koirakuulumisia

Tokossa Timi on suorastaan urakoinut, mutta sehän pitääkin itseään palveluskoirana, joten ei ole ihme, että se on sinnikäs ja innokas puurtaja. Kävimme Mistyn ja Timin kanssa tokotreeneissä sekä tiistain että perjantain ryhmässä, kunnes kurssi päättyi. Samaan aikaan alkoi BH-kokeeseen tähtääville koirille tiivis rupeama, johon pääsi muistaakseni 6 koirakkoa, mukaan lukien Timi, Misty ja Dusty. Käyttäytymiskokeen säännöt (SPKL) löytyvät tästä pdf-tiedostosta sivulta 18.

Olemme harjoitelleet lähinnä tottelevaisuusosuutta eli paikallamakuuta, seuraamiskaaviota ja liikkeestä maahan ja istumaan menoa. Kerran harjoiteltiin myös kaupunkiosuutta, mutta se sujui kaikilta osallistuneilta koirilta niin hyvin, ettei sitä enää kuulemma tarvitse uusia. Harmi, koska Misty ei päässyt osallistumaan siihen treeniin Leenan sairastumisen vuoksi! Muutkaan sakemannit eivät olleet paikalla. Mutta Dustya se ei haittaa, koska sen koko elämä on yhtä suurta kaupunkiosuutta. ;) Timillä on ärsyttävä ongelma, joka ilmenee kaupunkiosuudella:

"6. Liikenteen keskelle hetkellisesti yksin kytkettynä jätetyn koiran käyttäytyminen, suhtautuminen eläimiin
Tuomarin merkistä ohjaaja kulkee kytketyn koiran kanssa kohtuullisen vilkkaan
kadun jalankulkijoille varatulla osalla. Jonkun matkan kuljettuaan ohjaaja pysähtyy
tuomari merkistä ja kiinnittää koiran taluttimen aitaan, seinärenkaaseen tai vastaavaan.
Ohjaaja poistuu näkyvistä johonkin myymälään tai jonkun muun rakennuksen
sisäänkäyntiin.
Koira saa seisoa, istua tai maata. Ohjaajan ollessa poissa joku henkilö (sovittu
henkilö) kulkee kytketyn koiran kanssa koetta suorittava koiran ohi, sivusuunnassa
noin 5 askeleen etäisyydellä. Yksin jätetyn koiran tulee pysyä rauhallisena ohjaajan
poissaolon ajan. Se ei saa reagoida ohittavaan koiraan (joka ei saa olla haukkuvaa
tyyppiä) aggressiivisesti (voimakas nykiminen ja jatkuva haukkuminen). Tuomarin
merkistä ohjaaja noutaa koiran."

Yksin jätettynä Timi nimittäin haukkuu meikäläisen perään surkeana ja maailman hylkäämänä. Se ei onneksi kuitenkaan reagoi ohittaviin koiriin tai ihmisiin. Tässä on kovasti työmaata. Vaikka haukkuminen ei johtanekaan koesuorituksen hylkäämiseen, niin ihan jo elämän kannalta Timin on hyvä oppia jäämään haukkumatta yksin. Aloitettiin sen harjoitteleminen rima matalalla: keskiviikkona kun ei ollut mitään treenejä, otettiin Misty ja Timi pihaan. Äitee tokoili Mistyn kanssa ja minä harjoittelin Timin kanssa kaikenlaista, mm. paikkamakuuta pitkällä etäisyydellä selkä koiraan päin. Menin välillä talon nurkan taakse ihan hetkeksi ja Timi pysyi paikallaan. :)

Torstaina oli kolmannet näyttelytreenit ja edellistorstaisesta oppineena otin Timin kanssa tokoa, kun aikansa oltiin menty rinkiä ja seisoskeltu jne. Vein Timin paikkamakuulle nurmikolle ja menin itse välillä roskisten taakse piiloon. Timi ei osoittanut ahdistumisen merkkejä, joten pitää vissiin sitten siinä itse kokeessa uskotella sille, että tämä liikenteen keskelle yksinjättämis-tehtävä onkin "vain" paikkamakuu. ;)

Mistylle yksinjääminen on helppo nakki. Se on merkki, että nyt Mistyä ei tarvita, Misty saa sammuttaa aivot. Ja niin se tekee. Naps. Ei sen kummempia. Näyttelyissä ja SPL:n leirilläkin Misty makoili vain tyytyväisenä näyttelyhäkissä lataamassa akkuja seuraavia seikkailuja varten.


Jos unohdetaan jättäminen yksin keskelle kaupunkia, Timin edistyminen on saanut oikein Krisse-opettajaltakin ruhtinaallisesti kehuja! :) Poika on toki osannut liikkeet jotenkuten jo pitkään, mutta esim. noin vuosi sitten Timi ei pystynyt harkoissa tekemään juuri mitään muuta kunnolla kuin haukkumaan. Kolinapurkin avulla Timi rauhoittui parissa treenissä ihan eri koiraksi! [Mutta purkki ei edelleenkään ole kaikille koirille sopiva koulutusväline! Vaikka se Timillä toimii rauhoittavasti, osan koirista se voi saada "hajalle" entistä pahemmin!]

Koska meikäläisen kielloista, uhkauksista ja lahjonnasta oli tullut tehottomia kaikkivoipalle haukkumiselle, otin kolinapurkin talvella mukaan treeneihin ja ravistin sitä, jos Timi riehui. Timiä ei siis varsinaisesti säikytellä purkilla, vaan kolinapurkin ravistus on Timille "EI", koska Timi oli kerran haukkumisen suhteen "kuuroutunut" normaalille "EI"-sanalle. Viime aikoina purkkia ei juurikaan ole enää tarvittu. Yleensä riittää, että se on mukana. Kerran se jopa unohtui kotiin. Mutta joskus Timi käy niin kiihkeänä, että purkkia pitää vähän näyttää ja ehkä jopa hieman heläyttää. Uskon kuitenkin sillä olevan nykyään enemmän psykologista merkitystä omistajalle, joka on itsevarmempi kun purkki on kentän laidalla tai repussa. x)