Agilityn koulutusohjaajan peruskurssi, osa1

Osallistuin agilitykoulutusohjaajan peruskurssin ensimmäiseen jaksoon 8-9.10.2016 Jyväskylässä. Tässä linkissä on esittely itse kurssista ja lopussa pdf-linkki paksuun kurssimateriaaliin.

Nämä annettiin luettavaksi ennen kurssia:

• Agility alkeista huipulle, osa 1-2 Pertti Vilander ja Hannele Nykänen, 2. painos, Stratwin Oy, 2007.
• Uuden ohjaajan starttikurssi. Lehto Juhani, Valtanen Eva. 7. uudistettu painos. Suomen Liikunta ja Urheilu ry, 2003.
• Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet. Hiltunen Pentti ja Huhtinen Kalevi, Valtanen Eva. 5. uudistettu painos. Suomen Liikunta ja Urheilu ry, 2004.
• Agilitysäännöstö, erityisesti kilpailusääntö ja agilitytuomarin ohje'

Onneksi sen suhteen ei oltu kovin ehdottomia vielä tälle ensimmäiselle jaksolle. Minäkin hitaana lukijana ehdin lukea vasta tuon ensimmäisen, osittain. Eikä oikein vakuuttanut! :D Kurssillakin siihen viitattiin lähinnä retrona viihteenä...

Kyllä Roosan mielestä Vilanderi ei tiedä koirista yhtään mitään!

Muita suositeltavia luettavia olivat mm.

• Koirien kieli ja käyttäytyminen
• Rauhoittavat signaalit

Muistiinpanoja:

Sopiva viretila ja oppiminen:

Liian korkean viretilan (koira käy ihan kierroksilla eikä saa aikaan mitään järkevää) ja liian matalan viretilan (koiraa ei huvita........) väliin jäävä "toiminta-alue" on se viretila, missä koiran toimintakyky on parhaimmillaan.

Uuden asian opettamiselle ideaali on tämän "toiminta-alueen" matalavireisempi osa. Sitten koiran pitää vielä oppia tekemään samat asiat myös muunlaisessa vireessä, agilitykoiralla se on yleensä se korkeampi vire eli esim. kontaktille pysähdytään myös keskellä kiivasta ratasuoritusta. Se on sitä opitun asian yleistämistä, jota koira ei yleensä osaa itse tehdä, vaan ihmisen pitää kouluttaa samaa asiaa erilaisissa tilanteissa, viretiloissa, alustoilla jne... ("Kyllä tämä kotona osaa!")

Perinteisesti ajatellaan, että lelu nostattaa koiran virettä ja ruoka laskee sitä. Mutta toki tämäkin riippuu koirasta.

Sopivassa viretilassa pysyminen riippuu koirasta. Palveluskoirarodut on jalostettu pysymään siinä pitkään, seurakoira ehkä pysyy siinä vain hetken.

Virheiden tekeminen:

80% onnistumisia - vaikeuta!

Jos koira tekee kaksi virheellistä toistoa peräkkäin, tehtävää on syytä helpottaa: tee suorituksesta koiralle mahdollinen onnistua. Hinkkaaminen vie motivaation tai opettaa koiran toistamaan samaa virhettä. Pyri ehkäisemään väärät suoritukset.

Jos koira ei voi esim. väsymyksen takia saada enää onnistumista kyseisestä harjoituksesta, sitä voi pyytää tekemään jonkun ihan muun jutun, jonka sen tietää varmasti osaavan.

Virheitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä. On myytti, että harjoitus pitää lopettaa ennen kuin tulee virhe. Ei ole reilua, että yksi koirakko joutuu heti ensimmäisen suorituksen jälkeen pois kentältä, kun toinen tekee 10 toistoa, joista vasta viimeinen onnistuu. Ensimmäinen onnistuminen voi olla sattumaa, tai jos koirakko on niin taitava, treeniä vaikeutetaan. Jos 9 treeniä ja onnistuu ja viimeinen epäonnistuu, koira on jo väsynyt ja sen voi aivan hyvin päästää huilaamaan.

Yleisiä virheitä agilityssä ovat koiran tekemät väärät lukitukset, eli koira "päättää" suorittaa tietyn (tässä tapauksessa väärän) esteen eli lukitsee sen. Tämän pystyy ohjauksella purkaa vielä lukittua estettä edeltävällä esteellä.

Tärkeysjärjestys koiralle ohjauksessa:

1. liike
2. sijainti
3. katse (poski)
4. laser (rintamasuunta)
5. jalat
6. kädet
7. ääni

Katseen ja käden välinen tärkeysjärjestys kuvitellaan usein päinvastaiseksi, mutta tämän voi testata. Jätä koira istumaan, joku voi tarvittaessa pitää liinasta. Asetu seisomaan muutaman metrin päähän selkä koiraan päin. Ota toiseen käteen nami ja osoita namikädellä sivulle päin. Käännä katseesi päinvastaiseen suuntaan kuin mihin kätesi osoittaa. Kun koira vapautetaan, kummalle puolelle uskot koiran hakeutuvan? Useimmat hakeutuvat katseen puolelle, mutta jotkut harvinaisemmat yksilöt käteen.

Työnjako:

Ohjaaja ohjaa linjat. Koira suorittaa esteet. PISTE.

Olettaen tietysti, että koira osaa ne esteet!

Mikä on maailman kamalin tiimikaveri? Sellainen, joka puuttuu kokoajan toisen hommaan, muttei kuitenkaan hoida omaansa!

Tunnekorrelaatio:

Sanat positiviinen ja negatiivinen eivät siis ole tässä millään tavalla mielipiteitä ko. koulutustyylistä, vaan kertoo puhtaasti sitä, että lisätäänkö siinä koiran ympäristöön rankaisua tai palkkiota, vai poistetaanko sitä.

Positiivinen vahviste (palkkio)

• Koiran ympäristöön lisätään jotain hyvää, esim. nami.
• Koiran tyytyväisyys lisääntyy.
• Käytös voimistuu.

Positiivinen rankaisu

• Koiran ympäristöön lisätään jotain epämiellyttävää, mikä rankaisee koiraa, esim. raippa.
• Koira ahdistuu.
• Koira välttelee käytöstä.

Negatiivinen rankaisu

• Koiran ympäristöstä poistetaan jotain hyvää, koira menettää mahdollisuuden palkkioon.
• Koira turhautuu.
• Käytös sammuu.

Negatiivinen vahviste

• Koiran ympäristöstä poistetaan jotain epämiellyttävää, esim. vieras koira lähtee pois näkyvistä.
• Koira kokee helpotusta.
• Käytös voimistuu, esim. räyhääminen remmissä

Mitä treenataan?

Jos treenin aiheena on rata, ohjauskuvio tms. on turha jäädä vääntämään lähtöä. Jos koira ei pysy lähdössä, vaihtoehdot ovat:

1. Joko muutetaan treenisuunitelmaa, ja treenataan sitä lähtöä.
2. Joku tulee pitämään koiraa lähdössä, että ohjaaja pääsee treenattavan asian kannalta tärkeään kohtaan radalla.
3. Tehdään lentävä lähtö eli koira ja ohjaaja lähtevät yhtä aikaa (ohjaaja voi lähettää koiran suorittamaan ensimmäisen esteen takaakiertona).

Target (eli namialusta)

Palkan suunta = katseen suunta.

Targetilla saa alkeiskurssilaisen äkkiä möllitasolle.

Ensin koira opetetaan vain hakeutumaan targetille:

• Aluksi kouluttaja pitää koiraa liinasta, ja ohjaaja on targetilla palkkaamassa, koska koiran on helpompi tulla oman ihmisen luokse. 
• Pian kouluttaja voi olla targetilla palkkaamassa, ja ohjaaja opetetaan vapauttamaan koira, kun sen huomio on targetissa, ei niin että ohjaaja huiskii kädellä. 
• Se kiittää koiraa, joka on targetilla, ettei koira käänny taakse päin.
• Target on liinan mitan päässä, että koira ei opi karkailemaan "lähdöstä". (Ei siinä kuitenkaan maa kaadu, jos koiran onnistuu varastaa targetille ja saada siitä jopa palkka. Pysyypähän motivaatio!)

Pian koirakon ja targetin väliin voi laittaa vaikka suoran putken, johon koira vapautetaan liinassa. Koira vapautetaan putkeen eri kulmista, edelleen liinassa. Liinasta pidetään pehmeästi, ettei se nykäise koiraa ikävästi, mutta kuitenkin sillä ehkäistään virheet.

Kaikkien harrastusten perusta:

• Mukana pysyminen
• Luoksetulo
• Luopuminen

Ohjaustekniikat:

Näillä perusohjauksilla pääsee pitkälle:

• valssi
• sokkari/persjättö/edestäleikkaus
• takaakierto

ParAgility:

Agilityliitto myöntää lääkärintodistuksen perusteella henkilöille, joilla on aisti- tai liikuntarajoite. Saattavat saada esim. pidemmän rataantutustumisajan kuin muut.

He eivät ehkä pysty juosta tai tehdä jotain ohjauskuviota.

Tarvitaan irtoava koira. Tämä on helpompaa maxikoiralle, koska sama välimatka = vähemmän laukka-askelia ohjaajasta poispäin kuin minikoiralla.

Junnuryhmä:

Alaikäiset jakavat mielipiteitä ja seuroja. Joissain niille ei juuri ole sijaa tai ne eivät pääse alkeiskurssia pidemmälle. Lakkessa alaikäiset ovat tervetulleita, ja meillä jaetaan vuosittain mm. Vuoden Junnu -palkinto. Meillä kuitenkin on sen verran vähän niitä aina lukumäärällisesti, ja junnut ovat perinteisesti vanhempiensa kyytien varassa (pitkät välimatkat), että niille ei olla pystytty järjestämään omia ryhmiä. Kurssin järjestäneessä seurassa Pop Dogissa junnut ovat iso osa harrastajia ja jopa kouluttajia.

Miksi junnuryhmä olisi tärkeä?

Junnut pysyvät paremmin harrastuksen parissa, kun niillä on oman ikäistään seuraa. Aikuisten keskellä junnut ovat arempia, eivätkä välttämättä aina uskalla kysyä.

Junnut ovat innokkaita talkoilijoita.

Junnut edistyvät nopeammin, koska eivät ole kaavoihinsa kangistuneita aikuisia "Oon tehnyt näin 30v ja teen vastakin", jotka ovat saattaneet olla jo vuosia liikkumatta ja juoksematta.

Esittelykeikat kouluihin tuovat uusia junnuja.

Junnut ovat riippuvaisia vanhempiensa kyydeistä.

Junnut tarvitsevat ehkä enemmän aikaa kontaktin luomiseen, koska koira on yleensä perheen koira eikä oma.

Karkaileva koira

Jos koira karkailee kentän laidalle perheenjäsenen luo, rallattelee muuten vaan tms. niin sille laitetaan matonkude pantaan treenin ajaksi.

Matonkude on talutinta kevyempi, ei kolise koiran perässä pelästyttäen eikä pudota rimoja. Siitä on helppo ottaa tarvittaessa kiinni.

Möllikoulutus:

Tämän koulutuksen vedimme harjoituskoirakoille kurssilla.

Lämmittely: (kaikki yhtä aikaa)

• Säntäilyjuoksu, käskystä hiljaisuus ja seisominen täysin eleettömästi, mitä koira tekee sillä aikaa? x2
• Pyöritykset, vähän kuin rally-tokossa, ohjaajan molemmilla puolilla. Koira ikään kuin jahtaa häntäänsä, mutta ohjaajan namikättä.
• 8-pujottelu ohjaajan jalkojen ympäri
• Kävelypujottelu ohjaajan askeleiden välistä
• Jalkojen väliin istuminen "Lähtöasento"
• "Uukkarit" sylkkäri ja poispäinkäännös ilman estettä (ranneliike!)

Mahtava! xD

Targetille meneminen, voi harjoitella etemistä suoraan eteen.

Temppu: nenäkosketus käteen = koulutusosaamista ja kontaktia koiraan

Käsi vs katse -testi

Putki:

• itsenäisyys
• lähestymiskulmat kellotaulun eri suunnista
• etäisyys
• mutka
• metrin sääntö eli pimeään kulmaan lähettäminen vähintään metrin päästä = koira kääntyy putkelta ulospäin

Rengas:

• irtorengas
• itsenäisyys
• putki - rengas VAIKEA!

 Valssi- ja sokkarialkeet

• ohjaajat juoksee tämän ensin yksin, sitten koiran kanssa.

Hyppyesteen opetustapa:

Ohjaaja näyttää namia siivekkeen takaa lautojen raosta, ei riman kohdasta. Kytketty koira pyörii ja ihmettelee, ja kun se vihdoin tulee siivekkeiden välistä, se saa palkan. Ohjaaja alkaa peruuttaa kauemmas siivekkeestä, ja koira palkataan sen yhä suorittaessa esteen, vaikka sillä olisi suora linja palkalle muuta kautta.

Myöhemmin lisätään rima matalalle.

Sarjaestettä ei ole enää kisoissa, eli A-B-C-hyppyjä, jotka pitää kaikki suorittaa alusta, jos koiralle tulee kielto vaikkapa B- tai C-hypyllä.

Okseria harjoitellaan treeneissä ihan liian vähän.

Laukka:

Etujalat tulevat maahan erikseen, takajalat yhtäaikaa. Toinen etujalka "johtaa", kaarteessa se on sisempi jalka. Kaikki koirat eivät ole taitavia "valitsemaan" johtavaa jalkaa.

Pituushyppy:

Pituushypyn nurkkakeppien kaataminen ei ole kuulemma virhe. :O

Verkkoa voi käyttää visuaalisena esteenä pituushypyn sivuilla, saksalaista opettaessa tai putkiin karkailevalla koiralla sen oletetulla linjalla kohti putken suuta tai jopa ihan putken suulla. Verkko ei ole kiinni missään eikä estä koiraa oikeasti, näin se ei voi myöskään loukkaantua.

Rengasopetus:

Kokeneemmankin koiran voi opettaa tällä hakeutumaan paremmin renkaan läpi.

Koiran kuono menosuuntaan päin, ei käsketä istumaan tai mitään muutakaan "säätöä".

Rengas asetetaan linjalle, johon saakka koira saa hihnassa pyöriä, mutta linjan yli se päästetään vain renkaan läpi. Renkaan toisella puolella target.

Rengasta siirretään, mutta koira menee edelleen renkaan kautta, vaikka sillä olisi suora linja targetille menemättä renkaan läpi.

Sama toistetaan liinassa myös kokonaisen rengasesteen kanssa.

Kontaktimetodit: 

2on-2off / pysäytys / nenäkosketus

2on-2off = koiralle helppo ymmärtää, mihin kohtaan sen pitää pysähtyä, kun vertaa siihen, että sen pitää vaan himmata tai pysähtyä "jonnekin" alastulolla, jolloin se joutuu epävarmana kysellä koko alastulomatkan, että tähänkö vai tähän. Koira saa juosta "täysiä" pysähdyskohtaan asti, jos se on sille opetettu. Emme voi tietää, erottaako koira eri väriyhdistelmillä varustettujen kontaktiesteiden pintojen värierot, mutta sen koira ainakin tietää, milloin este loppuu ja että sen etujalat ovat maassa ja takajalat esteellä.
Laatikko sopii pysäytyskontaktien kotitreeniin.

Juoksukontaktin opettaminen vaatii satoja toistoja, videoinnin, naksuttajan, kotiin esteen yms yms. Tämä voi olla ihan perusteltu tyyli isolle ja raskaalle koiralle. Ponnareilla voi ohjata koiran loikat oikeisiin kohtiin. Koiran voi opettaa juoksemaan kontaktipinnalle asetetun kehikon yli, mattoa pitkin, ohjurin ali jne.

Ylösmenokontaktiin ei yleensä puututa, ellei siitä ole tulossa mahdollisesti ongelma. (Pitkäloikkaiset maxikoirat.) Ainakaan pysäytys ei ole tähän kovin reilu, varsinkaan A:lla. Sen sijaan koiran voi opettaa lyömään etutassut ylösmenokontaktille, josta sitten palkka heitetään poispäin.

2on-2off opetus:

Target ei ole pakollinen, jolloin ei ole myöskään mitään häivytettävää. Jos targetia ei yhtäkkiä olekaan, koira saattaa olla ottamatta kontaktiasentoa, jos häivyttämistä ei ole tehty kunnolla.
 
Koira tulee aluksi 2on-2off -asentoon esteen sivusta, ei U-käännöksenä. Ensimmäinen palkka tulee pelkästään asentoon tulemisesta. Seuraavat palkat siitä, että koira ottaa katsekontaktin ohjaajaan.

Kun koira tulee alas kontaktilta, palkkaus vain loppuu.

Ohjaaja tepastelee paikoillaan alusta asti, niin koira oppii kestämään sen liikkumista.

Koiralle kiitos ja nami targetille heti, kun se vähänkin vilkaisee ohjaajaa. Tavoitteena on kiinteä tuijotus. Ohjaaja voi välillä käydä itsekin palkkaamassa saadakseen koiran katsomaan itseään kontaktiasennossa.

Puomi-putki -erottelua:

2 putkea, puomin toinen "laskusilta", jonka yläpää asetetaan pöydälle. Putken suun ja puomin alaosan välissä 50cm.

Vain suullinen käsky!

Target välillä putkeen, välillä pöydälle.

Koira asetetaan kuono sitä putken suuta kohti, mihin sen on tarkoitus mennä.

Ärsykekontrolli:

Kontaktiasento jne. otetaan käskystä, sinne ei karata kesken radan ja "kiristetä" palkkaa!

Keinu:

VASTA KUN PUOMI ON TÄYSIN HALLINNASSA!!!!!