lauantaina, huhtikuuta 13, 2013

Synttäreitä ja Dellan kuulumisia

  • Ensimmäinen pentueemme (P-sakemannit, mm. kuvan Pinja) täytti tänään (13.4.) 10 vuotta.
  • Ruska-aussi (kuvassa) täytti 3 sekä toinen pentueemme (A-sakemannit) täytti 9 vuotta, 12.4.
  • 3 vuotta täyttää myös I-sakupentue, 21.4.
  • B-aussit sen sijaan täyttivät 3 vuotta jo 9.4.
  • Timi-aussi täytti jo 7.4. hienot 9 vuotta.
  • Della-saku täyttää 29.4. huimat 13 vuotta!

Synttärit-ilmoitukset laahaavat vuoden jäljessä, koska en ole muistanut niitä vuoden vaihteessa päivittää. Kuten olette täältä blogistakin ehkä huomanneet, tämä vuoden vaihde on nätisti sanottuna aiheuttanut hieman päänvaivaa eli oli hyvin tapahtumarikas; K-pentue, Kertun ja Simban sairastamiset ja lopettamiset, sekä Dellan kompurointi, josta en ole täällä maininnutkaan aikaisemmin.

Dellallahan alkoi jalat pettää siten, että se pyllähti joskus ihan tahtomattaan istualleen. Sitten kerran sillä meni etujalat alta. Oltiin musertuneita, ja lopetusaika oli jo puoliksi sovittu. Ensin saatiin kuitenkin särkylääkettä, millä Della pärjäisi viikonlopun/pyhien yli. Niillä Dellasta tuli kuin eri koira, joten päätettiin vielä yrittää jotain. Käväistiin siten Jaana-Kaisa Timosen vastaanotolla (Tmi Terveystassu), jossa Della sai varovaista selkähierontaa ja näköjään myös lisää elinaikaa!!!!! Nimittäin sen käynnin jälkeen jalat ovat kantaneet, ihan ilman särkylääkkeitä. :) Jonkin aikaa kuitenkin Della sai vain "omaehtoista" liikuntaa minimipituisten lenkkien lisäksi. Jos nyt sitä omaehtoiseksi voi sanoa, koska Della oli erittäin vastahakoinen kääntymään takaisin niin aikaisin. ;) Lopulta sen kanssa on palattu "normaaleihin" lenkkeihin, siis 13-vuotta täyttävälle mummosakulle normaaleihin lenkkeihin. Olemme todella iloisesti yllättyneitä tästä ihmeparanemisesta, mutta tiedostamme kyllä sen, että Della on jo nyt laina-ajalla, ja ennemmin tai myöhemmin hyvästit on edessä. Kuitenkin hyvin monet sakemannit lähetetään pilven reunalle vanhuuden tuomien vaivojen vuoksi jo siinä kymmenen vanhana. Della sen sijaan on elänyt pitkän ja terveen elämän.

Aiheeseen aikaisemmin liittyvää:

Kissan pissa...

 Kertusta tuli lumienkeli

maanantaina, huhtikuuta 08, 2013

Uusi tulokas

Puolivuotias saksanpaimenkoiranpentu Hellraiser Mia "Milla" haettiin meille kasvattajaltaan Nurmijärveltä edellispäivänä. Täällä pentueen tiedot, vanhempien kuvat ja sukutaulu, jossa myös vanhempien tulokset, jotka eivät näy jalostustietokannassa:
Isä: SchH3 (LGA) KKL1 LbZ V Sasko vom Weinbergblick
Emä: SchH1 RSV2000 Talentsichtung SG Antalya vom Airport Münich

Päivää ennen meille tuloaan, Mia kävi välikuvissa, joissa otetaan pennusta epäviralliset lonkka- ja kyynärkuvat. Viralliset kuvat saa vasta vähintään vuoden vanhana. Mian epäviralliset tulokset ovat arviolta A/A ja 0/0.

Tässä ensimmäiset, "mahtavat" kännykkäotokset Miasta kotimatkalla:

Milla otettiin laumaan vastaan täysin varauksettomasti. Jopa mustasukkaisuuteen taipuvainen Pinja näytti heti vihreää valoa.

Velipoika:


Sisko:


Äitee, Roosan niska ja Varpu (juoksut)

Milla on oppinut meillä parissa päivässä jo istumaan, maahan, tassu... :D Neiti oli mukana myös Lakken kouluttajapalaverissa, jossa pääasiassa nukkui sylissäni.
Kutsumanimeä mietittiin hartaasti. Mia/Miia oli hieman hankala, koska sitä löytyi tuttavapiiristä riittävästi. Minja olisi saanut osalta perhettä suurta kannatusta, mutta jos unohdetaan, että se on Islan omistajan lempinimi, niin se on liian samalta kuulostava kuin Pinja ja Lilja. Liljaa hämää hieman jopa Rölli, kun sen oma hellittelynimi on Lilli. Ja Liljan vuoksi vihdoin luovuttiin komentamasta koiria olemaan "Hiljaa!!!!!", koska se oli pikkuisen mielestä kovin hämmentävää. Lisäksi "Ei" näyttää toimivan paljon paremmin.

~^~^~^~^~^~^~^~^~

Matkalla tein myös ostoksia, tässä varmasti mielenkiintoisin:

Löysin  myös tosi kivan oloisen virkkauskirjan, mutten raaskinut ostaa kaikkea kivaa, mitä vastaan tuli, ja tämä näytti löytyvän myös paikallisesta kirjastosta. :) Eli Villiä Virkkausta.

Luonnon kiertokulkua

Luonnon kiertokulkua: Kertun tuhkat saapuivat samoina päivinä, kuin Milla kotiutui.

Kertun maallinen maja lähetettiin Kuortaneen Kennelpalvelun pieneläintuhkaamoon, koska pihalle ei oikein kuoppaa vielä saa kaivettua... Valittavana oli monenlaisia sieviä uurnia, mutta päädyimme kuitenkin pahviuurnaan, koska tuhkat on tarkoitus haudata keväällä Mistyn viereen... Myöhemmin Simba lähetettiin samaan paikkaan tuhkattavaksi, mutta en tilannut sen tuhkaa takaisin kotiin, vaan valitsin yhteistuhkauksen. Onneksi. Koska yksilötuhkaus ei sitten käytännössä vaikuttanutkaan pelkästään hyvältä idealta. Kun rakkaan lemmikin menettämisen on juuri joten kuten onnistunut "hyväksymään", niin tuhkat tupsahtavat kotiin ja taas saa aloittaa suremisen... :'(

Aiheeseen aikaisemmin liittyvää:

Kissan pissa...

Kertun "diagnoosi"

 Kertusta tuli lumienkeli

Misty on poissa!

keskiviikkona, huhtikuuta 03, 2013

Vuoden minikoira


Roosa oli viime vuoden Paras Mini-kokoinen agilitykoira Lakeuden Kennelkerhossa! :) 

Myös seuraava sukupolvi odottaa malttamattomana omia koitoksiaan!

Miska 13v

Miska 13 vuotta! "En ole lihava, olen vain löysästi pakattu!" :D

Ikävöimme sinua, Simba!

lauantaina, maaliskuuta 30, 2013

Pääsiäistoivotus

Kissan pissa...

Simba vuosi sitten
Simba 13v alkoi helmikuun loppupuoliskolla rampata tiheämmin vessalaatikolla, ja kulki kahden vessalaatikon väliä. Laskin, että se kävi laatikolla tunnin aikana n. 10 kertaa. Eläinlääkäri sanoi, että kokeillaan antibioottikuuria pissatulehduksen varalta, mutta jos ei auta, niin sitten kyseessä taitaa olla virtsakivet. Kun googletin, niin alkoi se jälkimmäinen ikävästi kuulostaa osuvalta. Syötin Simballe kokoajan myös särkylääkettä.

Tämä ongelma saattaa olla jo paljon vanhempi juttu, kuin luulinkaan. Koska sisäsiisteydestä on tullut ongelma jo viime syksynä. Tosin pääasiassa kakkoja alkoi ilmestyä lattioille lähes päivittäin, mutta nyt myös pissaa.

23.2. se ei saanut pissattua juuri mitään. Se kuvitteli kivun tai tukoksen johtuvan vessalaatikosta, ja yritti lirittää vähän kaikkialla. Aikaiseksi se sai korkeintaan kolikon kokoisen läiskän lattialle, sohvalle, koirien petille, omalle petille... Mihin tahansa! Ja nuoli haarojaan kuin yrittäen korjata ongelmaa. Sylissäkin se punnasi kokoajan pissaa, vaikka sieltä ei enää tullutkaan mitään. Se oli lopulta todella vaisu ja apaattinen. Sen verran se antoi elonmerkkiä, että murisi koirille vihaisesti, kun ne yrittivät lähestyä sitä. Sellainen on Simbalta täysin epänormaalia käytöstä, ja sen huomasi myös järjestyksenvalvojamme Miska. Miska joutui laskeutua ihan hyllyn päältä asti katsomaan, että kiusaavatko koirat Simbaa. 

Simbahan on aina toivottanut kaikki uudet eläimet ja ihmiset sydämellisesti tervetulleiksi, se on omasta asiantuntemattomasta mielestäni jopa epänormaalin suopea uusia kissoja ja koiria kohtaan. Ainakin minä olen tottunut siihen, että aluksi muristaan ja sähistään tulokkaille, mutta Simban ja velivainaansa Santun mielipide oli, että kaikki tänne vaan! Sen sijaan Miska on hieman normaalimpi kissa, mutta luulee itseään järkkäriksi. ;) Ensimmäisen kerran näin Miskassa järkkärin vikaa, kun minulla oli hoidossa nuori Lore-kollipoika. Lore yritti isotella Simballe, niin Miska tuli huoneen toisesta päästä ja sohvan yli luomaan "silmäyksen", joka sai Loren vaikenemaan. Toisen kerran Miska leikki järkkäriä, kun minulla oli hoidossa x-rotuinen pyreneittenpaimenkoiraherra Rexu. En muista, mitä Rexu temppuili, mutta Miska ilmestyi taas jostain mahtavana ja Rexu tukki suunsa.

Hoitokissa Lore, om. Miia Linna. Kuva vanhalta kämpältäni, 4.10.2009.

Lopulta  kivet ilmeisesti liikahtivat tms. ja Simbalta lorahti alle iso verinen lammikko. Hetken kaikki oli taas hyvin. 

Olin heti muuttanut Simban ruokavaliota pissaystävällisemmäksi ja luonnonmukaisemmaksi. Annoin sille raakaa lihaa, esim. broilerin siipiä, sekä leikannut sille koirien hevosenlihamöykystä siivuja. Sen lisäksi se sai eläinlääkäristä ostettua tuoreruokaa, joka oli tarkoitettu virtsakiteiden hoitoon. Kuivanaput ovat suurin syypää kissojen virtsakiteille ja -kiville, koska kissa ei saa niistä nestettä eikä kissoilla ole luontaista janon tunnetta.  

Simba on melko ennakkoluuloton, mutta Miska ei niin vain suostunut luopumaan kuivanapuista. Ihmekös tuo, kun pojat ovat niillä 13 vuotta eläneet. Tein Miskan kanssa kompromissin, ja aloin liottaa nappulat vedessä. Teollinen tuoreruoka näyttää myös kelpaavan, mutta ei mikään sen luonnonmukaisempi. :6 

Huomasin ruokavalion muutoksesta märempään, että kissanpissan haju laimeni samassa suhteessa kuin ruokakin! Siihen asti äiti oli aina valittanut minun haisevan "kissinkuselta", kun olen juuri siivonnut vessalaatikoita. Puupelletit pitävät hajun paremmin kuin hiekka, mutta puupellettivessaa siivotessa ilmoille tulvahtanut haju oli jopa silmiä kirvelevä, nyt sekään ei haissut miltään. 

Maaliskuun alkupuolella laatikolla juokseminen alkoi taas, vaikka en ollut palannut vanhoihin ruokintatottumuksiin. Simban oli selvästi vaikea saada pissaa tulemaan. 13.3. se oli taas hyvin vaisu. Seuraavana päivänä sillä tuli taas vauhdilla kaikki pissa, mitä sisälle oli kertynyt. Simban tullessa minua vastaan, näin että sen toinen kylki oli märkä, ja siellä missä se oli kulkenut, näkyi pissavana. Kesti hetken, ennen kuin löysin alkuperäisen lätäkön, koska pissa ei enää haissut kissankuselta. Lopulta pääsin pissan alkulähteille. Se oli tulvahtanut Simban nukkuessa tietokonetuolillani pöydän alla. Puolet istuinosasta oli likomärkä. Ihanaa.... 

Arvasin, että Simba joutuisi elää sellaisessa kierteessä, jossa sen pissa tukkeutuisi ensin kokonaan ja päivien päästä tulvahtaisi valloilleen. Eläinlääkärin mukaan sitä ei kannattanut ruveta enää leikkaamaan, koska sillä oli jo niin paljon ikää, ja koska kiviä tulisi kuitenkin uusia. En halunnut kiusata vanhaa kissaa enempää, vaan tilattiin viimeinen lääkäriaika.  Lisäksi se oli niin kovin kipeä, eikä enää suostunut syömäänkään. :'(

Kun kannoin Simban autoon, siltä tippui pissaa vaatteilleni, eikä sekään haissut enää sellaiselta, mitä olin pitänyt ihan normaalina kissanpissan hajuna. Simban maatessa eläinlääkärin pöydällä ensin rauhoitettuna ja sitten lopetettuna, monta talouspaperiarkkia kastui sen pissasta.

Ikävä on meidän Noitakissaa Suurella Persoonalla... :'( 

Simba nuorena kollina


Tieto lisää tuskaa: http://www.elainlaakariin.fi/kissan-virtsakivet-ja-kiteet/

OMA KOKEMUS: Miten annat kissalle antibiootin? 
1. Sulata se pieneen vesitippaan ja ime ruiskuun. Ota kissasta pitävä ote ja ruuttaa suuhun. Kissa vastustelee, mutta tuli sen verran yllätetyksi, että ainakin suurin osa liemestä taisi mennä oikeaan osoitteeseen. 
2. Toimi samoin, kuin kohdassa 1. Nyt vaan kissalla on jo sotasuunnitelma, ja se vastustelee kahta pahemmin. Ota kissa jalkojen väliin niin että istut MELKEIN sen päällä ja toivo, ettei se raavi sinua haaroihin. :D Kun vihdoin saat ruiskun kissan suuhun, se puree ruiskun rikki, mutta liemi menee oikeaan osoitteeseen. 
3. Koska sinulla ei ole uutta ruiskua, vaihdat taktiikkaa. Sotke sulanut pilleri kissan turkkiin. Tullessasi kotiin, pillerisotku tai ainakin osa siitä on edelleen kissan turkissa, koska se on leväperäinen ja/tai sairas. 
4. Sinullapas on nyt maksamakkaraa! Sotke pieni määrä maksamakkaraa huolellisesti pilleriliemeen, ettei kissa pysty erotella niitä, ja tarjoile nälkäiselle kissalle toivoen, että se ei epäile mitään. TOIMII! :D
Simban sairauden innoittamana: Päivän linkki, jossa keskustellaan hiirien kasvatuksesta kissan luonnonmukaiseen ruokintaan.

Päivän linkki: Lemmikin menettäminen ja surutyö niin aikuisen, lapsen kuin toisen lemmikinkin näkökulmasta.

Muunnettu tunnetusta muistorunosta. Simba lähti pääsiäisnoidan matkaan.

Nyt olen vapaa ja kyydissä luudan
saan lentää matkassa pääsiäisnoidan.
Olen kimallus tähden, olen noidan lento,
olen kuutamoyön matkaaja hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen pääsiäisaamun.
Ja jokaisen nousevan kuun myötä
liitelen pitkin pääsiäisyötä.


torstaina, maaliskuuta 28, 2013

Lainahöyheniä

Millainen koiranomistaja olet?




Kiinalainen astrologia: Tutustu omaan horoskooppimerkkiisi!
Kiinalainen horoskooppi: koira
14.2.1934 – 3.2.1935 (puu)
2.2.1946 – 21.1.1947 (tuli)
18.2.1958 – 7.2.1959 (maa)
6.2.1970 – 26.1.1971 (metalli)
25.1.1982 – 12.2.1983 (vesi)
10.2.1994 – 30.1.1995 (puu)
2006 (tuli)
2018 (maa)

Koira on tutustumisen arvoinen: luotettava ja uskollinen. Tosin myös ikuinen surija. Tunteitasi näytät harvoin ja valitusti, mikä on harmi, sillä olet vakaa, sympaattinen ja oikeudentuntoinen. Ennen kaikkea oman hyvinvointisi vuoksi tarvitset purkautumisväylän myös omille tunteillesi. Olet huolissasi kaikesta ja kaikista, mutta myös filosofinen mietiskelijä.
Vaikka olet osaava ja monitaitoinen, tarvitset avointa kannustusta. Annat toisten liiankin helposti hallita itseäsi, mutta rakastettuna yllät suuriin saavutuksiin. Olet myös merkeistä kaikkein epämaterialistisin. 
Vesi: huomaavainen, delegoija, suoriutuja, harkitseva, herkkä.

keskiviikkona, maaliskuuta 27, 2013

Tokopäivä ja Päivän kuva

Ruska, Roosa, Timi, Varpu, Rölli, Lilja


Lauantaina 13.4 klo 13-15 järjestetään tokoilupäivä ausseille omistajineen! Kouluttajana toimii monivuotinen vuoden toko-aussin omistaja Minna Myllyperkiö Vaasasta. Nyt siis kaikki innolla mukaan, tervetulleita ovat kaikki aussinomistajat! Ei ole siis väliä oletko aikaisemmin harrastanut, osallistua voi vaikka pennun kanssa (kunhan rokotukset ovat kunnossa).

Paikkana koulutukselle on uusi Seinäjoen koiraurheilukeskus! Keskuksen sivut avautuvat lähipäivinä seuraavaan linkkiin: www.koiraurheilukeskus.com.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 6.4 niin että ehdimme suunnitella päivän kulkua. Sitovat ilmoittautumiset ja lisätiedot: kirsi.kjall@netikka.fi tai 050-3466750. Hinta koulutukselle on Aussikerhon jäseniltä 10e/koira, ei-jäseniltä 15e/koira (hinnat voivat laskea jos ilmoittautuneita tulee arvioitua enemmän!).

Tervetuloa mukavaan menoon rentoon porukkaan!

Minna Myllyperkiön koirista Onni (BH TK2 TK1 Wohvelin Arsenal) kisaa tokoa voittaja-luokassa ja Tony (TK1 Tsarskoje's Jondalar) kisaa avoimessa luokassa.

Tapahtuman sivu Facebookissa: www.facebook.com/events/425201704233649

Ruska, Lilja ja Rölli

sunnuntaina, maaliskuuta 24, 2013

Vuoden agilitykoira


Timbemanni jäi tyylillä eläkkeelle agilitykisoista. Siitä tuli Kauhavan Kennelkerhon Vuoden Agilitykoira ja Australianterrierikerhon Vuoden Agilitykoira sijalla 2. :)

Laitan tähän alle vuosien varrella kerääntyneitä hienoja agilityotoksia Timistä. Kisojen järjestäjänä on ollut näissä LAGU. Kuvaajina Taija Linna ja Kati Kuuttila.

Ylistaro 16.7.2010:

anemoneniityn's Timi album on Photobucket

Seinäjoki 30.4.2011:

anemoneniityn's Timi album on Photobucket

Kitinoja 28.6.2012

anemoneniityn's Timi album on Photobucket