Laitan tänne tulokset Jurvan Petistä, kun monella mennyt ohi, kuka sai mitä ja mistä! :D
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
sunnuntaina, kesäkuuta 16, 2013
Jurvan marsunäyttely 15.6.2013
Arvostelin 21 pet-marsua Jurvan marsunäyttelyssä 15.6.2013, järj. Suomen Marsuyhdistys ry.
Laitan tänne tulokset Jurvan Petistä, kun monella mennyt ohi, kuka sai mitä ja mistä! :D
Laitan tänne tulokset Jurvan Petistä, kun monella mennyt ohi, kuka sai mitä ja mistä! :D
torstaina, kesäkuuta 13, 2013
Oriveden Kaikkien Rotujen näyttely 8.6.2013
Oriveden Sanomien lehtíjuttu kertookin jo kaiken olennaisen?!?! :D Mutta kertauksena:
Alla kuva vielä parempana:
Pakko lainata alle Facebook-kommentteja kuvasta :D
Näyttelystä on nettilähetys ja FCI3 ryhmäkisa alkaen kohdasta n. 49:54. Minä ja Ruska vilahdetaan siinä, esittäjällä punaiset caprihousut. BIS-kasvattajakisa alkaa kohdasta n. 1:34:30 ja siinä Kirsi auttaa esittämään Reimin kasvattajaluokkaa. Aussi näkyy myös BIS-veteraanikisassa, mutta valitettavasti missään näistä loppukisoista ei sijoitettu ausseja.
Täällä on albumi näyttelyn kuvista. Omistajat jne. saa vapaasti kopioida kuvia, mutta toivoisin, että julkaistaessa kuvien alkuperä/ottaja mainittaisiin! Osa kuvista, lähinnä Ruskan kuvat, mutta myös joitain muita uroksia ©Kirsi Kjäll, loput ©Katriina Hautala. Kuvia ei kannata suoralinkittää albumista omille sivuille, ja haluamasi kuvat kannattaa tallentaa itselle mahdollisimman pian, koska karsin niitä jossain vaiheessa. Niitä voi kysyä myös suoraan minulta, ja myös apua voi pyytää kuvan rajaamiseen, pienentämiseen, vesileimaamiseen, valo/väritasapainon korjaamiseen tms.
Albumissa on kuvia aussien lisäksi myös yorkeista (om. Kaija ja Markku Toivanen), ryhmäkisoista FCI1 ja FCI5, BIS-veteraani ja BIS-kasvattaja.
- Tuomari: Kumpumäki Veli-Pekka (22 aussia) + RYP FCI3
- ROP + SERT Nemma's Zero Nine "Ruska" (Hautala Leena, Hautala Katriina, Lämsä Orvokki)
- "Komea uros. Hyvin sopusuhtainen. Mittasuhteiltaan oikea. Erittäin hyväilmeinen pitkä pää. Kookkaat korvat. Kaunis ylälinja. Erinomainen eturinta. Sopiva luusto. Hyvä rintakehä. Erittäin hyvä takaosa. Kaunis punainen turkki. Hyvä draivi liikkeessä ja erinomainen rodun olemus."
- Tuomari myös totesi suullisesti, ettei voi ymmärtää, miten Ruska ei jo ole valio!!!!!
- avo-EH4 Anemoneniityn Coconut "Siru" (Hautala Leena, Hautala Katriina, Kjäll Kirsi)
- "Sopivan kokoinen, reipas narttu, joka kaipaa voimakkaammat kulmaukset eteen. Hyväilmeinen pää. Kookkaat korvat. Hyvä ylälinja. Eturinnan tulisi olla voimakkaampi. Kaipaa lisää '??????' alalinjaan, näyttää tällä hetkellä ilmavalta. Hyvä turkin laatu. Voisi olla sinisempi. Iloiset, hieman lyhyeksi jäävät liikkeet."
Alla kuva vielä parempana:
 |
| Kirsi, Tessa ja Siru (en oo varma kumpi on kumpi :D), Ruska, Kata |
Pakko lainata alle Facebook-kommentteja kuvasta :D
Näyttelystä on nettilähetys ja FCI3 ryhmäkisa alkaen kohdasta n. 49:54. Minä ja Ruska vilahdetaan siinä, esittäjällä punaiset caprihousut. BIS-kasvattajakisa alkaa kohdasta n. 1:34:30 ja siinä Kirsi auttaa esittämään Reimin kasvattajaluokkaa. Aussi näkyy myös BIS-veteraanikisassa, mutta valitettavasti missään näistä loppukisoista ei sijoitettu ausseja.
Täällä on albumi näyttelyn kuvista. Omistajat jne. saa vapaasti kopioida kuvia, mutta toivoisin, että julkaistaessa kuvien alkuperä/ottaja mainittaisiin! Osa kuvista, lähinnä Ruskan kuvat, mutta myös joitain muita uroksia ©Kirsi Kjäll, loput ©Katriina Hautala. Kuvia ei kannata suoralinkittää albumista omille sivuille, ja haluamasi kuvat kannattaa tallentaa itselle mahdollisimman pian, koska karsin niitä jossain vaiheessa. Niitä voi kysyä myös suoraan minulta, ja myös apua voi pyytää kuvan rajaamiseen, pienentämiseen, vesileimaamiseen, valo/väritasapainon korjaamiseen tms.
Albumissa on kuvia aussien lisäksi myös yorkeista (om. Kaija ja Markku Toivanen), ryhmäkisoista FCI1 ja FCI5, BIS-veteraani ja BIS-kasvattaja.
keskiviikkona, toukokuuta 29, 2013
Kunnon kansalaisia
 |
| Siru perusasennossa aussien jälkitreffeillä |
Töttörööööööö
 |
| Nata nohevana ;) |
Nata ja Marissa hoitelivat Kiva Koirakansalainen -testin! :)
Itse saatan ehkä eksyä tänä kesänä Timin kanssa tokokokeeseen alokasluokkaan, saa nähdä uskalletaanko! BH-tunnuksen saamisen jälkeen haudattiin tokoura-haaveet, kun agilitystä johtuen mulla on niin valtaisat vartaloavut. Lisäksi Timi ei siihen maailman aikaan suostunut mistään hinnasta ottamaan mitään lelua tai noutokapulaa suuhunsa treeneissä, joten eteneminen tuntui mahdottomalta. Nykyään Timi kyllä leikkii treeneissä, ja ehkä meikäläisellä muutenkin on paremmat edellytykset opettaa se nouto. Keskityttiin siis vain agilityyn vuosiksi eteenpäin.
Nyt Millaa ja Ruskaa hioessa, Timin kanssa tokoilu houkuttelee taas papparaisen jäätyä agilitystä eläkkeelle. Piti oikein luntata netistä, että mitkä liikkeet alokasluokkaan vaadittiinkaan. Ollaan kyllä tokokoulutusohjaajia, mutta mielenkiinto on vuosien varrella "erikoistunut" arki/ongelma-puolelle.
Tänä iltana tokoiltiin pihalla sen verran, että näkisin, miten Timi muistaa alokasluokan liikkeet. Tästä linkistä löydät ne sekä linkin sääntöihin.
Itse saatan ehkä eksyä tänä kesänä Timin kanssa tokokokeeseen alokasluokkaan, saa nähdä uskalletaanko! BH-tunnuksen saamisen jälkeen haudattiin tokoura-haaveet, kun agilitystä johtuen mulla on niin valtaisat vartaloavut. Lisäksi Timi ei siihen maailman aikaan suostunut mistään hinnasta ottamaan mitään lelua tai noutokapulaa suuhunsa treeneissä, joten eteneminen tuntui mahdottomalta. Nykyään Timi kyllä leikkii treeneissä, ja ehkä meikäläisellä muutenkin on paremmat edellytykset opettaa se nouto. Keskityttiin siis vain agilityyn vuosiksi eteenpäin.
Nyt Millaa ja Ruskaa hioessa, Timin kanssa tokoilu houkuttelee taas papparaisen jäätyä agilitystä eläkkeelle. Piti oikein luntata netistä, että mitkä liikkeet alokasluokkaan vaadittiinkaan. Ollaan kyllä tokokoulutusohjaajia, mutta mielenkiinto on vuosien varrella "erikoistunut" arki/ongelma-puolelle.
Tänä iltana tokoiltiin pihalla sen verran, että näkisin, miten Timi muistaa alokasluokan liikkeet. Tästä linkistä löydät ne sekä linkin sääntöihin.
| Liike |
kerroin
|
maksimi pisteet
|
| 1. Luoksepäästävyys |
1
|
10
|
| 2. Paikalla makaaminen |
3
|
30
|
| 3. Seuraaminen kytkettynä |
2
|
20
|
| 4. Seuraaminen taluttimetta |
4
|
40
|
| 5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä |
2
|
20
|
| 6. Luoksetulo |
3
|
30
|
| 7. Seisominen seuraamisen yhteydessä |
2
|
20
|
| 8. Estehyppy |
2
|
20
|
| 9. Kokonaisvaikutus |
1
|
10
|
| Yhteensä |
20
|
200
|
- Luoksepäästävyyttä ei toki päästy testaamaan, mutta pitäisi olla kunnossa.
- Pitkäkestoinen paikkamakuu on jokseenkin ruosteessa, mutta uskon siitä selvittävän pienellä vaivalla.
- Se kytkettynä seuraaminen... Siinä on hommaa. Se näyttää enemmän koiran ulkoiluttamiselta kuin tokoilulta.
- Timin vapaana seuraaminen on yhtä ihana kuin aina, se on siinä niin tohkeissaan ja paremmassa vietissä kuin ollaan ikinä saatu sakemanneja tokoilemaan...
- Menee aika hitaasti maahan liikkeestä
- Luoksetulo itsessään on Timin yksi suosikeista
- Seisomaan Timi jää helpommin liikkeestä. BH-kokeessa Timi jäi seisomaan kaikissa jäävissä liikkeissä.
- Estehyppyä emme ole kauheasti hinkanneet, koska BH-kokeessa ei ollut sitä. Eipä siinä muuta kuin, että opettaa Timi jäämään seisomaan hypyn taakse. Kyllä se muistaa, että tämä on ihan eri juttu kuin agilityssä, eli hypyn jälkeen kääntyy tapittamaan kysyvänä meikäläistä, mutta istuu alas hanakasti.
- Kokonaisvaikutus on varmaan sähläystä! :D
tiistaina, toukokuuta 21, 2013
SPL-maastoleiri
Milla-sakemannin kanssa opiskelin henkilöhakua SPL:n maastoleirillä Wanhan Karhunmäen maastossa 18-19.5. :) Leirillä oli myös 2 kasvattiamme: K-pentueen Taisto sekä samassa ryhmässä treenaava Siru-aussi.
Sirun osalta muistiinpanoja tulee varmasti Kirsin blogiin? :) Tässä Millan treenimuistiinpanoja suomennettuna. Olen aikonut Mistyn muistoksi laittaa nettiin muutkin SPL-leirimuistiinpanot, mutta laitetaan nyt tämä tuorein ensin.
Millalle aiottiin tehdä tyypillinen pentutreeni, jossa se saa käydä syömässä nameja ryhmäläisten käsistä. Minun tarkoitus oli pysyä ihan hiljaa ja passiivisena, mikä onnistui vaihtelevalla menestyksellä varsinkin tällä ensimmäisellä kierroksella. Ihmisten käskettiin olla melko hillittyjä, ettei pentu säiky tai paineistu.
Toin siis Millan hakuryhmän "tukikohtaan", jossa porukalla oli tapana istuskella retkituoleissa ja käydä läpi koirakoiden treenejä. Metsä sinällään lienee Millalle jo uusi kokemus, joten se ei juuri huomannutkaan ihmisiä, vaan nuuski ympäristöä. Odotettiin kuitenkin passiivisesti, kunnes Milla kiinnostui, että ketäs täällä oikein istuskelee.
Milla kävi tutkimassa muutaman kouran, mutta neidille hyvin tyypillisesti ei ollut kiinnostunut syömisestä. Lopulta se pitkästyi tai turhautui, ja kiskoi repustani esille rakkaan narupallonsa. Kaikki ottivat sitten lelut ja leikittivät Millaa vuoronperään. Aluksi Millan annettiin itse kiinnostua leikkijöistä, mutta myöhemmässä vaiheessa sitä alettiin myös kutsua leikkiin.
Lopulta otin Millan hihnaan kesken hauskan leikin, että sille jäisi himo tulla takaisin. Viedessäni Millaa pois, muut huutelivat sen perään, viheltelivät ja kutsuivat leikkimään. Milla kääntyi monta kertaa yrittäen palata takaisin, mutta ei makeaa mahan täydeltä! :D
Nyt toin Millan ihan vapaana leiriytymispaikkaamme. Muut huutelivat sitä jo kaukaa, ja Millahan "karkasikin" heti sinne. Neiti leikki tosi innolla narupalloilla ja rätillä. Kerran se kävi kauppaamassa voittamaansa lelua minulle, joka seisoin passiivisena sivummalla, mutta palasi sitten leikkimään muiden kanssa. Vein sen taas autoon kesken leikin, muiden jäädessä huutelemaan Millaa.
Milla oli päättänyt olla koko viikonlopun tekemättä tarpeitaan tai syömättä. Olin kuitenkin onnistunut saamaan sen juomaan vettä edes savisen ojan pohjalta hakumetsässä. Se oli yllättävän helppoa ottaen huomioon, että Milla ei oikein pitänyt rypemisestä eikä halunnut nameja. Niinpä minä käytin ihan pelkkää naksutinta, jolla "palkkasin" sitä heti, kun se vähän laskeutui ojanpenkkaa alaspäin. Heittelin keppejä veteen ja naksutin, kun se otti niitä vedestä. Siis ihan pelkällä naksuttimella sain sen kahlaamaan vedessä ja juomaankin edes sieltä.
Palattuamme illalla kämpällemme Wanhassa Karhunmäessä, Milla luopui myös päätöksestään olla syömättä. Se veti napaansa kunnon annoksen pentunappuloita ja joi ihan jopa puhdasta hanavettä kupista. ;)
Otin Millan sosiaalistumaan iltanuotiolle, jossa istui paljon porukkaa. Neiti saikin paljon huomiota ja hellyyttä osakseen, se kun oli varmaan leirin pienin ja nuorin sakemanni. Sille yritettiin jopa tarjoilla makkaraa, mutta ei Milla ole ikinä niistä huolinut. Enkä kyllä minäkään. Porukka hieman repesi, kun heidän makkarakeppiensä seuraan nuotion yläpuolelle ilmaantui meikäläisen tomaatti kepin nenässä. :D
Puoleen yöhön siinä meni jutellessa porukan vähentyessä ja ilman viiletessä. Milla kulutti aikaansa pääasiassa oksia järsimällä niin keskittyneesti, ettei huomannut paikalle tullutta 17-kuista, kokoistaan sakemanninarttua, vaan onnistui säikähtämään sitä kunnolla. Vein sen sitten leikkimään nartun kanssa, mutta vähän Millalle jäi kuitenkin sellainen fiilis, että se murahteli pimeässä nuotiopaikan ohi kulkeville koirille. Tietenkin Millan piti käydä ottamassa kuonoonsa omanarvonsa tuntevalta shipperke-rouvalta. Tuli ilmeisesti heti kotoisa olo! :D Ilta oli siis pelastettu, ja Milla ryhtyi turvallisin mielin nukkumaan. ;)
Siinä missä Siru-aussi pääsi vasta kunnolla vauhtiin toisena päivänä, Milla taas oli jo selvästi poikki. Milla ei ole vielä täysin tottunut autoilemiseen, joten sen täytyi olla todella väsynyt, koska aina ottaessani sitä pois häkistä, se hyppäsi sinne takaisin.
Oli tarkoitus tehdä muuten samoin kuin eilen, mutta ihmiset seisoisivat vähän kauempana toisistaan, enemmän metsässä. Hetsaamisesta huolimatta, Milla oli melko haluton leikkimään. Se kävi kyllä ihmisten luona, mutta ei meinannut jaksaa alata riehumaan.
Kokeiltiin toista taktiikkaa. Pidin Millaa pannasta, ja maalimies juoksi metsään hetsaten lemppari-narupallolla. Päästin pannasta irti, ja Milla juoksi taistelemaan pallonsa herruudesta. :D "Voitettuaan" pallon takaisin itselleen, se juoksi metsästä pallo suussa luokseni. Päätettiin seuraavalla kierroksella yrittää saada Milla pysymään maalimiehen luona.
Milla oli tosi kuumissaan ja halusi vain rypeä saviojassa. Mutta oman vuoronsa koittaessa, Millalle tehtiin 2 sellaista "pistoa", missä pidin Millaa pannasta, ja maalimies juoksi lyhyen matkan päähän metsään narupallolla hetsaten. Maalimiehen kyykistyttyä alas, päästin pannasta irti, ja Milla ryntäsi taas taistelemaan pallosta innolla.
Tällä kertaa maalimies ei heti antanutkaan voittaa heti palloa, mutta Milla pysyi leikissä mukana, eikä lopettanut edes siihen, kun pääsin keskilinjalta leikkijöiden luo kehumaan. Maalimiehet saivat jopa tuotua Millan leikkien takaisin keskilinjalle. Tarkoitus onkin saada hakukoira kiinnostuneemmaksi maalimiehistä kuin ohjaajasta.
Millalla on kuulemma hyvät edellytykset hakukoiraksi. :) Evääksi saimme kehotuksen jatkaa tällaisia harjoituksia, jos joskus pääsisimme hakuryhmään. Siitä siirryttäisiin vähitellen haamuihin (maalimies näyttäytyy koiralle ja laskeutuu takaisin piiloon) jne.
Ai niin! Ei onnistunut neiti pidättelemään koko viikonloppu. Pissa tuli aamulla metsään kahteen otteeseen, ja viimeisen kierroksen jälkeen tuli myös kakka. :D
Oli aika nostalginen fiilis olla taas hakumetsässä. Viimeksi olen harrastanut hakua Mistyn kanssa. Mistyn kuoltua, menin Lehtimäen leirillä tämän Nemi-tyttären kanssa suojeluun.
Hyviä ohjeita käskettiin surffailla Tending kennelin sivuilta. Todennäköisesti tarkoittivat tätä sivua.
Hajujen liikkeistä sen sijaan kerrottiin olevan hyvä artikkeli Pelastuskoiraliiton sivuilla. En nyt ihan heti löytänyt. :(
Kuva alla: Jos koiralla on tapana kaartaa pistolla aina kauheasti eteenpäin (A) keskilinjan suuntaisesti, sitä voi opettaa juoksemaan suorempaan ohjaajan osoittamaan suuntaan. Yksi tapa on lähettää koira taaksepäin eli radan alkuun päin piiloutuneen maalimiehen luokse (B). Toinen tapa on käyttää todella kapeaa, tiheään tallattua kaistaletta, jonka päähän laitetaan maalimies, ja koira lähetetään sen luokse (C).
Pelastuskoirapuolella ei ole keskilinjaa, jonka molemmille puolille koira lähetetään pistoille tai jonka molemmin puolin koira risteilee, toisin kuin palveluskoirapuolella. Palveluskoira lähetetään tekemään laatikkomaisia pistoja ja ohjaaja kulkee keskilinjalla. Pelastuskoiran kanssa taas ohjaaja partioi yhteistyönä siten, että koira kulkee edellä metsässä ja ohjaaja ja muut ihmiset kulkevat sen perässä.
Palveluskoirapuolella on vain kaksi hyväksyttyä ilmaisutapaa, eli sitä miten koira kertoo ohjaajalleen löytäneensä maalimiehen: koira joko jää haukkumaan maalimiehen eteen ohjaajan saapumiseen asti, tai ottaa rullan suuhunsa ja juoksee ohjaajan luokse, jonka jälkeen koira opastaa ohjaajan maalimiehen luokse. Pelastuskoiralla voi olla 1-2 ilmaisutapaa, jotka kokeessa ilmoitetaan tuomarille alussa. Haukkumisen ja rullailmaisun lisäksi koira voi olla "kertova", eli se tulee maalimiehen löydettyään haukkumaan ohjaajan eteen. Netistä löysin sellaisen, että koira voi myös juosta edestakaisin ohjaajan ja maalimiehen välissä "ymmärrettävästi". Mitäs muita mahdollisuuksia on?
Sirun osalta muistiinpanoja tulee varmasti Kirsin blogiin? :) Tässä Millan treenimuistiinpanoja suomennettuna. Olen aikonut Mistyn muistoksi laittaa nettiin muutkin SPL-leirimuistiinpanot, mutta laitetaan nyt tämä tuorein ensin.
 |
| Milla on niin innoissaan, että sitä pitää vähän pidellä naama menosuuntaan päin, kun se yrittää kiemurrella! :D |
Päivä 1
Olosuhteet:- Helle!!!!
- Milla vieraan auton häkissä
1. kierros
Millalle aiottiin tehdä tyypillinen pentutreeni, jossa se saa käydä syömässä nameja ryhmäläisten käsistä. Minun tarkoitus oli pysyä ihan hiljaa ja passiivisena, mikä onnistui vaihtelevalla menestyksellä varsinkin tällä ensimmäisellä kierroksella. Ihmisten käskettiin olla melko hillittyjä, ettei pentu säiky tai paineistu.
Toin siis Millan hakuryhmän "tukikohtaan", jossa porukalla oli tapana istuskella retkituoleissa ja käydä läpi koirakoiden treenejä. Metsä sinällään lienee Millalle jo uusi kokemus, joten se ei juuri huomannutkaan ihmisiä, vaan nuuski ympäristöä. Odotettiin kuitenkin passiivisesti, kunnes Milla kiinnostui, että ketäs täällä oikein istuskelee.
Milla kävi tutkimassa muutaman kouran, mutta neidille hyvin tyypillisesti ei ollut kiinnostunut syömisestä. Lopulta se pitkästyi tai turhautui, ja kiskoi repustani esille rakkaan narupallonsa. Kaikki ottivat sitten lelut ja leikittivät Millaa vuoronperään. Aluksi Millan annettiin itse kiinnostua leikkijöistä, mutta myöhemmässä vaiheessa sitä alettiin myös kutsua leikkiin.
Lopulta otin Millan hihnaan kesken hauskan leikin, että sille jäisi himo tulla takaisin. Viedessäni Millaa pois, muut huutelivat sen perään, viheltelivät ja kutsuivat leikkimään. Milla kääntyi monta kertaa yrittäen palata takaisin, mutta ei makeaa mahan täydeltä! :D
2. kierros
Nyt toin Millan ihan vapaana leiriytymispaikkaamme. Muut huutelivat sitä jo kaukaa, ja Millahan "karkasikin" heti sinne. Neiti leikki tosi innolla narupalloilla ja rätillä. Kerran se kävi kauppaamassa voittamaansa lelua minulle, joka seisoin passiivisena sivummalla, mutta palasi sitten leikkimään muiden kanssa. Vein sen taas autoon kesken leikin, muiden jäädessä huutelemaan Millaa.
 |
| Näin sitä lyhyillä töppöjaloillakin pääsee maastossa eteenpäin! |
Ilta
Milla oli päättänyt olla koko viikonlopun tekemättä tarpeitaan tai syömättä. Olin kuitenkin onnistunut saamaan sen juomaan vettä edes savisen ojan pohjalta hakumetsässä. Se oli yllättävän helppoa ottaen huomioon, että Milla ei oikein pitänyt rypemisestä eikä halunnut nameja. Niinpä minä käytin ihan pelkkää naksutinta, jolla "palkkasin" sitä heti, kun se vähän laskeutui ojanpenkkaa alaspäin. Heittelin keppejä veteen ja naksutin, kun se otti niitä vedestä. Siis ihan pelkällä naksuttimella sain sen kahlaamaan vedessä ja juomaankin edes sieltä.
Palattuamme illalla kämpällemme Wanhassa Karhunmäessä, Milla luopui myös päätöksestään olla syömättä. Se veti napaansa kunnon annoksen pentunappuloita ja joi ihan jopa puhdasta hanavettä kupista. ;)
Otin Millan sosiaalistumaan iltanuotiolle, jossa istui paljon porukkaa. Neiti saikin paljon huomiota ja hellyyttä osakseen, se kun oli varmaan leirin pienin ja nuorin sakemanni. Sille yritettiin jopa tarjoilla makkaraa, mutta ei Milla ole ikinä niistä huolinut. Enkä kyllä minäkään. Porukka hieman repesi, kun heidän makkarakeppiensä seuraan nuotion yläpuolelle ilmaantui meikäläisen tomaatti kepin nenässä. :D
Puoleen yöhön siinä meni jutellessa porukan vähentyessä ja ilman viiletessä. Milla kulutti aikaansa pääasiassa oksia järsimällä niin keskittyneesti, ettei huomannut paikalle tullutta 17-kuista, kokoistaan sakemanninarttua, vaan onnistui säikähtämään sitä kunnolla. Vein sen sitten leikkimään nartun kanssa, mutta vähän Millalle jäi kuitenkin sellainen fiilis, että se murahteli pimeässä nuotiopaikan ohi kulkeville koirille. Tietenkin Millan piti käydä ottamassa kuonoonsa omanarvonsa tuntevalta shipperke-rouvalta. Tuli ilmeisesti heti kotoisa olo! :D Ilta oli siis pelastettu, ja Milla ryhtyi turvallisin mielin nukkumaan. ;)
 |
| Siru bongaa maastoutuneen maalimiehen! |
Päivä 2
Olosuhteet:- uusi metsäalue
- tosi hiostava ilma
- väsynyt pentu
1. kierros
Siinä missä Siru-aussi pääsi vasta kunnolla vauhtiin toisena päivänä, Milla taas oli jo selvästi poikki. Milla ei ole vielä täysin tottunut autoilemiseen, joten sen täytyi olla todella väsynyt, koska aina ottaessani sitä pois häkistä, se hyppäsi sinne takaisin.
Oli tarkoitus tehdä muuten samoin kuin eilen, mutta ihmiset seisoisivat vähän kauempana toisistaan, enemmän metsässä. Hetsaamisesta huolimatta, Milla oli melko haluton leikkimään. Se kävi kyllä ihmisten luona, mutta ei meinannut jaksaa alata riehumaan.
Kokeiltiin toista taktiikkaa. Pidin Millaa pannasta, ja maalimies juoksi metsään hetsaten lemppari-narupallolla. Päästin pannasta irti, ja Milla juoksi taistelemaan pallonsa herruudesta. :D "Voitettuaan" pallon takaisin itselleen, se juoksi metsästä pallo suussa luokseni. Päätettiin seuraavalla kierroksella yrittää saada Milla pysymään maalimiehen luona.
 |
| Millan vihreä suosikki-narupallo karkaa! :D |
2. kierros
Milla oli tosi kuumissaan ja halusi vain rypeä saviojassa. Mutta oman vuoronsa koittaessa, Millalle tehtiin 2 sellaista "pistoa", missä pidin Millaa pannasta, ja maalimies juoksi lyhyen matkan päähän metsään narupallolla hetsaten. Maalimiehen kyykistyttyä alas, päästin pannasta irti, ja Milla ryntäsi taas taistelemaan pallosta innolla.
Tällä kertaa maalimies ei heti antanutkaan voittaa heti palloa, mutta Milla pysyi leikissä mukana, eikä lopettanut edes siihen, kun pääsin keskilinjalta leikkijöiden luo kehumaan. Maalimiehet saivat jopa tuotua Millan leikkien takaisin keskilinjalle. Tarkoitus onkin saada hakukoira kiinnostuneemmaksi maalimiehistä kuin ohjaajasta.
 |
| Milla päästetään perään! |
Lopputulos
Millalla on kuulemma hyvät edellytykset hakukoiraksi. :) Evääksi saimme kehotuksen jatkaa tällaisia harjoituksia, jos joskus pääsisimme hakuryhmään. Siitä siirryttäisiin vähitellen haamuihin (maalimies näyttäytyy koiralle ja laskeutuu takaisin piiloon) jne.
Ai niin! Ei onnistunut neiti pidättelemään koko viikonloppu. Pissa tuli aamulla metsään kahteen otteeseen, ja viimeisen kierroksen jälkeen tuli myös kakka. :D
Oli aika nostalginen fiilis olla taas hakumetsässä. Viimeksi olen harrastanut hakua Mistyn kanssa. Mistyn kuoltua, menin Lehtimäen leirillä tämän Nemi-tyttären kanssa suojeluun.
 |
| Kata ja Misty 2009 |
 |
| Kata ja Nemi 2012 |
Muistiinpanoja
Hyviä ohjeita käskettiin surffailla Tending kennelin sivuilta. Todennäköisesti tarkoittivat tätä sivua.
Hajujen liikkeistä sen sijaan kerrottiin olevan hyvä artikkeli Pelastuskoiraliiton sivuilla. En nyt ihan heti löytänyt. :(
Kuva alla: Jos koiralla on tapana kaartaa pistolla aina kauheasti eteenpäin (A) keskilinjan suuntaisesti, sitä voi opettaa juoksemaan suorempaan ohjaajan osoittamaan suuntaan. Yksi tapa on lähettää koira taaksepäin eli radan alkuun päin piiloutuneen maalimiehen luokse (B). Toinen tapa on käyttää todella kapeaa, tiheään tallattua kaistaletta, jonka päähän laitetaan maalimies, ja koira lähetetään sen luokse (C).
Pelastuskoirapuolella ei ole keskilinjaa, jonka molemmille puolille koira lähetetään pistoille tai jonka molemmin puolin koira risteilee, toisin kuin palveluskoirapuolella. Palveluskoira lähetetään tekemään laatikkomaisia pistoja ja ohjaaja kulkee keskilinjalla. Pelastuskoiran kanssa taas ohjaaja partioi yhteistyönä siten, että koira kulkee edellä metsässä ja ohjaaja ja muut ihmiset kulkevat sen perässä.
Palveluskoirapuolella on vain kaksi hyväksyttyä ilmaisutapaa, eli sitä miten koira kertoo ohjaajalleen löytäneensä maalimiehen: koira joko jää haukkumaan maalimiehen eteen ohjaajan saapumiseen asti, tai ottaa rullan suuhunsa ja juoksee ohjaajan luokse, jonka jälkeen koira opastaa ohjaajan maalimiehen luokse. Pelastuskoiralla voi olla 1-2 ilmaisutapaa, jotka kokeessa ilmoitetaan tuomarille alussa. Haukkumisen ja rullailmaisun lisäksi koira voi olla "kertova", eli se tulee maalimiehen löydettyään haukkumaan ohjaajan eteen. Netistä löysin sellaisen, että koira voi myös juosta edestakaisin ohjaajan ja maalimiehen välissä "ymmärrettävästi". Mitäs muita mahdollisuuksia on?
sunnuntaina, toukokuuta 19, 2013
Anemoneniityn E-sakemannit 5v
Hyvää syntymäpäivää Elsa, Elvi ja enkeli-Elvi, Eino, Manteli, Swatti, Petu ja Rico!
perjantaina, toukokuuta 17, 2013
RIP Della
Della lähti sateenkaarisillalle iloisena, kun pääsi automatkalle ja suosikkieläinlääkärille. Vaikka tasapaino ja kaikki meni, niin kyllä se oli vain viuhahdus, kun tämä muori hoiperteli autoon. :D Della luuli, että pääsi rokotuksille, ne ovat aina iloisia perhetapahtumia... sitten vaan alkoi ramaisemaan. Della ja Kertun tuhkat pääsi Mistyn viereen.
Della tutustutti meidät koiraharrastuksen alkuun ja eli terveenä 13v, mutta sitten alkoi paikat rapistua. Kiitos Tmi Terveystassulle, kun annoit meille lisää hyvää, yhteistä aikaa! Mutta nyt tuli aika päästää irti.
Aiheesta aiemmin:
Terveystassussa jälleen
Synttäreitä ja Dellan kuulumisia
Luonnon kiertokulkua
keskiviikkona, toukokuuta 15, 2013
Rotutesti
Lainahöyhenissä taas! Pääset testaamaan itseäsi täällä.
Sitten kokeilin, saisinko isokokoisen valitsemalla sakemannin ja tulihan sekin sieltä! Laitoin enemmän harrastusvaatimuksia, helpoimman mahdollisen turkin hoidon (ja sain briardin muiden muassa! :D), ja että koira viihtyisi välillä myös tarhassa (siitä tuo malamuutti, vaikka palveluskoiraa halusin). Rodun perässä oleva numero ilmoittaa, montako vihreää palkkia sain kymmenestä.
Lopuksi päätin antaa testille vapaammat kädet, ja aloitin valitsemalla keskikokoisen koiran. Josko tästä tulisi minun tulevaisuuden koirani? No, vapaita käsiä oli vähän mahdoton antaa sen puoleen, että testissä ei voinut sanoa, että tällä ominaisuudella ei ole väliä, kaikki vaihtoehdot käy.
Kokeilin sitten laittaa turkkiin puolipitkäkarvaisen, vaikkei sillä niin ollut väliä. Turkkikohtaan laitoin saman kuin aussille, että harjaus kerran viikossa / trimmi tarpeen mukaan.
Sakemannille ja tällä kierroksella laitoin asuinolosuhteisiin kotitalon, aussiin kerros/rivitalon. Kaikilla testikierroksilla olen sallinut herkkähaukkuisuuden. En oikein osannut päättää, valitsenko "seurallinen, joka osaa rauhoittua omiin oloihinsa" vai sellaisen, joka voi olla välillä myös tarhassa, kuten sakemannin kohdalla. Päätin sitten ottaa noista ensimmäisenä mainitsemani, vähän kuin kompromissina, jolloin se olisi aussin ja sakemannin välimuoto. Aussille nimittäin valkkasin, että kaipaa paljon huomiota.
Liikuntaan laitoin 1-2h päivässä, kuten vastasin sakemannin kohdalla. Aussille merkkasin 30min päivässä. Kuten edelliskierroksilla, laitoin tähänkin hakevani "Aktiivista, joka osallistuu innolla kaikkeen". Painotin harrastusmahdollisuuksia ja palveluskoiramaisuuksia, koska niitä haluan ehdottomasti koiralta. Austeriltakin nämä ominaisuudet löytyy, vaikka pk-oikeuksia ei olekaan.
Aussin ja sakemannin kohdalla laitoin, että pitää suhtautua vieraisiin ihmisiin ystävällisesti ja olla helposti lähestyttävä. Tälle annoin hieman vapauksia ja lupasin, että saa olla välinpitämätön/pidättyväinen. Kaikilla kierroksilla koirien oli tultava toimeen muiden koirien kanssa, laumassa kun meillä elellään.
Ja sitten sain ensimmäisen 10/10 vastauksen: aussie! :D Loput listan roduista saivat 9/10. Täytyypä sanoa, että kovin kauas aussie ei kyllä heitä, voisin hyvin harkita sellaista. Luulen kuitenkin, että saamaani listaan vaikuttaa nyt paljon se, että valitsin puolipitkän turkin.
Karvaton
Vaihtoehdot oli aika mielenkiintoiset... Nimittäin kysymyksen perässä oli pallukka, josta klikkaamalla avautui sivu eri karvanlaatuja esittävistä koirista. Puolipitkäkarvainen ja pitkäkarvainen vähän ihmetyttivät. Ne olivat nimittäin alla olevat koirat ja edellämainitussa järjestyksessä. Missäs on sitten todella pitkäkarvaiset turkkirodut, kuten yorkki? Olisin myös jostain syystä toivonut, että "villakoiraturkkiset" ja sellaiset sakemannin kaltaiset "karvanlähtökoirat" (joihin olisin myös nuo kleinspitzit lukenut pitkäkarvaisen sijaan) olisi ollut omina kohtinaan.
Olen omistanut aiemmin koiran/minulla on koira
Itse olisin äkkipäätä lisännyt myös vaihtoehdon jo suuremmastakin koirakokemuksesta, mutta eipä kai mikään koira sitten sellaista ainakaan rotuna vaadi.
"Saat testistä tulokseksi enintään kymmenen rotua. Vihreiden väripalkkien määrä kertoo, kuinka hyvin rotu vastaa valintojasi. Voit tehdä testin uudestaan ja katsoa, miten erilaiset vastaukset vaikuttavat rotujen sopivuuteen tai tuloksen rotuvalikoimaan. Jotkut vaihtoehdot rajaavat tiettyjä rotuja kokonaan pois vastauksista ja toiset, kuten karvanlaatu, voivat vaikuttaa vain rotujen sopivuuteen. Tutustu rotuihin testin jälkeen tarkemmin rotuesittelyiden avulla."
Ensin kokeilin, että saisinko aussin, kun vastaan kysymyksiin niillä
vaihtoehdoilla, joiden ajattelisin sopivan aussiin. Ajattelin oikein! :)
Näköjään 9v empiirinen kokemus riittää jo johonkin. :) Alla olevat
rodut antoivat 9 vihreää palkkia kymmenestä.
Sitten kokeilin, saisinko isokokoisen valitsemalla sakemannin ja tulihan sekin sieltä! Laitoin enemmän harrastusvaatimuksia, helpoimman mahdollisen turkin hoidon (ja sain briardin muiden muassa! :D), ja että koira viihtyisi välillä myös tarhassa (siitä tuo malamuutti, vaikka palveluskoiraa halusin). Rodun perässä oleva numero ilmoittaa, montako vihreää palkkia sain kymmenestä.
-
Beauceron 9/10
-
Belgianpaimenkoira, kaikki muunnokset 9/10
-
Saksanpaimenkoira 9/10
-
Dobermann 9/10
-
Rottweiler 8/10
-
Valkoinenpaimenkoira 8/10
-
Bokseri 8/10
-
Hovawart 8/10
-
Alaskanmalamuutti 7/10
- Brienpaimenkoira 7/10
Lopuksi päätin antaa testille vapaammat kädet, ja aloitin valitsemalla keskikokoisen koiran. Josko tästä tulisi minun tulevaisuuden koirani? No, vapaita käsiä oli vähän mahdoton antaa sen puoleen, että testissä ei voinut sanoa, että tällä ominaisuudella ei ole väliä, kaikki vaihtoehdot käy.
Kokeilin sitten laittaa turkkiin puolipitkäkarvaisen, vaikkei sillä niin ollut väliä. Turkkikohtaan laitoin saman kuin aussille, että harjaus kerran viikossa / trimmi tarpeen mukaan.
Sakemannille ja tällä kierroksella laitoin asuinolosuhteisiin kotitalon, aussiin kerros/rivitalon. Kaikilla testikierroksilla olen sallinut herkkähaukkuisuuden. En oikein osannut päättää, valitsenko "seurallinen, joka osaa rauhoittua omiin oloihinsa" vai sellaisen, joka voi olla välillä myös tarhassa, kuten sakemannin kohdalla. Päätin sitten ottaa noista ensimmäisenä mainitsemani, vähän kuin kompromissina, jolloin se olisi aussin ja sakemannin välimuoto. Aussille nimittäin valkkasin, että kaipaa paljon huomiota.
Liikuntaan laitoin 1-2h päivässä, kuten vastasin sakemannin kohdalla. Aussille merkkasin 30min päivässä. Kuten edelliskierroksilla, laitoin tähänkin hakevani "Aktiivista, joka osallistuu innolla kaikkeen". Painotin harrastusmahdollisuuksia ja palveluskoiramaisuuksia, koska niitä haluan ehdottomasti koiralta. Austeriltakin nämä ominaisuudet löytyy, vaikka pk-oikeuksia ei olekaan.
Aussin ja sakemannin kohdalla laitoin, että pitää suhtautua vieraisiin ihmisiin ystävällisesti ja olla helposti lähestyttävä. Tälle annoin hieman vapauksia ja lupasin, että saa olla välinpitämätön/pidättyväinen. Kaikilla kierroksilla koirien oli tultava toimeen muiden koirien kanssa, laumassa kun meillä elellään.
Ja sitten sain ensimmäisen 10/10 vastauksen: aussie! :D Loput listan roduista saivat 9/10. Täytyypä sanoa, että kovin kauas aussie ei kyllä heitä, voisin hyvin harkita sellaista. Luulen kuitenkin, että saamaani listaan vaikuttaa nyt paljon se, että valitsin puolipitkän turkin.
-
Australianpaimenkoira
-
Suomenlapinkoira
-
Collie, pitkäkarvainen ja sileäkarvainen
-
Lagotto romagnolo
-
Pumi
-
Espanjanvesikoira
-
Lapinporokoira
-
Bordercollie
-
Pyreneittenpaimenkoirat
- Schapendoes
-
Suomenlapinkoira
-
Lapinporokoira
-
Australianpaimenkoira
-
Mudi
-
Collie, pitkäkarvainen ja sileäkarvainen
-
Hollanninpaimenkoirat
-
Appenzellinpaimenkoira
-
Pyreneittenpaimenkoirat
-
Lagotto romagnolo
- Mittelspitz
2. Minkälainen karvanlaatu koiralla tulisi olla?
Pitkäkarvainen PuolipitkäkarvainenKarvaton
Vaihtoehdot oli aika mielenkiintoiset... Nimittäin kysymyksen perässä oli pallukka, josta klikkaamalla avautui sivu eri karvanlaatuja esittävistä koirista. Puolipitkäkarvainen ja pitkäkarvainen vähän ihmetyttivät. Ne olivat nimittäin alla olevat koirat ja edellämainitussa järjestyksessä. Missäs on sitten todella pitkäkarvaiset turkkirodut, kuten yorkki? Olisin myös jostain syystä toivonut, että "villakoiraturkkiset" ja sellaiset sakemannin kaltaiset "karvanlähtökoirat" (joihin olisin myös nuo kleinspitzit lukenut pitkäkarvaisen sijaan) olisi ollut omina kohtinaan.
5. Millainen on koirakokemuksesi?
Olen omistanut aiemmin koiran/minulla on koira
Itse olisin äkkipäätä lisännyt myös vaihtoehdon jo suuremmastakin koirakokemuksesta, mutta eipä kai mikään koira sitten sellaista ainakaan rotuna vaadi.
perjantaina, toukokuuta 10, 2013
Lainahöyhenissä: saksanpaimenkoira
 |
| Lähde: FB-sivu Fans Of German shepherd dogs |
Wither sen sijaan tarkoittaa alla olevia sanoja, jotka toki tavallaan sopivat kuvan 2 koiraan. :D (sanakirja.org)
| 1. | kuihtua | |
| 2. | näivettyä | |
| 3. | surkastua | |
| 4. | lakastua | |
| 5. | kurtistua |
Älykästä jutusteluamme tiivistettynä ryhmässä Näyttelylinjaiset saksanpaimenkoirat :D
- Kyllä se on juurikin tuota lihaksettomuutta ja liikunnan vähäisyyttä.
- Kaatuuko se kun tuulee liikaa ?
- Mä en saa tosta muuta mielikuvaa, kuin mun lonksuvat polvet
- Mulla on kans sellanen käsitys,että sakemannin takakintuissa on vääntöä lennättään koko koiran parimetrisen aidan yli.
- Sulla tais mennä vähän ohi? Pointti oli, että EI pitäis.
- Siis haloo! Ette oo tosissanne näitten juttujen kanssa??? Voiks tollasta ees kysyä oikeesti vai onks nää jutut pelkkiä provoja?
- Tää aihekin on aika provo jo itsessään. Hyvä kun edes tämän rodun nimeä saa Facebookissa edes mainita, kun ihmiset hyppii seinille puolesta ja vastaan. Ja rodun olemassaolon puolustajat on pahoja eläinrääkkääjiä tms...
- Ei kuulu saksanpaimenkoiran huojua.Tai voihan se jos on tulossa jokin sairaskohtaus tai tmv. tai vaikka lämpöhalvaus.
Kyllähän koira rodusta /linjasta riippumatta voi huojua esim. kovan treenin tai juoksuttamisen jälkeen - Tai jos tuulee tosi kovaa.
- Niin, nythän tässä on ollut tooooosi tuulisia päiviä.Kun meinaa itsekin huojua saati koirat
- Ja huipulla vasta tuuleekin
- Kyllä....siksi me ei huojuta. Vielä.
- Kyllä ne ihmisetkin huojuu kun tarpeeksi lientä saa..
- Liian vähän "lientä"tai liian paljon niin kyllä huojuttaa
- No sehän selittää, että meillä ei huojuta, vaikka tähän asti kaikki olleet näyttelylinjaisia ja ylikorkeita! Ei nääs olla huippua nähtykään.
Rotumääritelmästä pätkiä "huojuviin" takaosiin nähden, eli lukekaapas nyt niin kuin pirut Raamattua, että kuinka pitäisi olla! :D
YLEISVAIKUTELMA:
Saksanpaimenkoira on keskikokoinen, hieman pitkänomainen, voimakas ja lihaksikas. Sen luusto on kuiva ja rakenne kiinteä.
RUNKO:
Kaulan tyvestä alkava ylälinja kulkee korkean ja pitkän sään ja suoran selän kautta hieman laskevaan lantioon asti katkeamatta. Selkä on kohtalaisen pitkä, kiinteä, voimakas ja lihaksikas. Lanne on leveä, lyhyt, voimakas ja lihaksikas. Lantion tulee olla pitkä ja hieman laskeva (n.23°) ja se liittyy ylälinjan katkeamattomana jatkeena hännäntyveen.
TAKARAAJAT:
Takaraajojen asento on hieman taaksevetäytynyt ja ne ovat takaa katsottuina keskenään yhdensuuntaiset. Reisi ja sääri ovat lähes yhtä pitkät ja muodostavat noin 120°:n kulman. Reisi on voimakas ja vahvalihaksinen.
VAKAVAT VIRHEET:
Kaikki käyttötarkoitukseen soveltuvuutta heikentävät poikkeamat edellä mainituista rotupiirteistä.
Aikaisemmin olimme koskien ausseja ja koirien kulmauksia yleisesti:
Lainahöyhenissä (tai oikeastaan -karvoissa)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)