VAROITUS: Julkaisu sisältää mahdollisesti järkyttävää
materiaalia, eikä siksi sovi herkimmille lukijoille. Feissarimokat.com ei hyväksy eläinrääkkäystä!
Feissarimokat.com ei hyväksy eläinrääkkäystä! |
Opettajien oletetaan nykyään hoitavan lasten kasvatus kodin puolesta, mutta kenen vanhemmat olettavat opettavan lapselle kodin lemmikkien kohtelua? Nykyään myös aikuiset ihmiset (ei pelkästään lapset) ovat entistä kädettömämpiä eläinten kanssa. Tästä kertoo jo lukuisat nyt niin suositut koirankoulutusohjelmat, joissa ollaan menty heti pennun hankinnasta lähtien metsään ja vauhdilla. Häkkieläin ei pysty terrorisoimaan perhettä yhtä paljon kuin koira, vaan ovat täysin ihmisten päähänpistojen armoilla. Siinä missä koiran päässä luullaan olevan ihmisen aivot, näiden pienempien eläinten kohtalona on ihmiset, jotka eivät tunnu ymmärtävän, että eläin on ylipäätään mitään tunteva olento.
Netin vuoksi lemmikin varaaminen ja kasvattajaan yhteyden saaminen on entistä helpompaa, mutta lasten ominpäin tekemiä varauksia on ollut aina, kun minä olen ollut harrastuksessa mukana, eli 90-luvun loppupuoliskolta asti. Lapset eivät ymmärrä, että eläimiä ei niin vain varailla ja oteta tai sitten jätetä ottamatta. Eivätkä vanhemmat aina ymmärrä, että ovat vastuussa lemmikistä. Tai siitä, miten lapset käyttäytyvät netissä. Toinen ryhmä on kokeneempiaan parjaava, vrt. puput.net jossa näyttelyn jälkeen haukutaan tuomarit, kun arvostelu ei miellyttänyt. Toinen ryhmä on itse asiantuntijoiksi tekeytyvä, joka jakelee keskustelupalstoilla paikkansapitämättömiä "neuvoja" kolmannelle ryhmälle, joka on tarpeeksi idiootti kysyäkseen kiireellistä apua netissä, kun pitäisi jo kiireesti soittaa eläinlääkäriin, ja tarpeeksi idiootti uskoakseen ketä tahansa, joka nopeasti vastaa.
Mikä ihmeen kynnys siinä ylipäätään on soittaa eläinlääkärille? Omistajat tuntuvat ottavan mieluummin yhteyttä keneen tahansa muuhun kuin eläinlääkäriin. Uskotaan mieluummin vaikka naapuria, jolla oli 40 vuotta sitten lapsena marsu, eikä sekään tarvinnut C-vitamiinia... ;) Tai sitten kysytään ohjeita eläinkaupasta, joissa ei yleensä edes osata erottaa urosta ja naarasta toisistaan, hyvä jos edes hamsteria marsusta... Monesti näille kiireellistä apua netissä etsiville kehotetaan ottamaan yhteys eläinlääkäriin, mutta äkkiä ei sitten olekaan niin kiire. "No, mä katson nyt huomiseen. Kyllä se nyt tuossa äsken söi yhden jyvän ja ei se nyt näytäkään enää niin pahalta."
Yleensä eläin vain ei jaksa odottaa sinne huomiseen, jos se on tänään heikossa kunnossa. Eläimet peittävät kipunsa ja vaivansa viimeiseen asti, koska heikkouden näyttäminen luonnossa on varma tapa päästä jonkun paistiksi. Ja kun ei sen eläimen päässä edelleenkään ole niitä ihmisten aivoja, vaikka se lemmikiksi onkin otettu. Jyrsijöistä erityisesti marsu menehtyy noin vuorokaudessa siitä, kun se alkaa olla "nyrryinen". Kanit sitkeinä sisseinä voivat kitua juuri niin kauan, kuin ihminen suuressa viisaudessaan antaa niiden kitua.
Valitettavasti eläimiä kuolee mm. hoidon puutteeseen ihan vanhempienkin tieten tai jopa heidän päätöksestään esim. olla hankkimatta eläimelle kunnollista ruokaa tai eläinlääkärin apua. Eräs kuulemani ikävä tarina kertoo hoitamatta jätetystä, jalkansa katkaisseesta kanista, joka menehtyi itsekseen jalan paisuttua moninkertaiseksi. :'(
Yksi mainio esimerkki on n. 10-vuotias pikkutyttö, joka perusti Facebookkiin sivut hamstereille ja gerbiileille ja markkinoi niitä, että häneltä voi kysellä opastusta näiden eläinten suhteen, onhan hänellä nyt itselläänkin sellainen. ;) Asiantuntijaksi tekeytyminen on sikäli ikävää, että uusien harrastajien voi olla mahdotonta erottaa, ketä uskoa, varsinkin kun se maalaisjärjen käyttö on lopetettu.
Jos sinun gerbiileissä on jotain outoa, jos haluaisit kysyä jotain gerbiileistäsi, apua löydät täältä! Lähetä vain kysymys, ja me vestataan siihen!
T: Paavo gerbiili, Laku gerbiili ja niiden omistaja Aleksandra.
Kuolemantarina
Laku (musta) ja Paavo (valko-beege) asuvat nytte erikseen, koska ne tappeli. Ei ollut mitään muuta ratkaisua, kun ostaa uuden häkin. Ne oli kavereita, mutta nyt en tajua, mikä kärpänen niitä pisti. Sain Lakun puoltoist vuotta sitte, Robinin (Paavon veli) tilalle. Paavo ensiks jyrsis Robinin hännän puoliks, sit viel puoliks ja sit tappo kokonaan. Oli aikanmoiset itkut kun olin vast ...yheksän! :'(((( Itkettää vieläkin. Eläinlääkärikään ei oikeen tajunnut, mikä ongelma on kyseessä.
Paavo on jo viis, eli aika vanha pappa, ja siks juoksen joka aamu kattomaan, onks se viel elos.....
Onneks Laku on vast kaks ja puol, ja juoksee ihan täysil viel juoksupyörässä.
Katson juuri nyt Paavoa. Se nukku. Tiedän, että jonain päivänä näen sen kuolleena. Se on elossa. Se hengittää, mutta ei tiedä, että kuolema on jo melkein oven takana:'(((................................................. .............................. .............................. .............................. ..................
SIIS KAIKILLE KÄVIÖILLE HUOMIO!
Jos ittelläs ei oo gerbuu tai haluu vertaa oman gerbun käyttäytymisen muihin gerbuihin nii kannatta joka viikko käydä kattomas tätä seinää, joten tänne tulee gerbiilini nykyinen tilanne, hauskoja tapahtumia niiden kanssa, ongelmia, hoitamisapua ja kaikkee muuta! :)))) Kiitos!
YT. Aleksandra, Laku ja Paavo ♥
Kommentoikaa, jos tulee jotain kysyttävää gerbiileistä, niiden elämästä ja hoidosta. Itselläni on kaks tollaist karvakasaa, nii vastaan heti kun pystyn, jos saan gerbut hoidettuu nopeesti ekaks:) :3Hamsterisivulta tyttö on poistanut mainospuheet saatuaan niin paljon palautetta. Tyttö vastasi kiroilemalla saamaansa palautteeseen koskien asiattomia hoito-ohjeita. Ja kaikki poikkinaisia sanoja esittävät kommetit ja kommentoijat poistetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitathan asiallisesti: ei kiroilua, vihamielisyyttä, poikas- tai hintakyselyitä. Hoito-ohjeet ym. kysymykset edelleen vieraskirjaan!