Koiruuksia

Väliaikatietoja Timin hoidosta

Itse flunssa ja kuuri ovat siis olleet ohi jo aika päiviä sitten. Mutta jos lääkkeellä on jotain sivuvaikutuksia, niin tottakai ne meillä käyvät toteen. Onneksi Timin taannoiseen flunssaansa saama lääkekuuri oli aika lyhyt, mutta toisaalta sen vuoksi haittavaikutuksetkin ilmaantuivat vasta, kun kuuri oli jo lähes syöty. Lääkkeen varoitettiin mahdollisesti aiheuttavan iho-oireita ja niitähän tuli! Koko pieni koira oli täynnä melkein mustia, rankasti hilseileviä laikkuja, mukaan lukien hännäntyvi, päälaki ja toinen korva.

Valtaosa laikuista keskittyi kuitenkin selkään. Onneksi ainakaan näillä näkymin kaljua jälkeä ei tullut, vaikka myös turkki kärsi. Koska selkäturkki oli jo talven jäljiltä ennestään kellastunut, päätettiin nyppiä se kokonaan pois laikkujen hoitamisen helpottamiseksi. Kortisonivoide tehosi nopeasti ja eipä siitä selästäkään loppujen lopuksi kalju tullut!

Kuviteltiin Timin muuttuvan kääpiösnautseriksi, mutta hyvinhän selkään jäi turkkia siitä huolimatta, että karvaa lennätettiin todella runsaalla kädellä pois. En ole ikinä uskaltanut nyppiä Timiä kunnolla, koska olen pelännyt, että sille tulee kalju kohta. Pelko oli näköjään turha, sillä ennakko-odotuksista poiketen pojalla on sittenkin olemassa pohjaturkki! :)

Kesää odotellessa

Nyt on sitten Timillä kesätukkakin, joten ei muuta kuin takaisin vaan tänne ne ihanat 20 asteen kesäkelit! Kasvaisi tuo ruohokin vähän nopeammin. Ainakin meillä se on vielä niin lyhyttä, että joka päivä siitä ei saa koko marsu- ja kanikatraalle maistiaisia. Mutta hosumattahan tuo on muutenkin tehtävä... Tokokentän laidalta löytyi peräti pyöränkopallinen mehukkaita voikukanlehtiä, mutta siitäkin riittää vain kourallinen per viiksikuono. Menee vielä pieni tovi, että sitä pääsee kaatamaan viikatteella säkkitolkulla... En talven jäljiltä enää edes muista, riittikö yksi jätesäkillinen päiväksi koko porukalle!

Koulutusta

Keskiviikkona päästiin taas Kauhavan Kennelkerhon ToKoon Timin sairasloman jälkeen. Mehän aloitettiin alkuvuodesta uudelleen alkeiskurssilta, mutta päästiin sitten onneksi siirtymään takaisin jatkaviin huolimatta astutusten yms. aiheuttamista poissaoloista. Ensin pääteltiin, että on parempi siirtyä alkeisryhmään, mutta se kävi lopulta liian puisevaksi niin koirille kuin ohjaajillekin. Hyvin tässä pitäisi pysyä kärryillä jatkavienkin ryhmässä, vaikka poissaoloja nämä mammakoirat tuottavatkin, kun tottistreeneissä käydään kahdessa kerhossa. Tämän ansiosta Misty saikin onneksi vapautuksen alkeisagilityä edeltävästä pakollisesta arkitottelevaisuuskurssista.

Paitsi Timi mutta erityisesti Misty kävivät vähän kierroksilla sairaslomatauon jäljiltä. Treeni oli kuitenkin tosi hyvä ja monipuolinen! Tällaisten ylienergisten pakkausten vuoksi otettiin sellainen harjoitus, jossa koiran pitää vaan olla ja rauhoittua, ohjaaja silittelee yms. Taisivat kaikki muut rauhoittua nautiskelemaan paitsi Misty ja Timi, jotka olivat kokoajan -BOJOING- valmiina toimintaan... No, olihan tässä pientä rotueroakin, pitää selitellä, että meillä on sakemanni ja aussi, toisilla oli cavalieri, havanais ja joku, mitä en muista... ;D Mutta tätä pitää ruveta oikein harjoittelemaan. Timin käskyjen imppaaminen nimittäin häiritsee hieman itseäkin, kun välillä pitäisi keskittyä vain kuuntelemaan, mitä ope sanoo...

Ope vahvistikin sen, että Timin haukkuminen on selvästi ohjaajan huomionkerjäämistä. Siihen ei toimi palkitseminen haukkumisen loputtua, sillä Timi on keksinyt voivansa tienata tällä tavalla. Joten se on ruvennut haukkumaan lopettaakseen sen sitten hetkeksi palkkion toivossa. Mutta haukkuu silti. Timi haukkui myös siinä harjoituksessa, kun koira jätettiin kiinni pyörätelineeseen ja ohjaaja meni piiloon. No, siinä nyt ei ollutkaan mitään uutta! Timi haukkuu kuitenkin vain ohjaajan perään, se ei piittaa ympärillä kulkevista häiriöihmisistä ja -koirista.

Misty yllätti iloisesti jäämällä hiljaa nuuskimaan omia juttujaan, kun se jätettiin kiinni ja ohjaaja meni piiloon ja "häiriköt" pyörivät ympärillä koiriaan seuruuttaen. Muuten harjoitus meni Mistyllä hieman hötkyilyksi tällä kertaa (murrosikä päällä ja korvat kotona...), Timillä taas onnistui kaikki muut harjoitukset mainiosti, paitsi se hiljaa ja rauhassa oleminen.

Treenien jälkeen mentiin juhlimaan Dustyn 1½-vuotispäiviä ja ERIä Kotipizzaan. Sitten Misty ja Dusty saivat taas riehua sydämensä kyllyydestä. Timiäkin olisi haluttanut painia niiden kanssa, mutta se päätti lopulta malttaa mielensä, ettei jää jyrän alle.

Samalla reissulla Sannalta tuli meille Whilmaa riiaamaan suloinen hermeliinipoika Solen's Gaston.
_ _ _ _ _ _ _

Seuraavana päivänä oli sitten tottistreenailua Ylistaron urheilukentällä, SPL-Seinäjoen nimissä. "Karattiin" sinne Seinäjoen ryhmästä open ja lyhyemmän ajomatkan vuoksi. Ryhmä oli Seinäjoen porukan Timiä, Mistyä ja Jandaa lukuunottamatta ihan uusi ja Timi oli sielläkin ainoa ei-sakemanni. Kuultiin, kun joku esitteli Timiä koiralleen "katso, tuolla on kissu". :D

Kätevää, kun erilaisilta opettajilta saa vähän erilaisia näkemyksiä ja ohjeita, löytyy suuremmalla todennäköisyydellä myös se omalle koiralle sopiva konsti. Alkuhölmöilyä lukuunottamatta Timi sai yhtäkkiä oltua haukkumatta lähes täysin kokonaan!!!!!! Keskityttiin myös siihen, että perusasennossa pitää olla, jos siihen kerran on käsketty, kunnes toisin koiralle sanotaan. Ilman jatkuvaa palkkaamista enää tässä vaiheessa koulutusta.

Yllättäen se oli Mistylle paljon vaikeampaa kuin Timille. Herkkänahkaisena kaverina Timi istuu mieluummin vapaaehtoisesti kuin että sen herkkispeppu painetaan takaisin soraiseen maahan, varsinkin kun taas harjoiteltiin rauhoittumista. Sakemannin nahka kun on panssaria, niin Mistyssä oli pieni vääntäminen, että se sai oltua perusasennossa. Ope huomasi Mistyn keksineen saman keinon tienata, kuin Timi, mutta eri tavalla: menemällä pois perusasennosta se pian taas korjataan ja palkataan. Niinpä se ei pysynyt kovinkaan helposti paikallaan.