. Pääsimme Ruskan kanssa pronssille! Me kaikki kolme saatiin nollatulos, joten nopeimmat söi hitaat... :P

Rölli (kuvassa myös, ihan viimeisenä vasemmalla) tuli viidennelle sijalle. Röllille tuli yksi pieni kieltovirhe molemmilla radoillaan.

Ruska pronssimitali kaulassaan! :D

Koiruuksien tuloksia

Mandy, Siru, Lilja ja Topi emäntineen Seinäjoen Eläinklinikan portailla

Käytiin porukalla silmä- ja polvitarkastuttamassa nuorisoa 27.9.2012 tervein paperein:

• Anemoneniityn Enigmatic Rose "Mandy" polvet 0/0 silmät OK
• Anemoneniityn Coconut "Siru" polvet 0/0 silmät OK
• Anemoneniityn Daurian Lily "Lilja" polvet 1/1 silmät OK
• Anemoneniityn Elaborate Rose "Topi" polvet 0/0 silmät OK

Luonnetestejä vielä:

• Anemoneniityn Inkalilja "Nemi" luonnetesti 189p = video alla!
• Black Grouse Chita "Isla" MH-luonnekuvaus arvostelu
• Nemma's Zero Nine "Ruska" luonnetesti 35p 
• Ruskalta meni koko luonnetesti ihan ohi. Varpulla alkoi juoksu, joten poika vain etsi kaikkialta narttuja, nuuski ja merkkaili, eikä korvaansa lotkauttanut millekään, mitä ympärillä tapahtui! Tätä olisi ollut todella hupaisaa katsoa videolta, kun jätkä vaan nuuskii, vaikka pommi olisi räjähtänyt vieressä. Valitettavasti videokamera kuoli vanhuuteen, eikä tallentanut Ruskan testistä kuin pari ensimmäistä koiven nostoa... Yritämme joskus toiste uudelleen ja toivomme myös juoksutonta ajankohtaa! :D
• Arvostelu: (Suluissa Ruskan kommentit)
  Toimintakyky -1 pieni (Mitä? Mähän nuuskin ja merkkailin minkä kerkesin!)
  Terävyys +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua (Toisin sanoen: toivevävy!)
  Puolustushalu +1 pieni (Kai sä pärjäät sen hyökkääjän kans, jos mä jätän tähän tilapäivityksen?)
  Taisteluhalu -1 pieni (Nyt ei jouda leikkiä, mulla on deittipalstan luku kesken!)
  Hermorakenne +1 hieman rauhaton ("Levoton prinssi täällä odottaa! ♫")
  Temperamentti -1b hieman välinpitämätön (Mua ei nyt ne kelkat kiinnosta, olis vähän tärkeämpää)
  Kovuus +1 hieman pehmeä (Oikea nallekarhu!)
  Luoksepäästävyys +2a luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen (Hauska tutustua, mutta en oo kallellani miehiin saati ihmisiin...)
  Laukauspelottomuus laukauskokematon ++ (Pah, polvi vain vähän nytkähti, kun meinasin juuri nostaa koipea!)

Muistoja...

Joka menneitä kaivaa, sitä herkkutikulla silmään..?
Rodentiaa 3/12 tehdessäni ja hallitukselta tarkempia tietoja odotellessani runosuoni alkoi uudelleen sykkiä EPJY:n 20-vuotistaipaleen kunniaksi ja aloin kaivelemaan vanhoja Rodentia-lehtiä etsiäkseni jotain historiallista materiaalia juhlanumeroa varten.

Löytyi paljon kaikenlaista kivaa ja myös jotain haikeaa... Mm. muisto oman harrastukseni 14 vuoden takaisesta katastrofista... Alanurkan piirrosta lukuunottamatta koko sivu oli meikäläisen lähettämää materiaalia Rodentiaan 4/1998, jota teki Mira's / Heli Vaaralahti, nyk. Kuoppamäki. Meidän talon viereen tehtiin pyörätie, joka haukkasi pihaamme koko pituussuunnalta ja pikkueläimet stressasivat sitä meteliä itsensä kuoliaaksi. :´( Myös vanhuuteen kuoli sen syksyn aikana reilu otos hamstereita, niitä joita kasvatusta aloittaessani oli tullut hankittua. Kannattaakin huomioida, että kun hankkii kerralla paljon suhteellisen saman ikäisiä eläimiä, ne myös menehtyvät suunnilleen samoihin aikoihin. Ja se on joskus liikaa aloitteleville kasvattajille.

Mukana on myös äkäinen mutta niin kauniin värinen lilac tan banded hiiriherramme Wasat, joka nykytietämykseni valossa ilmeisesti altistui hilsepunkille. Mutta silloin minä luulin sen sairastavan jotain allergiaa, jonka aiheuttajaa en löytänyt ennen kuin hiiripoloinen oli jo raapinut itsensä verille ja korvansa riekaleiksi. Kun silmät olivat seuraavaksi vuorossa ja hiiren luonne muuttunut jo sietämättömän kutinan seurauksena entistäkin huonompaan suuntaan, luovutin ja päästin hiirulaisen paremmille juustomaille, vapaana pöpöistä, joista en tiennyt. Kyllähän minä sille jotain sen aikaisia loishäätöjä kokeilin, mutta ilmeisesti vääriä. Hilsepunkkiin auttaa vain Ivomec, ja en kyllä muista sellaista ikinä omistaneeni. Onneksi muut hiiremme säästyivät samalta kohtalolta, sillä Wasat asui jo alunperinkin ilkeän luonteensa vuoksi yksin. Ja osahan hiirikasvatukseni aloituseläimistäni oli jo siinä vaiheessa menehtynyt tieltä kuuluvan melun aiheuttamaan stressiin.

Yllättävää ehkä, mutta muistan nuo kaikki! Rainbow's Åsa ja veljensä Åke olivat ensimmäisiä okahiiriäni. Emppu oli Nicarao-marsulasta ostettu self lilac uros, jolle en koskaan saanut papereita kovasta kräväämisestä huolimatta. Michelle Amarante oli samaa alkuperää oleva creme hamsteri... En yhtään muistanut, että minulla olisi ollut Andorra's hiiriä, kaiketi ostin ne Jyväjemmarin hiirulasta Virpin vaihtaessa lajia... Mutta nämä sisarukset olivat muistaakseni väriltään himalayan ja ensimmäinen siamese seal pointini, joka rakastutti minut kyseiseen muunnokseen ja sitähän minä sitten vuosia myöhemmin kasvattelin ihan virallisesti. Siida oli muistaakseni ostettu Vaasan Akvaarioliikkeestä, väri taisi olla musta kilpikonna ja syntyi sille jälkikasvuakin... Anemone's Jennifer, Judith ja Lapaz Kiss Of Fire olivat valkoisia punaisillä silmillä. Judithilla oli tummat korvat, Jenniferistä en ole varma... Charlotten muistelisin olleen cinnamon vn. Ruska ja siskonsa Laku olivat ensimmäiset "jalostusmarsuni", tosin ne olivat rusetilliset risteytykset, mutta aloitellessani en tiennyt, että marsutkin voivat olla puhdasrotuisia ja paperillisia! ;) Lapaz Rhea oli kaunis hopeanharmaa vn, jolle taisi siunaantua hopeanharmaa poikuekin. Jade ja Mustafa olivat mustia. Judith ja Jade olivat sisaruksia ja ostin ne Lapualta Vuotovakka-nimisestä eläinkaupasta. Niillä oli pidemmätkin nimet, muistaakseni Janey Jill Judith ja Jade Jondalar tms. Chips oli punasilmäinen creme, ihan ensimmäisten hamsterieni jälkeläinen. Spirellon ja siskonsa Soleron kasvattaja oli muistaakseni Anneli Hannus ja ne olivat cremejä. Tosin niiden sisko Rosalie oli lk musta kilpikonna, että eivät "välttämättä" nykytiedon valossa mitään puhtaita cremejä.......... Fifine oli ensimmäinen robonaaraani ja sen puoliso oli Figaro. Muistaakseni ostin ne Jyväjemmarilta. Robopari tulla huristeli meille hiirilauman kanssa Matkahuollon kautta, nykyäänhän Matkahuolto ei enää ota eläinlähetyksiä.

Ruska ja Laku

Timi ja Roosa voittivat Liljalle ja Varpulle uusia leluja! :D

*Ratapiirrokset lisätty 8.7.2013*

Tulokset LAGUn agilitykisoista 16.9.2012 Seinäjoella Törnävän hiekkakentällä:

Ihanneaika molemmilla radoilla: 49 sekuntia
Tuomari: Anne Savioja
Kuvat ja videot meistä: Ulla-Kaisa Kröger (KIITOS!)

Roosa A-kisa:

• Suoritusaika: 49,19
• Suoritusvirheet: 0
• Aikavirhe: 0,19
• Tulos: 0,19
• Sijoitus: 2.

Kakkosena minä ja Roosa. Vasemmalla näkyy parsonrussellinterrieri Lilli (ohj. Tanja Pitkänen, RAUMA), joka voitti kisan.

Timi A-kisa:

• Suoritusaika: -
• Suoritusvirheet: kielto x3 (putki, aita, putki)
• Tulos: HYL

Roosa B-kisa:

• Suoritusaika: -
• Suoritusvirheet: väärä rata (A putken sijaan)
• Tulos: HYL

Timi B-kisa:

• Suoritusaika: 53,08
• Suoritusvirheet: kontaktivirhe (A:n alastulo)
• Aikavirhe: 4,08
• Tulos: 9,08
• Sijoitus: 3

Roosa pokkaamassa Timinkin palkintoja. ;) Yritämme kätellä, mutta Roosa ei katso hyvällä voittajan (Mikael Holmström ja Tyra?, WOFF) kääpiösnautsereita. Kakkosena Kristiina Pajula, joka kisasi Luikero-heelerillä.

A-KISA

Kisoissa oli kaksi eri kisaa, joista ensimmäisestä eli A-kisasta Roosalle 2. sija. Muuten puhdas rata, mutta 0,19 sekuntia tuli yliaikaa, kun meikäläisen jaloista ei päässyt enää kovempaa. Lonkka on vaivannut koko kesän innostuttuani hölkkäämisestä kevään piip-testin inspiroimana, lonkka häiritsi hieman edelleen ja kunto sattuneesta syystä laskenut reilusti/entisestään... ;)


Timi möhli koko rahan edestä ekan kierroksen, mutta ei tehnyt normaaleja virheitään eli ei karannut lähdöstä, missannut alastulokontakteja eikä tiputellut rimoja! Ällistyttiin molemmat siitä, kuinka kiltisti poika odotti lähdössä (viime viikonloppuisen ongelmakoirakoulutuksen ansioita...), että koko rata oltiin sitten vissiin ihan toisen asialla. ;) Tuomari tuumasi Timille, että "Sä oot muuten kiva koira, mutta pidä suu kiinni radalla, niin ei oo niin kova ilmanvastus!" xD Timi ja Roosa on molemmat niitä koiria, jotka haukkuvat koko radan ajan, mutta minä en enää sitä edes kuule.

Videolla näkee, että ensimmäinen kielto (eli virhe, jossa koira ei suoritakaan osoitettua estettä) tulee jo kolmannella esteellä eli ensimmäisellä putkella. Olin sen verran ällistynyt, kun vastoin odotuksiani, pääsinkin ensimmäisenä olevien, kahden peräkkäisen aidan taakse. Oletin, että Timi aloittaa normaalin haukkuvan vastalauseensa, että hän ei ainakaan rupea jäämään lähtöön yksin. Sen varalta olin suunnitellut vapauttavani sen jo aika alussa ja ohjaavani putkeen sokeasta kulmasta, jonka jälkeen pinkoisin sitä vastaan muurille. Olisi ehkä kannattanut toteuttaa tuo, kun Timi kerran osaa sokean putkikulman, mutta näin sitä vaan agilityssäkin nähdään, että ahneella on koirankakkainen loppu! :D


B-KISA

Toisella kierroksella Roosalle tuli hylsy, kun erehtyi A:lle alla olevan putken sijaan...


Timi oli jo selvinnyt kiltteytensä aiheuttamasta järkytyksestä ja teki hieman huolellisempaa rataa. (Mutta lähdöt olivat edelleen kunnossa!) A:lta se hyppäsi alas liian korkealta, mä kun olin liian kaukana, koska se Roosan kohtalon putkensuu oli tiellä. Yli aikaa tuli vain 2 sekuntia, mistä on tullut kakkosluokassa Timin tavaramerkki, johtuu huonosta hyppytekniikasta. Mutta 3. sijalle sillä päästiin! Timin palkinnoille pääsy oli yllätys, joten en tullut vaihtaneeksi koiraa palkintojen jakojen välissä... Roosa siis kävi pokkaamassa Timinkin palkinnot. ;)



Oli muuten hyvät palkinnot! Ruusukkeen sai vaihtaa suklaapatukkaan ja pokaalin+muumipyyhkeen FitDog Recovery palautusjuomajauheeseen. Lisäksi sai valita vielä lelun.

Tuotetta käytetään intensiivisen suorituksen jälkeen palauttamaan koiran lihaksistoa ja täydentämään elimistön energia- ja vitamiinivarastoja harjoituksen tai kilpailusuorituksen jälkeen. Tuote soveltuu kaikkien lajien harrastajille ja kaikenrotuisille koirille. Sisältää maissipohjaista maltodekstriiniä.

Roosa ja Timi palkintoineen. Jep, taisi lähteä Roosalta liikaa tukkaa, kun myöhään edellisenä iltana huomasin, että sillähän on tukka silmällä ja lyhensin sitä vähän liiankin vauhdikkaasti... Ja Timin korvat taas kurjassa kunnossa, kun palkkasin sitä pitkään nameilla, joiden LUULIN olevan vehnättömiä... :( Roosan kieltä sen sijaan ei vaivaa mikään, pilkut on vain pigmenttiä! :D

Ratapiirrokset tulevat tänne sitten, kun tuomari päivittää ne sivuilleen... Ehkä, jos muistan... ;) Oli sen verran hankalat radat piirtää, ettei tullut mitään... Tässä kuitenkin taas kuvasaastetta Timistä ja Roosasta Törnävän puistossa!