lauantaina, lokakuuta 21, 2017

Asiaa mikrosiruista

Törmäsin tällaiseen jo varsin räikeään Feissarimokaan, ainakin mitä tulee käsityksiin mikrosiruista: 



Luettuani "tietäväisiä" kommentteja mokan alta, sain inspiraation blogata aiheesta, kun en kisajännitykseltäni nukkuakaan pysty...

Mikrosiru luetaan siis mikrosirunlukijaksi kutsutulla kännykän näköisellä skannerilla, jota liikutetaan eläimen turkin päällä yrittäen osua kohtaan, jossa siru on, eli yleensä jossain hartioiden/kaulan alueella. Kun sirunlukija saa lukeman, sen näytöllä näkyy pelkästään kyseisen mikrosirun numerosarja.

MIKROSIRUTIETOKANTOJA ON USEITA. Koirille KoiraNet, kissoille Kissaliiton OmaKissa, sekä eri lajien yhteiset Turvasiru, Mikrosiru.com jne. Jää omistajan huoleksi ymmärtää rekisteröidä siru ja yhteystiedot JONNEKIN, josta löytäjä ymmärtää etsiä. Yhtä yhtenäistä kaikki sirutietokannat kattavaa hakemistoa ei vielä ole. (Googlaamalla ei ainakaan oman koirani sirunumero vienyt mihinkään, vaikka numero on julkisesti netissä.) Siruhaku.fi sentään on hoksannut yhdistää eläinklinikoiden tietokantoja, ja avaa jopa yhteydenottolomakkeen eläimen löytäjälle. 




🚫 "Ja ei todellakaan mikään paikannin- tai aivopesusiru. Kaulapanta, joka on eläimen sisällä. Omistajan tiedot löytyvät heti, kunhan siru skannataan. Näin estetään koiravarkauksia sekä toisten lemmikkien myymistä. Myöskin kadonneen lemmikin omistaja löytyy helposti. Ei tarvitse laittaa lappusia löytyneestä lemmikistä, kun siru kertoo heti, kenelle pikkuinen kuuluu." 🛇

Yllä oleva kommentti on saanut masentavan määrän plus-ääniä! Yli 600 henkilöä siis oikeasti uskoo asian olevan näin! 😯 Ensimmäinen lause on totta, mutta siihen se jääkin.

Lukijassa näkyy pelkästään kyseisen mikrosirun numerosarja. Ei osoitteita, ei eläimen eikä omistajan nimiä, ei mitään muuta. Jos siru on rekisteröity johonkin julkiseen tietokantaan, sirun numerosarjalla hakemalla ja ehkä jopa googlaamalla voi löytyä eläimen tiedot. Koiran ollessa kyseessä, kannattaa sirunumero syöttää KoiraNetin eli Kennelliiton jalostustietojärjestelmän hakukenttään, jolloin avautuu esim. tällainen numeroa vastaava sivu.

Omistajan ja kasvattajan pitää erikseen antaa lupa nimensä näkymiselle, muuten nimeä ei ko. sivulla näy. Linkkasin teille äsken meidän Varpun sivun. Alla pätkä siitä, josta näkee, että kasvattaja ei ole antanut lupaa nimen näkymiselle, mutta omistajat ovat. Tilanne voi olla toisinkin päin. Joka tapauksessa kasvattajasta tai omistajasta näkyy vain nimi ja paikkakunta. Mitään yhteystietoja ei ole tavalliselle pulliaiselle saatavilla tämän eikä muunkaan järjestelmän kautta henkilötietolain nojalla.



Pahimmassa tapauksessa sen enempää omistajasta  kuin kasvattajastakaan ei näy edes nimeä. Kaikki eivät koskaan edes ilmoita koiraansa omakseen Kennelliitolle tai rekisteröi koiransa mikrosirua mihinkään muuhunkaan tietokantaan. 



VINKKEJÄ:

Jos kasvattajan ja/tai omistajan nimi ei näy jalostustietokannassa:
Soitto Kennelliiton toimistoon, josta taas otetaan yhteyttä omistajaan, mikäli se on heilläkään tiedoissa. Jos ei, toimistosta otetaan yhteys kasvattajaan. 

Jos koirasta ei ole tehty Kennelliittoon omistajailmoitusta:
Omistajan tietoja voi yrittää löytää ottamalla yhteyttä kasvattajaan. Toki jotkut kasvattajat ovat melkein mahdottomia saada puhelimitse kiinni, omistajien ostohetkellä antamat yhteystiedot ovat voineet muuttua tai mennä hukkaan, koira on voinut vaihtaa kotia jne.

Yhteystietoja, omistajaa tai kasvattajaa voi etsiä myös käyttämällä numeropalvelua tai googlea. Googleta KoiraNetistä löytämälläsi koiran virallisella nimellä tai kasvattajan kennelnimellä. Saatat löytää jomman kumman kotisivut yhteystietoineen tai esim. koiran näyttely- tai koetuloksia, joiden yhteydessä on yleensä omistajan nimi -> numerotiedustelu.


TOISIN SANOEN: omistaja ei löydy mikrosirusta huolimatta, jos eläimen omistaja ei ole tehnyt omistajailmoitusta tai muuta toimenpidettä, mikä mahdollistaisi asian! Omistajat, toimikaa ajoissa, koska lemmikin katoamista ei voi ennakoida! (Jos voisi, lemmikit eivät koskaan karkaisi tai joutuisi varustetuiksi...)

Mikrosiru ei estä varkautta saati toiselle kuuluvan eläimen myymistä! Moniko koiran ostaja ottaa sirunlukijan mukaansa uutta perheenjäsentä hakiessaan, vain lukeakseen sirun varkauden varalta? Ei ehkä kukaan. Ja vaikka niin tekisikin, sirunlukija ei ala hälyttää varkauden merkiksi. Edelleenkin se lukija näyttää vain numerosarjan. Olisi kiva tietää, onko edes eläinlääkäreillä jokin lista varastetuksi ilmoitettujen eläinten mikrosiruista? Missään julkisesti ei ole listattuna varastettujen eläinten sirunumeroita, jotta tavallinen koiran ostaja voisi varmistaa kaupan kohteensa laillisuuden. Ja vaikka sirunlukija aiheuttaisikin punaisen hälytyksen, voi olla, että kukaan ei koskaan tule lukemaan varastetun koiran sirua, koska eläinlääkärikäynninkään yhteydessä sirua ei välttämättä tulla tarkistaneeksi, eikä uusi omistaja sitä ymmärrä pyytää, jos ei epäile jotain. Huomaathan myös, että Kennelliiton tai muun rekisterin  tiedoissa oleva omistaja ei myöskään ole yhtä kuin eläimen laillinen omistaja, koska laki ei velvoita uutta omistajaa tekemään omistajailmoitusta tai rekisteröimään sirua mihinkään. ;)

🚫 "Ei niistä siruista ole apua paikantamisessa, mutta tunnistamisessa kylläkin. Tosi nopeasti selviää omistaja, osoite ja puhelinnumero, mutta lemmikin pitää ensin eksyä eläinlääkärille." 🛇

Mikrosiru on siis todellakin vain eläimen tunnistusmerkintä, jolla voidaan todentaa, että käsittelyssä oleva eläin on se, joksi sitä väitetään. Ikään kuin korvatatuointi mutta elektronisessa muodossa, joka yleensä säilyy luettavana vähän kauemmin. Esim. kokeisiin ja jalostuksen edellyttämiin terveystarkastuksiin ei pääse niin helposti väärällä koiralla tekemään puhtaat paperit sairaan tai huonopäisen koiran puolesta. 

Mikrosirunlukija löytyy eläinlääkärin lisäksi ainakin kaikilta tunnistusmerkitsijöiltä, jokaisesta koiratapahtumasta, kennelpiireistä, kennelneuvojilta, monilta kennelkerhoilta, löytöeläinkodeilta ja joiltain kasvattajilta. Kuka tahansa voi hankkia sirunlukijan.

KOIRIEN OSTAJAT!

Tehkää omistajailmoitus Kennelliitolle ja antakaa lupa näyttää omistajan nimi netissä. Näin nopeutatte huomattavasti koiran löytämistä kotiin ilman välikäsiä, varsinkin jos kaikki yhteystietonne eivät ole salaisia!

Sekarotuisen tai paperittoman koiran voi rekisteröidä FIX-rekisteriin, jolloin mikrosiru mahdollistaa omistajan löytymisen ja koiran identifioimisen yllämainitulla tavalla.

Ilmoittakaa kasvattajalle, että koira on vaihtanut kotia ja asuu nyt teillä. Pitäkää kasvattaja ajantasalla muuttuvista yhteystiedoistanne.

torstaina, lokakuuta 19, 2017

FB-ryhmä Anemoneniityn koirille

FB-ryhmä: Anemoneniityn koirien omistajat

Tervetuloa kaikki kasvattimme ja niiden vanhemmat ja jälkeläiset ihmisineen!
Lisäsin jo jäseniä kaverilistaltani, jotka yhtäkkiä sattuivat silmään kasvatin omistajana, ja koitan lisäillä vastakin, jos (ja varmasti KUN) olen jonkun unohtanut. Voit poistaa itsesi, jos et halua kuulua tähän ryhmään. Siinä tapauksessa pahoittelen aiheuttamaani häiriötä, ja toivon, ettet muistele pahalla! ♡ 

Koska toivon, että ryhmän jäsenet rajoittuvat nimenomaan kasvattiemme/koiriemme ja niiden jälkeläisten/vanhempien omistajiin, niin liittymispyynnön yhteydessä FB kysyy koirasi virallista nimeä. Tähän kirjoitat tietenkin sen koiran nimen, joka on tähän ryhmään liittymisen syynä. :D Tämä siksi, että nimimuistini ei vastaa lainkaan sitä tarvetta, mikä kaikista pennun ostajista ja niiden perheenjäsenistä muodostuu; 21 pentuetta takana! :D Ja tietenkin on olemassa aina se fakta, että koirat joutuvat joskus vaihtamaan kotia.

Ryhmässä saa halutessaan pysyä tai siihen liittyä, vaikka koira olisikin jo kuollut tai joutunut vaihtaa kotia.

Kuvia ja kuulumisia yms saa kernaasti julkaista ryhmässä. Muiden käyttäjien kannalta voisi ehkä olla kiva, jos myös koiran virallinen nimi mainitaan, jospa sisarusten jne. omistajat löytäisivät toisensa.


Anemoneniityn Hyasintti "Leon" kuva/om: Jari Sinkkonen

LÄMMINTÄ SYKSYÄ!

lauantaina, syyskuuta 30, 2017

Vinkkejä hallituslaisille

Olen viettänyt eräänkin vuoden erilaisten pieneläinyhdistysten ja kennelkerhojen hallituksissa/johtokunnissa, puhumattakaan rivijäsenenä ihmettelystä. Sen verran nyt on pissi kihahtanut hattuun, että kirjoitan tällaisen jutun, jota täydennän sitä mukaa, kuin jostain epäkohdasta taas ärsyynnyn! :D Vinkkejä otetaan vastaan myös kommenteissa.


OLETTE JÄSENIÄ VARTEN, EI PÄIN VASTOIN

Hallituksessa saatetaan suhtautua rivijäseniin välttämättömänä pahana, jonka pitää vain mukisematta sopeutua hallituksen "oikkuihin" tai siirtyä muualle. Rivijäsenet eivät kuitenkaan ole olemassa vain rahoittamassa hallituksen toimintaa. Jos tarpeeksi monta kertaa heidän käsketään vaihtaa seuraa, näin lopulta oikeasti käy. Pidot eivät kuitenkaan parane sitä mukaa, kun väki vähenee, sillä myös rahantulo loppuu: kalusto kuluu, jäsenlehti tai tilavuokra nielee yhä rahaa.

Muista: Karma is a bitch. Harvoin kukaan on uransa huipulla kovin kauan. Joskus jokaisen pitää aloittaa uuden pennun kanssa ruohonjuuritasolta. Kouluttaako teitä silloin ne, joita eniten väheksyitte? Millaisen esimerkin ja toimintamallin he aikoinaan saivat teiltä?

Jos hallitus tuntee tarvetta estää rivijäsenten välistä sananvapautta, liikutaan vaarallisilla vesillä. Foorumi tai vieraskirja oli tiukasti moderoitu, fb-ryhmässä julkaistaan vain virallisia tiedotteita, sähköpostilistallakin viesti saa kulkea vain yhteen suuntaan. 

Joskus näkee, että kaikki kritiikki torpataan tylyllä käskyllä laittaa sähköpostia hallituksen osoitteeseen. Harvoin jäsenet loppuviimein haluavat edes niin tehdä, kun annatte keskustelun käydä. Joskus riittää, että saa päästää höyryjä näppäimistöllä. Sitten voidaankin todeta, ettei ehkä olekaan tarvetta muuttaa mitään.

Vapaamuotoisempi jutustelu lisää porukan yhteishenkeä, ja jos ja kun marista pitää, niin ottakaa se vastaan kuin miehet. Jos toimintatavoille on hyvät perustelut, kertokaa niistä jäsenille, uudelleen ja uudelleen. Miettikää porukalla muita vaihtoehtoja, antakaa jäsenille tähän tilaisuus, vaikka luultavasti joutuisittekin yksimielisesti pitäytyä jo käytössä olevassa. Jäsenille on tärkeää tuntea tulevansa kuulluiksi.


ÄLÄ VASTAA ARVOITUKSILLA

Kun jotain kysytään, mikään ei ole niin raivostuttavaa, kuin saada vastaus "Se luki siinä sähköpostissa." "Löytyy kotisivuilta / drivestä / fb-ryhmästä / meseketjusta..."

Se EI ole tyhjääkin parempi, koska samalla vaivalla voisit kertoa vastaukset. Ja jos et tiedä, voit olla myös kommentoimatta, ellei kyseisessä kanavassa vastailu ole annettu juuri sinun hommaksi.

Monella kennelkerholla on pelkästään facebookissa useampikin ryhmä ja siihen sivut ja profiilit vielä päälle. Kotisivujen valikko ei välttämättä toimi kaikkien puhelimella. Sähköposti on voinut mennä roskapostiin. Puhumattakaan drivestä, josta omatekoistenkin tiedostojen löytäminen saattaa tuottaa vaikeuksia. ;) Suoralla vastauksella vältetään monta hermostumista ja täsmentävää kysymystä, joihin vastata uusilla arvoituksilla.

Lopputulos ei hyödytä ketään, koska jos kyselijä kyllästyy ratkomaan arvoituksia ja luovuttaa, hän ei ilmesty tapahtumaan / liity jäseneksi / tms. Mitä tietoa sitten etsiikin.

Tämä vastaamistapa on yleistynyt somen myötä. Vaikka pitäisi olla yhtä helppoa vaikka antaa suora  linkki ilmoittautumiskaavakkeeseen kuin vastata "Se on siellä drivessä kansion X alla kansiossa W", edellinen vaan on paljon parempaa asiakaspalvelua. :)


ÄLÄ UHKAA EROTA, JOS ET SAA TEHDÄ MITÄ LYSTÄÄT

Se ei auta muita hallituksessa puurtajia yhtään, jos sooloilija uhkaa erota juuri jonkun tilanteen alla, kun a) tilalle ei ehditä valita uutta jäsentä, b) muitakaan korvaavia apukäsiä ei ole tarjolla tai c) vahinko on jo tapahtunut.

Kaikki ovat kauden loppuun asti samassa veneessä, kaikkien panosta tarvitaan. Olet luottamustehtävässä. Jos et voi olla hyödyksi, tee eroamisaikeesi tiedettäväksi hyvissä ajoin, ettet jätä muita pulaan.


ÄLÄ JEMMAA HALLITUSPAIKKAA ITSELLÄSI TURHAAN 

Joskus on aika ottaa aikalisä itselleen, kun oma jaksaminen loppuu. Yhdistystoiminta kuitenkin perustuu talkoiluun, joten jos sinä lorvit, muut tekevät sinunkin osuutesi. Ellei yhdistys sitten ollut kaatumaisillaan ja jonkun nyt vaan oli suostuttava nimellisesti hallitukseen, eli sinulla on "lupa" lorvia. Nautitko kuitenkin samoja etuja kuin muut hallituksessa, ne jotka ehkä tekevätkin jotain etujen mahdollistamiseksi?

Jos et voi olla hyödyksi hallituksessa, älä turhaan jemmaa paikkaa itsellesi. Varsinkaan sitten, jos uusi tulokas olisi tiedossa. Vieläpä jos joku aiheesta suoraan vinkkaa kesken kauden, niin sinusta todellakin halutaan eroon. ;) Joko sinusta ei pidetä ihmisenä, olet täysin hyödytön tai jopa vahingollinen. Nämä kulkee joskus käsi kädessä. 

Vaikka kyseessä olisi "vain" henkilökemiaongelmat hallituksen sisällä, ne alkavat ennemmin tai myöhemmin näkyä ulospäin. Ensin sen huomaa herkimmät tuntosarvet omaavat jäsenet, mutta lopulta se alkaa näkyä jopa jäsenistön ulkopuolisille, kun puuhanaiset alkavat tiuskia toisilleen tapahtumissa. 

Olit sitten mielestäsi itse ainoa hyvis pahisten keskellä, lopputulos on sama. Et enää tunne kuuluvasi joukkoon, et jaksa pysyä kärryillä loputtomissa meseketjuissa, talkoilu ei enää kiinnosta. Väität vastaan joka paikassa ja huomaat kaiken negatiivisen, jolla tukahdutat muidenkin luovuutta. Pahimmillaan sinusta kuullaan vain silloin, kun vastutat henkeen ja vereen jotain, mistä olisi yhdistykselle tai jollekin jäsenelle hyötyä.


JÄSENLEHTIEN TOIMITTAJILLE

Olen varmaan ihka ainoa, mutta laitetaan nyt sekin tähän samaan angstiin. Toivoisin julkaistuissa teksteissä kirjoittajan nimen merkittävän heti otsikon alle. Nimittäin oltuaan tarpeeksi kauan yhdistyksessä, sitä tuntee henkilökohtaisesti useimmat jäsenlehden kirjoittajat. Siksi olisi kovin mukavaa tietää, kenen "äänellä" juttua lähteä lukemaan. Muutenkin kuin ennakkoasennoitumisen vuoksi. ;) Joten itse etsin kirjoittajan nimen ennen, kuin alan kunnolla syventyä juttuun. Nimi on usein lopussa, mutta yhtä hyvin se voisi olla myös alussa. Pahinta on, jos sitä ei ole ollenkaan.

En ole mikään alan ammattilainen, joten moinen voi olla vastoin kaikkia oikeaoppisia ohjeita. Mutta näin tykkäisin itse. Ja siksi itse toimin näin vietettyäni useita vuosia yhden yhdistyksen päätoimittajana ja taittajana.

maanantaina, syyskuuta 11, 2017

Rally-tokokisa Vöyrillä 9.9.2017 + Kertulle 2× SERT

Samana viikonloppuna Virossa Anemoneniityn Gerbera "Kerttu" on saanut 2 × SERT!! ♡ Kiitos Kertun emännille, Kirsille ja Katariinalle!


Kuvassa Minna Myllyperkiö ja Metka, sekä allekirjoittanut ja Lilja sekä Varpu
Kuva: Petri Myllyperkiö

Kisassa ratkottiin australianterriereiden rotumestaruus 2017. Kisaan pääsi osallistumaan valitettavasti vain kolme aussia, ja niistäkin kaksi sai tuloksen täpärästi. Toki kaikki kolme kisasivat ylemmissä luokissa, mutta olisi tämä paremminkin voinut mennä, jos koirat olisivat toimineet vähän "normaalimmin". 😆

Voiton siis vei Minna & Metka (VOI7jotain). Toiseksi tuli meidän Lilja (VOI71). Varpu päätti temppuilla koko MES-radan, eli otettiin lopulta hylätty... 🙃

Meidän laumasta kisassa oli mukana myös Leena & Milla-saku tuloksella AVO77. Millan kanssa on ollut nyt epäonnea rt-kisoissa, eli olisikohan 4 yritystä nyt jäänyt vaille tulosta. Milloin ohjaaja ei ole huomannut tarkistaa istumisia, milloin ohjaajan kisajännitys, milloin makkarantuoksu... Nytkään ei nähty parasta osaamista, esim. kaikki istumiset piti pyytää ja varmistaa, mutta tulos sentään, mikä antaa toivoa ja itsevarmuutta seuraaviin; me pystytään tähän sittenkin! Periaatteessa rata olisi ollut Millalle helppo, kuten kaikki AVO-radat. Siinä se ongelma onkin. Millaa inspiroi esim. ylempien luokkien käännökset enemmän...




Liljaa vissiin jännitti aluksi tai sitten meikäläistä jännitti ja Lilja reagoi siihen. En kyllä huomannut jännittäneeni erityisemmin, mutta toisaalta, ainahan minä jännitän muutenkin... Enemmänkin olisi voinut voittajan liikkeessä olla treeniä alla, mutta nyt avoimenkin kyltit oli vähän nihkeitä. En sitten uusinut pahemmin, ettei prinsessa ota itseensä, ja alkoihan sieltä sitten jo löytyä yritystä. Käytösruudussa Lilja oli kiltti, vaikka pelkäsinkin sen menevän maahan. 




Varpu... Minä kun olin murehtinut merkille lähetystä, niin eiköhän Varpu ollut sillä fiiliksellä, että lähtö oli ainoa kyltti, minkä se suoritti vakavissaan. Mutta tarkemmin kun arvostelua katsoin, niin -1 PY sinnekin oli tullut. 😜 Merkin kiertoa oltiin tahkottu ja jännitetty, mutta lopulta koko rata oli Varpun mielestä yhtä suurta merkin tai kylttitelineen kiertoa ja riemukaarta! Luovutin sitten ja lähetin Varpun putkeen iloisessa kaaressa ja sitten oikaistiin käytösruutuun. Siinäkin Varpun piti vaihtaa asentoa kesken kaiken. 😅


Putki ei muuten onneksi ollut noin, vaan kuvittele se 180º myötäpäivään.

Tässä vielä kaupan päälle ALO-rata, jonka yksi koulutettavistani suoritti hyväksytysti! 🎉


Blogisovellukset Androidille: BlogIt!


♡ positiivista 
- negatiivista 
÷ neutraalia 


♡ Koko 1,63 Mt

- Ei pysty jakaa suoraan esim. laitteen galleriasta sovellukseen.

♡ Ei ehdota olemassaolevia tunnisteita niitä kirjoittaessa, MUTTA niistä avautuu valikko, jos huomaat pikkuisen plussan tunnistekuvakkeen vieressä. 

  

♡ Kuvien lisääminen on simppeli toiminto, joka ei kompuroi omaan nokkeluuteensa. Kuville ei ole muita työkaluja kuin tekstinkin keskittäminen tai jompaan kumpaan reunaan laittaminen, mutta niiden kokoa jne pystyy säätää HTML-näkymän kautta.

- Kuvat näkyy kuitenkin tietokoneella liian pieninä, eikä niissä ole automaattista linkkiä avata suurempana.

♡ Fiksu työkalurivi, joka ei vie liikaa tilaa. Ei mitään edessä roikkuvia palluroita kirjoitustilassa. Postauslistassa on oranssi pallo, josta saa lisätä uuden postauksen. Ei kuitenkaan haittaa siinä. 

♡ Ei mainoksia postauksen kirjoitustilassa. Muuten mainos näkyy kapeana ruudun alaosassa.

  

♡ Tekee tekstille omiaan. Esim. hukkaa plus-merkit, kun tallentaa. Siksi positiiviset jutut on merkitty sydämellä. Muutti fonttikokoa kesken kaiken, kun leikkasin ja liitin tekstin kuvien lisäämisestä.

♡ Jos tämä ei tykkää plussista, niin nettiversiohan ei siedä väkäsiä < > eikä &-merkkiä, mikä taas on ISO PLUSSA tämän hyväksi. 

♡ Herkkyys nettiyhteyden tilalle ei näytä haittaavan editoimista eikä julkaisua. Päin vastoin, julkaisee heti kerrasta, toisin kuin monet näistä sovelluksista, joten siitä kuitenkin plussa, vaikka lista aiemmista postauksista välillä pois näkyvistä väliaikaisesti.

- Jos huomaa aloittaneensa postauksen väärän blogin alle, sitä ei pysty vaihtaa muuten kuin kopioimalla ja liittämällä teksti uuteen postaukseen oikeassa paikassa. 

YLEISARVIO: Tykkäsin ja voisin pitää kännykässä. Miinukset eivät olleet haittaavia. Ehkä lataan tämän uudelleen, kun kaikki on testattu. ♡

maanantaina, elokuuta 21, 2017

Tervetuloa mätsäriin!!!


Voit lisäksi vastata koiranäyttelyiden palkintoja koskevaan kyselyyn.
Ei siis tämän mätsärin suhteen eikä mätsärien yleensä, vaan virallisten koiranäyttelyiden.
Kyselyn on laatinut koiranäyttelypalveluja tarjoava yritys.

VASTAA KYSELYYN

tiistaina, elokuuta 08, 2017

Agilityn koulutusohjaajan peruskurssi, osa1

Osallistuin agilitykoulutusohjaajan peruskurssin ensimmäiseen jaksoon 8-9.10.2016 Jyväskylässä. Tässä linkissä on esittely itse kurssista ja lopussa pdf-linkki paksuun kurssimateriaaliin.

Nämä annettiin luettavaksi ennen kurssia:
  • Agility alkeista huipulle, osa 1-2 Pertti Vilander ja Hannele Nykänen, 2. painos, Stratwin Oy, 2007.
  • Uuden ohjaajan starttikurssi. Lehto Juhani, Valtanen Eva. 7. uudistettu painos. Suomen Liikunta ja Urheilu ry, 2003.
  • Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet. Hiltunen Pentti ja Huhtinen Kalevi, Valtanen Eva. 5. uudistettu painos. Suomen Liikunta ja Urheilu ry, 2004.
  • Agilitysäännöstö, erityisesti kilpailusääntö ja agilitytuomarin ohje'
Onneksi sen suhteen ei oltu kovin ehdottomia vielä tälle ensimmäiselle jaksolle. Minäkin hitaana lukijana ehdin lukea vasta tuon ensimmäisen, osittain. Eikä oikein vakuuttanut! :D Kurssillakin siihen viitattiin lähinnä retrona viihteenä...

Kyllä Roosan mielestä Vilanderi ei tiedä koirista yhtään mitään!


Muita suositeltavia luettavia olivat mm.
  • Koirien kieli ja käyttäytyminen
  • Rauhoittavat signaalit


Muistiinpanoja:

Sopiva viretila ja oppiminen:

Liian korkean viretilan (koira käy ihan kierroksilla eikä saa aikaan mitään järkevää) ja liian matalan viretilan (koiraa ei huvita........) väliin jäävä "toiminta-alue" on se viretila, missä koiran toimintakyky on parhaimmillaan.

Uuden asian opettamiselle ideaali on tämän "toiminta-alueen" matalavireisempi osa. Sitten koiran pitää vielä oppia tekemään samat asiat myös muunlaisessa vireessä, agilitykoiralla se on yleensä se korkeampi vire eli esim. kontaktille pysähdytään myös keskellä kiivasta ratasuoritusta. Se on sitä opitun asian yleistämistä, jota koira ei yleensä osaa itse tehdä, vaan ihmisen pitää kouluttaa samaa asiaa erilaisissa tilanteissa, viretiloissa, alustoilla jne... ("Kyllä tämä kotona osaa!")

Perinteisesti ajatellaan, että lelu nostattaa koiran virettä ja ruoka laskee sitä. Mutta toki tämäkin riippuu koirasta.

Sopivassa viretilassa pysyminen riippuu koirasta. Palveluskoirarodut on jalostettu pysymään siinä pitkään, seurakoira ehkä pysyy siinä vain hetken.

Virheiden tekeminen:

80% onnistumisia - vaikeuta!

Jos koira tekee kaksi virheellistä toistoa peräkkäin, tehtävää on syytä helpottaa: tee suorituksesta koiralle mahdollinen onnistua. Hinkkaaminen vie motivaation tai opettaa koiran toistamaan samaa virhettä. Pyri ehkäisemään väärät suoritukset.

Jos koira ei voi esim. väsymyksen takia saada enää onnistumista kyseisestä harjoituksesta, sitä voi pyytää tekemään jonkun ihan muun jutun, jonka sen tietää varmasti osaavan.

Virheitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä. On myytti, että harjoitus pitää lopettaa ennen kuin tulee virhe. Ei ole reilua, että yksi koirakko joutuu heti ensimmäisen suorituksen jälkeen pois kentältä, kun toinen tekee 10 toistoa, joista vasta viimeinen onnistuu. Ensimmäinen onnistuminen voi olla sattumaa, tai jos koirakko on niin taitava, treeniä vaikeutetaan. Jos 9 treeniä ja onnistuu ja viimeinen epäonnistuu, koira on jo väsynyt ja sen voi aivan hyvin päästää huilaamaan.

Yleisiä virheitä agilityssä ovat koiran tekemät väärät lukitukset, eli koira "päättää" suorittaa tietyn (tässä tapauksessa väärän) esteen eli lukitsee sen. Tämän pystyy ohjauksella purkaa vielä lukittua estettä edeltävällä esteellä.

Tärkeysjärjestys koiralle ohjauksessa:

  1. liike
  2. sijainti
  3. katse (poski)
  4. laser (rintamasuunta)
  5. jalat
  6. kädet
  7. ääni
Katseen ja käden välinen tärkeysjärjestys kuvitellaan usein päinvastaiseksi, mutta tämän voi testata. Jätä koira istumaan, joku voi tarvittaessa pitää liinasta. Asetu seisomaan muutaman metrin päähän selkä koiraan päin. Ota toiseen käteen nami ja osoita namikädellä sivulle päin. Käännä katseesi päinvastaiseen suuntaan kuin mihin kätesi osoittaa. Kun koira vapautetaan, kummalle puolelle uskot koiran hakeutuvan? Useimmat hakeutuvat katseen puolelle, mutta jotkut harvinaisemmat yksilöt käteen.

Työnjako:

Ohjaaja ohjaa linjat. Koira suorittaa esteet. PISTE.

Olettaen tietysti, että koira osaa ne esteet!

Mikä on maailman kamalin tiimikaveri? Sellainen, joka puuttuu kokoajan toisen hommaan, muttei kuitenkaan hoida omaansa!

Tunnekorrelaatio:

Sanat positiviinen ja negatiivinen eivät siis ole tässä millään tavalla mielipiteitä ko. koulutustyylistä, vaan kertoo puhtaasti sitä, että lisätäänkö siinä koiran ympäristöön rankaisua tai palkkiota, vai poistetaanko sitä.

Positiivinen vahviste (palkkio)
  • Koiran ympäristöön lisätään jotain hyvää, esim. nami.
  • Koiran tyytyväisyys lisääntyy.
  • Käytös voimistuu.

Positiivinen rankaisu
  • Koiran ympäristöön lisätään jotain epämiellyttävää, mikä rankaisee koiraa, esim. raippa.
  • Koira ahdistuu.
  • Koira välttelee käytöstä.

Negatiivinen rankaisu
  • Koiran ympäristöstä poistetaan jotain hyvää, koira menettää mahdollisuuden palkkioon.
  • Koira turhautuu.
  • Käytös sammuu.

Negatiivinen vahviste
  • Koiran ympäristöstä poistetaan jotain epämiellyttävää, esim. vieras koira lähtee pois näkyvistä.
  • Koira kokee helpotusta.
  • Käytös voimistuu, esim. räyhääminen remmissä

Mitä treenataan?

Jos treenin aiheena on rata, ohjauskuvio tms. on turha jäädä vääntämään lähtöä. Jos koira ei pysy lähdössä, vaihtoehdot ovat:
  1. Joko muutetaan treenisuunitelmaa, ja treenataan sitä lähtöä.
  2. Joku tulee pitämään koiraa lähdössä, että ohjaaja pääsee treenattavan asian kannalta tärkeään kohtaan radalla.
  3. Tehdään lentävä lähtö eli koira ja ohjaaja lähtevät yhtä aikaa (ohjaaja voi lähettää koiran suorittamaan ensimmäisen esteen takaakiertona).

Target (eli namialusta)

Palkan suunta = katseen suunta.

Targetilla saa alkeiskurssilaisen äkkiä möllitasolle.

Ensin koira opetetaan vain hakeutumaan targetille:
  • Aluksi kouluttaja pitää koiraa liinasta, ja ohjaaja on targetilla palkkaamassa, koska koiran on helpompi tulla oman ihmisen luokse. 
  • Pian kouluttaja voi olla targetilla palkkaamassa, ja ohjaaja opetetaan vapauttamaan koira, kun sen huomio on targetissa, ei niin että ohjaaja huiskii kädellä. 
  • Se kiittää koiraa, joka on targetilla, ettei koira käänny taakse päin.
  • Target on liinan mitan päässä, että koira ei opi karkailemaan "lähdöstä". (Ei siinä kuitenkaan maa kaadu, jos koiran onnistuu varastaa targetille ja saada siitä jopa palkka. Pysyypähän motivaatio!)
Pian koirakon ja targetin väliin voi laittaa vaikka suoran putken, johon koira vapautetaan liinassa. Koira vapautetaan putkeen eri kulmista, edelleen liinassa. Liinasta pidetään pehmeästi, ettei se nykäise koiraa ikävästi, mutta kuitenkin sillä ehkäistään virheet.




Kaikkien harrastusten perusta:

  • Mukana pysyminen
  • Luoksetulo
  • Luopuminen

Ohjaustekniikat:

Näillä perusohjauksilla pääsee pitkälle:
  • valssi
  • sokkari/persjättö/edestäleikkaus
  • takaakierto

ParAgility:

Agilityliitto myöntää lääkärintodistuksen perusteella henkilöille, joilla on aisti- tai liikuntarajoite. Saattavat saada esim. pidemmän rataantutustumisajan kuin muut.

He eivät ehkä pysty juosta tai tehdä jotain ohjauskuviota.

Tarvitaan irtoava koira. Tämä on helpompaa maxikoiralle, koska sama välimatka = vähemmän laukka-askelia ohjaajasta poispäin kuin minikoiralla.

Junnuryhmä:

Alaikäiset jakavat mielipiteitä ja seuroja. Joissain niille ei juuri ole sijaa tai ne eivät pääse alkeiskurssia pidemmälle. Lakkessa alaikäiset ovat tervetulleita, ja meillä jaetaan vuosittain mm. Vuoden Junnu -palkinto. Meillä kuitenkin on sen verran vähän niitä aina lukumäärällisesti, ja junnut ovat perinteisesti vanhempiensa kyytien varassa (pitkät välimatkat), että niille ei olla pystytty järjestämään omia ryhmiä. Kurssin järjestäneessä seurassa Pop Dogissa junnut ovat iso osa harrastajia ja jopa kouluttajia.

Miksi junnuryhmä olisi tärkeä?

Junnut pysyvät paremmin harrastuksen parissa, kun niillä on oman ikäistään seuraa. Aikuisten keskellä junnut ovat arempia, eivätkä välttämättä aina uskalla kysyä.

Junnut ovat innokkaita talkoilijoita.

Junnut edistyvät nopeammin, koska eivät ole kaavoihinsa kangistuneita aikuisia "Oon tehnyt näin 30v ja teen vastakin", jotka ovat saattaneet olla jo vuosia liikkumatta ja juoksematta.

Esittelykeikat kouluihin tuovat uusia junnuja.

Junnut ovat riippuvaisia vanhempiensa kyydeistä.

Junnut tarvitsevat ehkä enemmän aikaa kontaktin luomiseen, koska koira on yleensä perheen koira eikä oma.

Karkaileva koira

Jos koira karkailee kentän laidalle perheenjäsenen luo, rallattelee muuten vaan tms. niin sille laitetaan matonkude pantaan treenin ajaksi.

Matonkude on talutinta kevyempi, ei kolise koiran perässä pelästyttäen eikä pudota rimoja. Siitä on helppo ottaa tarvittaessa kiinni.


Möllikoulutus:

Tämän koulutuksen vedimme harjoituskoirakoille kurssilla.

Lämmittely: (kaikki yhtä aikaa)
  • Säntäilyjuoksu, käskystä hiljaisuus ja seisominen täysin eleettömästi, mitä koira tekee sillä aikaa? x2
  • Pyöritykset, vähän kuin rally-tokossa, ohjaajan molemmilla puolilla. Koira ikään kuin jahtaa häntäänsä, mutta ohjaajan namikättä.
  • 8-pujottelu ohjaajan jalkojen ympäri
  • Kävelypujottelu ohjaajan askeleiden välistä
  • Jalkojen väliin istuminen "Lähtöasento"
  • "Uukkarit" sylkkäri ja poispäinkäännös ilman estettä (ranneliike!)
Mahtava! xD


Targetille meneminen, voi harjoitella etemistä suoraan eteen.

Temppu: nenäkosketus käteen = koulutusosaamista ja kontaktia koiraan

Käsi vs katse -testi

Putki:
  • itsenäisyys
  • lähestymiskulmat kellotaulun eri suunnista
  • etäisyys
  • mutka
  • metrin sääntö eli pimeään kulmaan lähettäminen vähintään metrin päästä = koira kääntyy putkelta ulospäin
Rengas:
  • irtorengas
  • itsenäisyys
  • putki - rengas VAIKEA!
 Valssi- ja sokkarialkeet
  • ohjaajat juoksee tämän ensin yksin, sitten koiran kanssa.

Hyppyesteen opetustapa:


Ohjaaja näyttää namia siivekkeen takaa lautojen raosta, ei riman kohdasta. Kytketty koira pyörii ja ihmettelee, ja kun se vihdoin tulee siivekkeiden välistä, se saa palkan. Ohjaaja alkaa peruuttaa kauemmas siivekkeestä, ja koira palkataan sen yhä suorittaessa esteen, vaikka sillä olisi suora linja palkalle muuta kautta.

Myöhemmin lisätään rima matalalle.

Sarjaestettä ei ole enää kisoissa, eli A-B-C-hyppyjä, jotka pitää kaikki suorittaa alusta, jos koiralle tulee kielto vaikkapa B- tai C-hypyllä.

Okseria harjoitellaan treeneissä ihan liian vähän.

Laukka:

Etujalat tulevat maahan erikseen, takajalat yhtäaikaa. Toinen etujalka "johtaa", kaarteessa se on sisempi jalka. Kaikki koirat eivät ole taitavia "valitsemaan" johtavaa jalkaa.

Pituushyppy:

Pituushypyn nurkkakeppien kaataminen ei ole kuulemma virhe. :O

Verkkoa voi käyttää visuaalisena esteenä pituushypyn sivuilla, saksalaista opettaessa tai putkiin karkailevalla koiralla sen oletetulla linjalla kohti putken suuta tai jopa ihan putken suulla. Verkko ei ole kiinni missään eikä estä koiraa oikeasti, näin se ei voi myöskään loukkaantua.

Rengasopetus:

Kokeneemmankin koiran voi opettaa tällä hakeutumaan paremmin renkaan läpi.

Koiran kuono menosuuntaan päin, ei käsketä istumaan tai mitään muutakaan "säätöä".

Rengas asetetaan linjalle, johon saakka koira saa hihnassa pyöriä, mutta linjan yli se päästetään vain renkaan läpi. Renkaan toisella puolella target.

Rengasta siirretään, mutta koira menee edelleen renkaan kautta, vaikka sillä olisi suora linja targetille menemättä renkaan läpi.

Sama toistetaan liinassa myös kokonaisen rengasesteen kanssa.

Kontaktimetodit: 

2on-2off / pysäytys / nenäkosketus

2on-2off = koiralle helppo ymmärtää, mihin kohtaan sen pitää pysähtyä, kun vertaa siihen, että sen pitää vaan himmata tai pysähtyä "jonnekin" alastulolla, jolloin se joutuu epävarmana kysellä koko alastulomatkan, että tähänkö vai tähän. Koira saa juosta "täysiä" pysähdyskohtaan asti, jos se on sille opetettu. Emme voi tietää, erottaako koira eri väriyhdistelmillä varustettujen kontaktiesteiden pintojen värierot, mutta sen koira ainakin tietää, milloin este loppuu ja että sen etujalat ovat maassa ja takajalat esteellä.
Laatikko sopii pysäytyskontaktien kotitreeniin.

Juoksukontaktin opettaminen vaatii satoja toistoja, videoinnin, naksuttajan, kotiin esteen yms yms. Tämä voi olla ihan perusteltu tyyli isolle ja raskaalle koiralle. Ponnareilla voi ohjata koiran loikat oikeisiin kohtiin. Koiran voi opettaa juoksemaan kontaktipinnalle asetetun kehikon yli, mattoa pitkin, ohjurin ali jne.

Ylösmenokontaktiin ei yleensä puututa, ellei siitä ole tulossa mahdollisesti ongelma. (Pitkäloikkaiset maxikoirat.) Ainakaan pysäytys ei ole tähän kovin reilu, varsinkaan A:lla. Sen sijaan koiran voi opettaa lyömään etutassut ylösmenokontaktille, josta sitten palkka heitetään poispäin.

2on-2off opetus:

Target ei ole pakollinen, jolloin ei ole myöskään mitään häivytettävää. Jos targetia ei yhtäkkiä olekaan, koira saattaa olla ottamatta kontaktiasentoa, jos häivyttämistä ei ole tehty kunnolla.
 
Koira tulee aluksi 2on-2off -asentoon esteen sivusta, ei U-käännöksenä. Ensimmäinen palkka tulee pelkästään asentoon tulemisesta. Seuraavat palkat siitä, että koira ottaa katsekontaktin ohjaajaan.

Kun koira tulee alas kontaktilta, palkkaus vain loppuu.

Ohjaaja tepastelee paikoillaan alusta asti, niin koira oppii kestämään sen liikkumista.

Koiralle kiitos ja nami targetille heti, kun se vähänkin vilkaisee ohjaajaa. Tavoitteena on kiinteä tuijotus. Ohjaaja voi välillä käydä itsekin palkkaamassa saadakseen koiran katsomaan itseään kontaktiasennossa.

Puomi-putki -erottelua:


2 putkea, puomin toinen "laskusilta", jonka yläpää asetetaan pöydälle. Putken suun ja puomin alaosan välissä 50cm.

Vain suullinen käsky!

Target välillä putkeen, välillä pöydälle.

Koira asetetaan kuono sitä putken suuta kohti, mihin sen on tarkoitus mennä.

Ärsykekontrolli:

Kontaktiasento jne. otetaan käskystä, sinne ei karata kesken radan ja "kiristetä" palkkaa!


Keinu:

VASTA KUN PUOMI ON TÄYSIN HALLINNASSA!!!!!

 

Blogisovellukset Androidille, testi 5: Blogger User Panel

+ positiivista
- negatiivista
÷ neutraalia

- Ei pysty tallentaa sd-kortille, mutta:
+ Ei itsessään vie paljon tilaa, olikohan 1,8Mt -tokikin nämä sitten asennettuna ja sisäänkirjautuneena on aina paljon painavampia.

Lainaan MyBlogin arvosteluani, koska pätee tähänkin:
÷ Näyttää bloggerin juuri sellaisena, mitä se on netissä, luultavasti vain jonkun "ikkunan" kautta, eikä sovelluksella ole muuta omaa ---
+ Eli kaikki mahdolliset työkalut jne käytettävissä.
- Mutta paljon skrollaamista sivusuunnassa. = Syy, miksi ylipäätään haluaisin mieluummin käyttää nettiversion sijaan sovellusta kännykällä blogatessa...
+ Mutta toisin kuin MyBlogissa, tässä ei ole runsaasti ruututilaa vieviä mainoksia ja navigaatiopalluroita, vaan näppäimistön lisäksi puolet puhelimen näytöstä on käytettävissä työskentelyyn.
÷ Sen sijaan ruudussa näkyy aina koskettaessa harmaa zoomausnappi -/+. Minusta se vaikuttaa äkkipäätä vähän turhalta, mutta joku voi tykätä, jos ei ole tottunut zoomailemaan sormilla tms.
- Zoomaustyökalu ei tee sovelluksesta yhtään kännykälle optimoidumpaa: jos zoomaa lähelle, joudut scrollata sivuttain enemmän. Jos zoomaa kauas niin, että suunnilleen koko kenttä näkyy ruudulla, teksti on kirpun kokoista. Kännykkä vaakasuorassa, työskentelynäkymä on todella kapea.
÷ Lisäksi on purppuranpunainen jakamisnappi, joka on onneksi suurimmaksi osaksi poissa ruudulta. Se ei ole suinkaan blogitekstisi jakamista varten, vaan sovelluksen mainostamiseen. Mutta se hyväksyttäneen, koska sovelluksessa ei ole mainoksia.


- Ei pysty jakaa suoraan tähän sovellukseen. Eli kun klikkaa jakamissymbolia, vaihtoehtoihin ei tule tätä sovellusta lainkaan. Tähän asti kaikki kokeilemani blogisovellukset ovat auenneet jakamisvalikkoon, ja luulin jo sen olevan itsestäänselvyys. Ei ollutkaan.
÷ Em. jakamisominaisuudella varustettuna ja näkymät paremmin (tai edes jotenkin) kännykälle optimoituna, olisin hyvinkin voinut päätyä pitämään tämän sovelluksen puhelimessa pysyvästi. Mutta nyt voi yhtä hyvin säästää tilaa kännykästä ja blogata nettiversiolla.

÷ Ei tarjoa jo olemassa olevia tunnisteita sitä mukaa kuin alat kirjoittaa, mutta sen sijaan ne ovat kaikki lueteltuna tekstilaatikon alla, juuri kuten nettiversiossakin.

+ Kuvat tulevat juuri siihen kohtaan, mihin niitä on laittamassa.
- Bloggerin nettiversiosta tuttu kuvien työkalurivi tuntuu alkuun olevan ihan hukassa, mutta kun scrollaa ihan alas, se löytyykin postauksen kirjoituskentän alapuolelta, näppäimistön päältä.
+ Kuvat ja kaikki muut pysyvät tallenetussa luonnoksessa paikoillaan, vaikka suljet sovelluksen välillä.

+ Synkronoi arvatenkin hienosti nettiversion kanssa, olematta silti yhtä kranttu nettiyhteydestä kuin BlogAway.

sunnuntaina, elokuuta 06, 2017

Blogisovellukset, testien yhteenveto

Testi ei ole vielä ohi, mutta päätin koota vähän yhteenvetoa, jota täydennän.

BlogIt!
Koko: 1,63 Mt
Ei suuria miinuksia.

Blogger
Koko: 1,55 Mt
Suurin miinus: kaatuilu

Bloggeroid
Koko: 2,12 Mt
Suurin miinus: tallentaa jokaisen muokkauskerran erikseen, pitää muistaa koodit sekä tunnisteet oikein

My Blog
Koko: 1,39 Mt
Suurin miinus: erittäin pieni työskentelytila vaatii paljon skrollailua eri suuntiin.

Blogaway
Koko: 3,24 Mt
Suurin miinus: hukkaa luonnoksista kuvat.

Blogisovellukset Androidille, testi 4: BlogAway

BlogAway for Android
Koko: 3,24 Mt

- = miinukset
+ = plussat
÷ = neutraalit

+ Blogin pystyy vaihtaa kesken luonnoksen ja vielä tallennuksen jäljeenkin, jos olet huomaamattasi aloittanut postauksen väärään blogiin. Jotain, mikä ei ole onnistunut aiemmissa testisovelluksissa!

- Ensimmäiseksi testaamani Bloggerin virallisen sovelluksen tavoin, tässäkään tekstiä ei pysty muokata suoraan postauksentekoikkunassa, vaan tekstialue avataan ikään kuin tekstieditoriin.

÷ Työkaluista käytettävissä on vain tärkeimmät eli tekstille lihavointi, kursiivi, alleviivaus ja fontin väri. Lisäksi postaukseen voi lisätä linkin, videon tai kuvan, hurraa! 😂

- Kirjoittamaasi tekstiä ei voi mustata ja upottaa siihen linkkiä. Linkkejä voi kyllä tehdä, ja niille pystyy erillisessä ikkunassa kirjoittaa tekstin, jota klikkaamalla linkki avautuu. Mutta se tulee jo kirjoitetun tekstin perään, ei mustattuun tekstin kohtaan.

- Kuvat saa vain tekstin alkuun, ellet tee uutta "sectionia" (osiota?), jonka alkuun kuva tulee. Kuva kannattaa liittää erillisenä sectionina ilman tekstiä, koska kuvan kanssa työskentelyalue on puolta kapeampi, kuten alempana havainnollistan kuvankaappauksessa.


Paitsi jos sovellus yrittää tyrkyttää kuvanlisäysmahdollisuutta niin, että tyhjä kuvakohta roikkuu kokoajan siinä, missä ylläolevassa kuvankaappauksessa on jo kuva.


+ Kuvan kokoa voi muokata kuvakohtaisesti ja lisätä kuvatekstin sekä keskityksen.

- VAKAVA VIKA! 😠 Siinä välissä, kun tallennat ja avaat uudelleen luonnoksen, sovellus saattaa poistaa kuvat kokonaan ja jättää vain pienet neliöt niiden tilalle. Lisäksi saattaa yhdistää kaikki tehdyr osiot yhdeksi, eli kuvia ei pysty enää korjata tekstin sekaan. Sovellus lisää ne uusina kuvina koko postauksen alkuun. Eli jos haluaa kuvia tekstin sekaan, on jaettava koko postaus uudelleen osioihin, mikä onnistuu vain leikkaamalla loput tekstistä pois siitä alaspäin, mihin haluaa laittaa kuvan, avaamalla uuden osion, jonka alkuun kuva tulee ja liittämällä loput tekstistä sen alle tai omaan osioonsa.

- On vielä normaaliakin krantumpi yhteyden suhteen, eikä julkaise, jos yhteys yhtään tökkii. Synkronoi lisäksi huonosti tietokone/nettiversion kanssa. Täten sovelluksen itsepintaisesti hylkäämä julkaisu ei ilmesty nettiversioon luonnoksena, kuten muissa testatuissa sovelluksissa.

+ Tunnisteita lisätessä, sovellus ehdottaa samoilla kirjaimilla alkavia jo käytössäsi olevia tunnisteita.

+ Mainokset ovat erittäin kapeana alhaalla eivätkä roiku jokaisessa näkymässä ja ikkunassa.

+ Kännykän hymiöitä pystyy käyttää tekstissä.


÷ Varmaan oikein hyvä juttu, että sovelluksessa on mahdollisuus luoda kirjanmerkkejä ja lukea muita blogeja. Itselleni tällainen on turhaa.