Maailman rumin aussi, mutta niin ihana video ja laulu koirasta!
maanantaina, syyskuuta 28, 2009
sunnuntai, syyskuuta 20, 2009
lauantaina, syyskuuta 19, 2009
Roosa seuran möllimestari 2009!
9.9.2009 pidettiin Lakeuden Kennelkerhon möllimestaruuskisat. Mölli on siis epävirallisten kisojen agility-luokka, joka on tarkoitettu koirille, jotka eivät ole vielä kisanneet virallisissa agilitykisoissa. Roosa on sellainen koira. Edellisenä päivänä oli Timin ja Roosan agilityharkat ja kouluttaja, Heli Lassila, suositteli kovasti Roosaa osallistumaan kisaan. Mutta mehän pidetään juuri siihen aikaan pentukurssia Hakolassa! Rouvan upeasta edistyksestä innostuneena Kata lähti Roosan kanssa kohti Lapuaa ja Leena jäi yksin pitämään pentukurssia. ;)
Roosa oli mainiossa mielentilassa. Se nostatti fiiliksiä jo autossa. Ennen kisan alkua se haukkua rätkytti kärsimättömänä boxissa kuin Timi ikään. Sitten kun otin sen boxista lähempänä starttia viereeni katsomaan muiden menoa radalla, niin kyllä se oli suorastaan kiihottunut! Hyvässä vietissä oli rouva, jos näin saa seurakoirasta sanoa. ;) Neiti kihisi ja pihisi ja tuumasi, että odottakaas, kun mä teille näytän!
Rata oli sen verran helpon oloinen, N-kirjaimen muotoinen, että olin ihan varma, ettei se voi muuta kuin mennä pieleen! ;) Jonain aikaisempana vuonna oli vaan ollut vielä yksinkertaisempi U-kirjaimen muotoinen möllimestaruusrata, jossa putki toimi suunnanvaihtajana. Silloin Roosa oli päätellyt, että ei tää nyt voi olla näin yksinkertaista, ja oli sujahtanut sisään putken kaukaisemmasta päästä. Vähän vaikeusastetta nääs! ;)
Mutta Roosahan sen hoiteli tänä vuonna kuin ei mitään. Ja samoin toisen radan, joka oli jo vaikeampi. Tai ainakin vaikeampi muistaa. ;) Itseasiassa Roosa voitti koko kisan!! Minikoirien kärki meni kokonaan Härmän puolelle. Kakkoseksi nimittäin viuhahti Kaija Männistön havannankoira Mimmi ja neljänneksi working jack russell Nella, joka on käynyt meidän pitämää arkitokoa! :) Kolmanneksi sijoittunutta en valitettavasti saa mieleeni, eikä ole kuvia, mistä tarkistaa... Toivottavasti valokuvaaja palaa pikaisesti Itävallan reissulta agilityn MM-kisoja ihmettelemästä!!! :D
Tässä kuitenkin Timin ja Varpun riemua Roosan palkinnoksi saaman lelun parissa! Roosalla oli meneillään päivä prinsessana, eikä alentunut moiseen riehuntaan. Roosan kimakka haukku kyllä kuuluu videolla rouvan paistatellessa suosionsa lumoissa. ;) Videon laatu on Youtuben raiskaama...
...
Roosa oli mainiossa mielentilassa. Se nostatti fiiliksiä jo autossa. Ennen kisan alkua se haukkua rätkytti kärsimättömänä boxissa kuin Timi ikään. Sitten kun otin sen boxista lähempänä starttia viereeni katsomaan muiden menoa radalla, niin kyllä se oli suorastaan kiihottunut! Hyvässä vietissä oli rouva, jos näin saa seurakoirasta sanoa. ;) Neiti kihisi ja pihisi ja tuumasi, että odottakaas, kun mä teille näytän!
Rata oli sen verran helpon oloinen, N-kirjaimen muotoinen, että olin ihan varma, ettei se voi muuta kuin mennä pieleen! ;) Jonain aikaisempana vuonna oli vaan ollut vielä yksinkertaisempi U-kirjaimen muotoinen möllimestaruusrata, jossa putki toimi suunnanvaihtajana. Silloin Roosa oli päätellyt, että ei tää nyt voi olla näin yksinkertaista, ja oli sujahtanut sisään putken kaukaisemmasta päästä. Vähän vaikeusastetta nääs! ;)
Mutta Roosahan sen hoiteli tänä vuonna kuin ei mitään. Ja samoin toisen radan, joka oli jo vaikeampi. Tai ainakin vaikeampi muistaa. ;) Itseasiassa Roosa voitti koko kisan!! Minikoirien kärki meni kokonaan Härmän puolelle. Kakkoseksi nimittäin viuhahti Kaija Männistön havannankoira Mimmi ja neljänneksi working jack russell Nella, joka on käynyt meidän pitämää arkitokoa! :) Kolmanneksi sijoittunutta en valitettavasti saa mieleeni, eikä ole kuvia, mistä tarkistaa... Toivottavasti valokuvaaja palaa pikaisesti Itävallan reissulta agilityn MM-kisoja ihmettelemästä!!! :D
Tässä kuitenkin Timin ja Varpun riemua Roosan palkinnoksi saaman lelun parissa! Roosalla oli meneillään päivä prinsessana, eikä alentunut moiseen riehuntaan. Roosan kimakka haukku kyllä kuuluu videolla rouvan paistatellessa suosionsa lumoissa. ;) Videon laatu on Youtuben raiskaama...
...
sunnuntai, syyskuuta 13, 2009
Anemoneniityn C-pentue 3v!
Iloista syntymäpäivää Cilla, Lola, Cero, Rocky ja Ego!!!
Kiitos omistajille hyvästä huolenpidosta! :)
Cilla kuvassa 12.9.2009.
Cilla on pentueen esikoinen. Neiti syntyi perätilassa ja oli pahasti jumissa. Della yritti hyvää tarkoittaen vetää tytärtään maailmaan sillä seurauksella, että pentu menetti pari varvasta ja hännänpään, ennen kuin ehdimme väliin. Cilla ei kuitenkaan itse tiedä olevansa jotenkin poikkeava. ;)
Cillan ja Lolan lonkat ja kyynärät ovat kuvattu 12.10.2007 tuloksella Cilla A/A 0/0 ja Lola D/C 0/0. Lolan uusinta ei paljon auttanut 18.6.2008, sillä tulos oli D/D. Lolaa tulos ei hidasta, meitä ihmisiä vain harmitti asiassa se, ettei kaikin puolin niin hienolle Lolalle voitu teettää vauvoja.
Lolalla on 2 pentunäyttelytulosta. Kaikkien rotujen näyttelystä Lolalla on kunniapalkinto ja SPL-pentukatselmuksesta Lupaava.
Sukulaisperheessä asuva Cilla on saattanut maailmaan Anemoneniityn F-pentueen 17.6.2008.
Ego harrastaa omistajansa rinnalla hevosia. Poika kuuluukin Ratsastuskeskus Parvelan henkilökuntaan. ;)
Ceron perhe ansaitsee kunniamaininnan lähettämistään valokuvista ja korteista!
Pitkäkarvaisen Rockyn silmät on tutkittu 18.4.2008 puhtain tuloksin. Myös Rockylta on tullut kivasti kuvia. :)
...
Kiitos omistajille hyvästä huolenpidosta! :)
Cilla kuvassa 12.9.2009.
Cilla on pentueen esikoinen. Neiti syntyi perätilassa ja oli pahasti jumissa. Della yritti hyvää tarkoittaen vetää tytärtään maailmaan sillä seurauksella, että pentu menetti pari varvasta ja hännänpään, ennen kuin ehdimme väliin. Cilla ei kuitenkaan itse tiedä olevansa jotenkin poikkeava. ;)
Cillan ja Lolan lonkat ja kyynärät ovat kuvattu 12.10.2007 tuloksella Cilla A/A 0/0 ja Lola D/C 0/0. Lolan uusinta ei paljon auttanut 18.6.2008, sillä tulos oli D/D. Lolaa tulos ei hidasta, meitä ihmisiä vain harmitti asiassa se, ettei kaikin puolin niin hienolle Lolalle voitu teettää vauvoja.
Lolalla on 2 pentunäyttelytulosta. Kaikkien rotujen näyttelystä Lolalla on kunniapalkinto ja SPL-pentukatselmuksesta Lupaava.
Sukulaisperheessä asuva Cilla on saattanut maailmaan Anemoneniityn F-pentueen 17.6.2008.
Ego harrastaa omistajansa rinnalla hevosia. Poika kuuluukin Ratsastuskeskus Parvelan henkilökuntaan. ;)
Ceron perhe ansaitsee kunniamaininnan lähettämistään valokuvista ja korteista!
Pitkäkarvaisen Rockyn silmät on tutkittu 18.4.2008 puhtain tuloksin. Myös Rockylta on tullut kivasti kuvia. :)
...
perjantaina, syyskuuta 04, 2009
Koirakuulumisia
Lyhyesti surullisia kuulumisia, ettei kenellekään jää epäselväksi onko kasvatus helppoa:
Sisun tassunjäljissä niin hienosti uransa jo pikkupentuna aloittanut Aatu eli Anemoneniityn Garden Of Eden on nukutettu ikiuneen 4.9. :´( Aatu alkoi jostain syystä saada tiheään epileptisiä kohtauksia, joihin ei ehditty löytää selitystä. Poika on nyt kuitenkin lähetetty Eviraan tutkimuksiin, että saisimme tietää mikä kumma noita kohtauksia aiheuttaa! Kuitenkin todella nuorena kohtaukset alkoivat ollakseen perus epilepsiaa?
Dustyn pentu syntyi kuolleena 1.9. Synnytys viivästyi ja viivästyi. Oltiin kokoajan yhteydessä eläinlääkäreihin ja Dustyn kotiväkeen, jopa useita kertoja päivässä. Me kaupattiin jo keisarileikkauksia... Eläinlääkärit olivat luonnollisesti alkuun sitä mieltä, ettei tässä mitään hätää, koska lämpöpiikkiä ei ole ollut ja emokin ihan tavallinen, ei petaa, läähätä, vingu jne... Puhumattakaan supistuksista tms! ;)
Kuulemma ultrassakaan ei enää näin pitkällä saa selvää, mutta jossain vaiheessa kuitenkin Dusty vastaanotettiin ultraan ja röntgeniin, jolloin mahassa todettiin olevan yksi iso pentu, jonka sydän löi. Emolle määrättiin hormonipiikkejä parin tunnin välein, mutta synnytys ei käynnistynyt sen enempää korvien kuin jalkojenkaan välissä...
Seuraavana päivänä vasta päivystävä eläinlääkäri otti meidät vastaan tarkistuttamaan tilannetta ja matkalla Dustylla alkoikin kunnolla supistella. Pentu syntyi eläinlääkärin avustuksella "normaalisti". Pieni iso tyttö oli todennäköisesti kuollut jo vähän aikaisemmin, mutta ei kuitenkaan yli vuorokauden ollut kuolleena... Näin jälkeen päin sehän oli odotettavissa, koska tuossa kasvattajakurssimateriaalissa näytetäänkin sanovan, ettei oksitosiinia saa antaa, jos on odotettavissa vain yksi iso pentu... Jälkiviisaus ei kuitenkaan paljon lämmitä.
Eläinlääkäri suositteli Dustyn olevan meillä viikon, mutta kotiväki ymmärrettävästi halusi rouvan jo kotiin, kun sillä oli seuraavana päivänä mieli maassa. Eläinlääkärin mukaan mitään antibiootteja ja maidontuotannon lopettamiseen ei tarvittu lääkettä, vahvan kipulääkityksen Dusty kyllä sai. Meillä olon Dusty otti rauhallisesti ja lämpö oli normaali 38. Kylläpä Dusty riehuikin riemuissaan, kun näki kotiväkensä! Sitä me vähän pelättiinkin tila huomioiden. Mutta kotona lämpö nousi yli 39 asteeseen. Sen jälkeen kotiväki vei Dustyn uudelleen eläinlääkäriin, joka määräsi antibiootit ja lääkkeet maidon loppumiseksi.
Toki pitää rehellisyyden nimissä mainita, että koiran normaali ruumiinlämpö on 38,2 - 39,2 astetta kasvattajakurssia siteeraten. Ja lämmön nousu onkin normaali reaktio, kun maito jää imemättä nisiin. Sama homma kuin ihmisellä, puhuu kokemus 20v sitten. :(
Mutta yhteenvetona kuitenkin, että Dusty ja Sisu ovat sopimuksensa täyttäneet ja kiitämme yhteistyöstä! :) Odotamme mielenkiinnolla Sisun lupaavaa urakehitystä!
Sisun tassunjäljissä niin hienosti uransa jo pikkupentuna aloittanut Aatu eli Anemoneniityn Garden Of Eden on nukutettu ikiuneen 4.9. :´( Aatu alkoi jostain syystä saada tiheään epileptisiä kohtauksia, joihin ei ehditty löytää selitystä. Poika on nyt kuitenkin lähetetty Eviraan tutkimuksiin, että saisimme tietää mikä kumma noita kohtauksia aiheuttaa! Kuitenkin todella nuorena kohtaukset alkoivat ollakseen perus epilepsiaa?
Dustyn pentu syntyi kuolleena 1.9. Synnytys viivästyi ja viivästyi. Oltiin kokoajan yhteydessä eläinlääkäreihin ja Dustyn kotiväkeen, jopa useita kertoja päivässä. Me kaupattiin jo keisarileikkauksia... Eläinlääkärit olivat luonnollisesti alkuun sitä mieltä, ettei tässä mitään hätää, koska lämpöpiikkiä ei ole ollut ja emokin ihan tavallinen, ei petaa, läähätä, vingu jne... Puhumattakaan supistuksista tms! ;)
Kuulemma ultrassakaan ei enää näin pitkällä saa selvää, mutta jossain vaiheessa kuitenkin Dusty vastaanotettiin ultraan ja röntgeniin, jolloin mahassa todettiin olevan yksi iso pentu, jonka sydän löi. Emolle määrättiin hormonipiikkejä parin tunnin välein, mutta synnytys ei käynnistynyt sen enempää korvien kuin jalkojenkaan välissä...
Seuraavana päivänä vasta päivystävä eläinlääkäri otti meidät vastaan tarkistuttamaan tilannetta ja matkalla Dustylla alkoikin kunnolla supistella. Pentu syntyi eläinlääkärin avustuksella "normaalisti". Pieni iso tyttö oli todennäköisesti kuollut jo vähän aikaisemmin, mutta ei kuitenkaan yli vuorokauden ollut kuolleena... Näin jälkeen päin sehän oli odotettavissa, koska tuossa kasvattajakurssimateriaalissa näytetäänkin sanovan, ettei oksitosiinia saa antaa, jos on odotettavissa vain yksi iso pentu... Jälkiviisaus ei kuitenkaan paljon lämmitä.
Eläinlääkäri suositteli Dustyn olevan meillä viikon, mutta kotiväki ymmärrettävästi halusi rouvan jo kotiin, kun sillä oli seuraavana päivänä mieli maassa. Eläinlääkärin mukaan mitään antibiootteja ja maidontuotannon lopettamiseen ei tarvittu lääkettä, vahvan kipulääkityksen Dusty kyllä sai. Meillä olon Dusty otti rauhallisesti ja lämpö oli normaali 38. Kylläpä Dusty riehuikin riemuissaan, kun näki kotiväkensä! Sitä me vähän pelättiinkin tila huomioiden. Mutta kotona lämpö nousi yli 39 asteeseen. Sen jälkeen kotiväki vei Dustyn uudelleen eläinlääkäriin, joka määräsi antibiootit ja lääkkeet maidon loppumiseksi.
Toki pitää rehellisyyden nimissä mainita, että koiran normaali ruumiinlämpö on 38,2 - 39,2 astetta kasvattajakurssia siteeraten. Ja lämmön nousu onkin normaali reaktio, kun maito jää imemättä nisiin. Sama homma kuin ihmisellä, puhuu kokemus 20v sitten. :(
Mutta yhteenvetona kuitenkin, että Dusty ja Sisu ovat sopimuksensa täyttäneet ja kiitämme yhteistyöstä! :) Odotamme mielenkiinnolla Sisun lupaavaa urakehitystä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)