Heidi Slögsin rally-tokokoulutus 3.2.18

Heidi on aina yhtä iloinen ja kultainen, suosittelen sen koulutuksia rallysta innostuneille! ♡
Mukana oli Leenalla vasta voittajaan noussut Milla ja allekirjoittaneella mestariluokassa räpiköivä Varpu.

Varpun 1. kierros: merkki

Varpu teki ekan kierroksen merkkiä. Tehtävä on Varpulle kovin mieluinen, mutta sellainen pikkusivuseikka haittaa toteutusta, että mummo ei meinaa löytää merkkiä. En tajua, millä aistilla se yrittää sitä etsiä, mutta ei se ainakaan silmillä tapahdu... Kaikuluotauksella? Harmi, että koiran työkalut siihen on melko rajalliset, tuloksena on yrittää vaan säntäilemällä osua siihen.

Harjoiteltiin sitä kartion etsimistä silmillä, koska juuri muuta aistia tuohon ei oikein voi hyödyntää, edes koira. Olin Varpun kanssa lähetyskyltillä, pidin pannasta kiinni, ettei se lähde säntäilemään sinne ennen kuin on saanut merkin kiikariinsa. Opetettiin sitä etsimään kartiota silmillään sanalla "Missä?" Jos se ei meinannut löytyä tai Varpu ei ihan vielä ymmärtänyt tehtävää, Heidi kävi vähän kopauttamassa kartiota. Kehuttiin, kun Varpu katsoi kartiota - tai ainakin sinne suuntaan niin, että sen saattoi olettaa katsovan kartiota. Sitten lähetys ja Varpu juoksi suoraan perille! 💃 Tätä toistettiin jokunen kerta vaihtelemalla lähetyspaikkaa ja kartion paikkaa.

Olen tätä treenatessa heittänyt lähtökyltiltä namin, kun Varpu on perillä, koska treeni on nyt keskittynyt pitkälti kartion löytämiseen. Se on nyt saanut Varpun ensisijaisesti nuuskimaan maata (ja kartiota) namia etsien, Varpu kun ei siinäkään ole mikään virtuoosi. Ilmankos meidän raunioura loppui alkeiskurssiin! 😂 Tarvittiin monta käskyä, että Varpu malttoi jälleen pysähtyä seisomaan. Minun pitää välillä mennä viemään nami Varpulle merkille, että penaalin terävin kumi muistaa, että se nami tosiaan tulee minulta eikä vaan ilmesty sinne. Namin jälkeen joko selvä vapautus tai Varpu jää seisomaan ja itse lähden jatkamaan tehtävää.

Itselle tuli tässä kirjoittaessa mieleen, että koetan opettaa Varpua ihan erikseen juoksemaan käden suuntaan targetin (namikupin) avulla. Nääs viimeksi, kun meillä tuli tämä kyltti vastaan kisoissa, Varpu lähti juoksemaan ihan päinvastaiseen suuntaan. Näin paljon sille on jäänyt nuoruuden agilitytreeneistä mieleen...

Vinkkejä: 

• Käsky tulee antaa kyltin kohdalla, mutta liike jatkuu. 
• 10p virhe jos pysähdyt kyltillä 90
• 3p virhe jos hidastat kyltillä 90
• 1p virhe jos koira koskee merkkikartioon (esim. nenällä)
• 1p virhe, jos ohjaaja kääntyy lähettäessä kohti merkkiä (vino)
• Hidasta siis vauhtia vasta kyltin 90 jälkeen, mikä on sallittua. Koiran tulee olla seuruussa mukana vasta seuraavaan kylttiin mennessä.

💡 Pro tip: Jos koira ei meinaa kisoissa löytää merkkiä, niin sille tulee paljon virheitä vääristä rintamasuunnista, ohjaajalle ehkä apuaskelista jne. Anna koiralle kuitenkin ensin aikaa löytää merkki, ennen kuin lähdet uusimaan. Uusi sitten vasta tehtävä, luultavasti paremmalla onnella. :)
HUOM! Kylttiä 90 sen sijaan ei voi uusia.

Millan 1. kierros: voittajan eteentulot ja puolta vaihtavat täyskäännökset

Oikealla puolella seuraamista Milla on raapaissut jo paljon ennen, kuin se tuli ajankohtaiseksi. Mutta vasen puoli imaisee Millan mukaansa tehokkaasti, oikean puolen kustannuksella. Erityisesti edestä istumisista Milla viuhahtaa sukkelasti vasemmalle.

Koira tulee oikeanpuolen seuruusta ohjaajan eteen istumaan joko suoraan (72-75) tai sivulle istumisen kautta (76-77). Koira pyydetään tulemaan edestä oikealle joko oikealta (73,75,77) tai vasemmalta kiertäen selän takaa (72,74,76). Matka jatkuu oikeanpuolen seuruulla joko suoraan (72-73) tai istumisen kautta (74-77). 

Esim. kyltit 72, 74 ja 76, joissa koiran tulee kiertää ohjaajan takaa oikealle, Milla tulkitsee niin, että sitä pyydetään tulemaan normaalisti vasemmalle sivulle, koska käsivihje on lähes sama... Hups, sori Miu! Vastaavasti kylteissä 73, 75 ja 77 Milla luulee, että sitä pyydetään tulemaan vasemmalle sivulle selän takaa kiertäen. Eihän se näitä ole vielä kauheasti harjoitellut ja nekin namikädellä houkuttelemalla. Lisäksi meidän  käsiavut on kieltämättä hyvin samanlaiset. Ihme, että aussit ovat onnistuneet ne erottamaan!!!!

Ihan ensiksi namilla houkuttelu on jätettävä pois liikkeissä, jotka se osaa. Koska se on kuulemma osaava koira (wuhuu! 🏆), niin houkuttelu pitää sen houkuteltavana ja siten estää kehittymistä edelleen.

Sitten pitäisi opettaa oikealle perusasentoon tuleminen kunnolla. Tämän saman laiskanläksyn saimme Varpunkin kanssa. 🙈 Otetaan tähän käskyksi "Liki".

Harjoiteltiin myös voittajan seuraamispuolta vaihtavia täyskäännöksiä. Ne on helppoja, missä koira kääntyy poispäin ohjaajasta, koska siinä tarvii vaan pyytää koiraa tekemään pyörähdys, jonka aikana käännytään itsekin ja koira näkee kyllä, että suunta muuttuu; ei pyörähdetäkään 360º vaan 180º. Tämä toteutuu kyltillä 65, kun koira seuraa oikealla, ja kyltillä 66 koiran seuratessa vasemmalla. Sen sijaan koiran kääntyminen keskelle päin on meille hankalampi. (65 koiran seuratessa vasemmalla ja 66 oikealla.) Ohjaaja tekee siinä ikään kuin agilitysta tutun sokean leikkauksen eli sokkarin/persjätön. Ohjaaja siis kääntyy poispäin koirasta, vaihtaa kättä ohjaten koiran seuraamaan sille puolelle.

Varpun 2. kierros: edessäperuutus ja oikealla takapäänkäyttö

Vuorossa oli meidän murheenkryyni: edessä peruuttaminen ohjaajan seistessä paikallaan. (Jos saisi kulkea koiran perässä, tämä olisi helppo nakki.)

Vaikeaksi tehtävän tekee se maaginen kolme koiran mittaa. Kaksi mittaa menisi helposti. Kun Varpu siihen pysähtyy ja yritän kehottaa sitä jatkamaan peruutusta, se joko tarjoaa maahanmenoa tai palaa omine lupineen takaisin. "Joku" on kaiketi liian monta kertaa pyytänyt Varpua aloittamaan alusta päästäkseen palkkaamaan liikkeestä eikä pysähtymisestä oman pään mukaan...

Joko Krista Karhun vinkillä heittää nami kauas koiran selän taakse (vaikka koira kääntyykin sitä hakemaan) tai kotona tutussa ympäristössä treenaaminen, tai molemmat, ovat helpottaneet välimatkan kasvattamista. Onhan se nyt hallilla kamalaa irrota ohjaajasta peräti kolme omaa mittaansa! ;) Heidiltä saatiin vinkki käyttää esim. nakinpaloja tai Frolikeja, jotka lentää helpommin, ja koittaa tähdätä niillä koiran etujalkojen väliin.

Nokkela vinkki oli myös se, että jättäisin Varpun jo valmiiksi kauemmaksi itsestäni ja opettaisin sitä lähtemään siitä peruuttamaan. Näin Varpun mielestä ei olisi niin mahdoton ajatus jatkaa peruutusta jo vauhdin tyssättyä (joka toki lienee 10p virhe). Eikä Varpu voisi pysähtyä siihen kahden oman mittansa kohtaan, jos peruuttamisen aloittaa vasta siitä.

Varpu onneksi yleensä peruuttaa suoraan, jos vaan seisoo suorassa lähtiessään. Varpu on aina ollut melko suurpiirteinen tullessaan istumaankin eteen, varsinkin vasemmalta. Se kun on ollut ensimmäisiä lajiin liittyviä liikkeitä, mitä olen vielä kokemattomana opettanut. (Seuratahan yms Varpu osasi jo ennestään.) Molemmilta puolilta eteen seisomaan tuloa pitää harjoitella. 

Tässä kohtaa tuli myös esille, että Varpukaan ei ihan tosissaan vielä osaa oikealle puolelle istumaan tulemista. Se vain seuraa kättäni, tietämättä juuri tarkoitusta. Pitää myös ruveta tehdä vähän isompi liike taakse päin, että Varpun perä kääntyy kunnolla ennen istahtamista. 

Millan 2. kierros: noutokapulan pitäminen

HUOM! Nyt ei saa säikähtää! Tämä ei ole rally-tokon vaan tokon liike! Saatiin vaan tietää Heidin kisailevan myös tokossa ja meillä on pikkuruinen ongelma Millan ja noutokapulan kanssa: se osaa tehdä kapulalla kaikkea muuta (noutaa, kantaa, paiskoa, omia, pureskella ja tuoda), paitsi pitää sivistyneesti. ;) 

ALO – 5 Noutoesineen pitäminen Kerroin 2 

Käskyt: pidä – irti

Suoritusohje: Koira on perusasennossa ohjaajan vieressä tai istuu ohjaajan edessä. Liikkeessä käytetään ohjaajan omaa tai järjestäjän varaamaa puista noutoesinettä. Liikkeenohjaaja ilmoittaa ”Liike alkaa” ja ojentaa ohjaajalle noutoesineen. Ohjaaja antaa noutoesineen koiralle. Koira ottaa esineen ja pitää sitä suussaan n. 5 sekuntia. Liikkeenohjaaja ilmoittaa ”Käsky” ja ohjaaja käskee koiran irrottamaan noutoesineen. Liikkeenohjaaja ilmoittaa ”Liike päättyy". Koiran ei tarvitse siirtyä perusasentoon sivulle.

Milla osaa jo valmiiksi napata kapulan suuhunsa. Tämä on opetettu sille naksuttimella, mutta tällä ei ole saatu kestoa. Nyt kapula vain laitettiin Millan suuhun (tai se ottaa sen itse) ja leukoja pidetään nätisti niin, että kapula pysyy suussa ja mieluiten pureskelematta. Kun Milla sekunniksi rauhoittuu pitämään kapulaa sitä pureskelematta, kehu, vapautus ja palkka. :) Aluksi Milla hämmentyi, eikä halunnut enää itse ottaa kapulaa kädestä, kun se ei ymmärtänyt tehtävää, mutta se hellitti kyllä.

Ohje oli yllättäen sama kuin Ruskalla, jolla ongelma on päinvastainen. Ruska nääs ei halunnut alunperin olla missään tekemisissä kapulan kanssa, kaikista vähiten purra sitä. Milla taas innostuu kapulasta ihan liikaakin. Ruskan kanssa ollaan edetty jo siihen, että tuen vain hellästi yhdellä sormella leuan alta. Sitä ei ole tehty kovinkaan säännöllisesti, koska emme tähtää sen kanssa enää tokokokeeseen.