tiistaina, helmikuuta 13, 2018

Vuoden Aussikisa 2017

VUODEN RALLY-TOKOAUSSI

2. RTK1-3 Black Back Bananarama "Varpu"

3. RTK1-2 Anemoneniityn Daurian Lily "Lilja"

VUODEN AGILITYAUSSI

2. FI & EE CH RTK1-2 Nemma's Zero Nine "Ruska"

6. Ålhammaren's Åliver "Rölli" 

Kaikki neljä aussiamme sijoittuivat Vuoden Aussikisassa. Parhaiten tässä menestyi Ruska Vuoden agilityaussina 2. sija samalla pistemäärällä kuin voittaja! 💪Rölli sijoittui kahdeksasta viime vuonna agilitykisoissa tuloksen saaneesta aussista sijalle 6. 9 eri aussia starttasi viime vuonna.
Rally-tokossa 2. 

 sijalla Varpu ja 3. sijalla Lilja. Rt-kisoissa kävi viime vuonna 9 aussia, joista 8 ehti saada hyväksytyn tuloksen.

perjantaina, helmikuuta 02, 2018

Krista Karhun rally-tokokoulutus

Milla ja Leena

Ongelmana agilityesteille karkailu. Koska Milla on myös pallohullu, itsehillintää on helpompi treenata pallolla kuin pyörimällä esteiden edessä, koska Milla palkkautuu joka kerta karatessaan niille. Jos pallohullun saa kestämään seuraavaa, se pystyy  vastustamaan muitakin kiusauksia. 

1. Koira sivulle ja pallo käteen Millan toiselle puolelle. Koiraa vaaditaan keskittymään ohjaajaan. Siinä koiraa pyydetään tekemään istu-seiso-maahan yms.

2. Sama heilutellen palloa narun päässä.

3. Pallo laitetaan koirakon eteen ja samat.

Näitä voi tehdä muissakin liikkeissä, kun edelliset osataan vakaasti. Samoin seuraavaan vaikeusasteeseen siirtyminen aina vasta, kun koira osaa edellisen hyvin.

lauantaina, tammikuuta 27, 2018

Päivitykset 2017

Kovin on lyhyt lista. Selvästi kotisivut kärsii Facebookista. ;) Sinne on niin kätevää lisätä kaikki, vaikka periaatteessa siihen taitaa mennä suunnilleen saman verran klikkauksia. Kotisivujen kohdalla tosin joutuu aina harkita, että riittääkö tila. Anemoneniitty.net on myös FB-sivu  ja lisäksi meillä on koirakasvattiemme omistajille tehty ryhmä Anemoneniityn koirien omistajat, jonne ovat tervetulleita toki myös esim. Jaden silkkipentujen omistajat.

29.12. Milla
7.12. kodinetsijät, Minni, koiranpennut

8.10. marsupoikueet 17, 15

10.9. myytävät marsut

19.8. myytävät marsut

2.7. myytävät marsut
2.7. myytävät marsut, marsupoikueet 17, koiranpennut
12.7. myytävät marsut
2.7. myytävät marsut, marsupoikueet 17

12.5. Australianterrierinpentuja vapaana!
1.5. myytävät kanit, marsut ja hamsterit

20.4. marsupoikueet -16 & -17

17.3. Ruska, aussit, silkit

18.2. Koiranpennut, Myytävät marsut
8.2. Marsupoikueet -17
7.2. Myytävänä: Australianterrierinpentuja, Varaamisesta

4.1. Artikkelit

Minni ja J-aussit, Inferno-hamsteri

keskiviikkona, tammikuuta 03, 2018

Agilitylisenssin maksaminen

Tein kuvankaappauksilla ohjeet lisenssin maksuun, koska osa uusista harrastajista kokee sen hankalana ja nyt siihen on tullut lisää vaiheita. Tarvittaessa voit klikata kuvat suuremmaksi.

1. Mene sivulle http://www.agilityliitto.fi/. Klikkaa oikeassa ylänurkassa tekstiä Lisenssi. Löytyy myös parista muusta kohdasta etusivulla, mutta tuo oli kuvankaappauksellisesti helpoin.

 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

2. Avautuu sivu, jossa on taulukko lisenssivaihtoehdoista hintoineen. Tsekattuasi vaihtoehdot, klikkaa sinisen pohjan oikeasta yläkulmasta Osta lisenssi

Jos et aio kuluvana vuonna kisata, pidä mielessä C-lisenssi. Jos aiot kisata, valitset seuraavalla sivulla ikäsi mukaan A-, B1- tai B2-lisenssin. Lisenssin muuttaminen kesken vuoden maksoi muistaakseni n. 20e, mutta tarkista asia vielä ennen valintaa, jos et ole 100% varma, ettet aio kisata. Ilman vakuutusta lisenssi on hieman halvempi, mutta sinulla pitää olla saman asian ajava vakuutus omasta takaa. Itse en ole ikinä tätä vaihtoehtoa kokeillut.


 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
3. Klikkaa www.suomisport.fi.

 
 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
4.  Klikkaa Sisään Suomisporttiin.



 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
5. Anna sähköpostiosoitteesi tai puhelinnumerosi, niin saat linkin kirjautua sisälle. Klikkaa Lähetä minulle kirjautumiskoodi.



 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

6. Älä kysy, miksi tässä pitää olla tällainen turhalta tuntuva välivaihe. :P Miksi kukaan maksaisi kalliin lisenssin jonkun toisen nimiin???? OK.



 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

7. Mene saman tien antamaasi sähköpostiosoitteeseen ja klikkaa saamaasi linkkiä, koska se toimii vain 10 minuuttia, joten tässä välissä ei kannata käyttää koiraa pissalla. (Tai lue tekstiviesti ja tee, mitä käsketään.)


 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

8. Itse pääsin suoraan tällaiselle sivulle, koska olen jo aiemmin ostanut lisenssin. Ensikertalaiset klikkaavat sinisestä kuplasta Muokkaa tietoja ja/tai Lisää lapsi. Jos kaikki on OK, klikkaa Osta lisenssi


 8B. Sitten tarvittaessa täyttelemään.

 
 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

9. Valitse, oletko juuri nyt hankkimassa lisenssiä itsellesi vai lapsellesi.


 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

10. Valitse Agility.



 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

11. Itse olen jo niiiiin wanha, että minulla näkyy vaihtoehtoina vain A-kisalisenssi tai C-harrastajalisenssi. Jos nyt unohdit, minkä vaihtoehdon valitsit, niin kelaa tässä blogissa kohtaan 2. Muistin virkistämiseksi: Jos et aio kuluvana vuonna kisata, pidä mielessä C-lisenssi. Jos aiot kisata, valitset seuraavalla sivulla ikäsi mukaan A-, B1- tai B2-lisenssin. Lisenssin muuttaminen kesken vuoden maksoi muistaakseni n. 20e, mutta tarkista asia vielä ennen valintaa, jos et ole 100% varma, ettet aio kisata. Ilman vakuutusta lisenssi on hieman halvempi, mutta sinulla pitää olla saman asian ajava vakuutus omasta takaa. Itse en ole ikinä tätä vaihtoehtoa kokeillut.



  ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

12. Ala kirjoittaa viivalle seuran nimeä, jossa treenaat, niin sivusto alkaa kaupitella samat kirjaimet sisältäviä seuroja. Ole tarkka, että valitset juuri oikean, jos useammalla seuralla on samantapainen nimi. Tämä kuulostaa itsestään selvyydeltä, mutta on niitä uusia harrastajia, jotka on valinneet väärän, ja joutuneet maksamaan sen vaihtamisesta ~20e. Seurat kun ovat tästä usein tarkkoja. Et välttämättä voi treenata toisessa seurassa, jos lisenssilläsi "edustat" toista.


 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

13. Sitten valitset, otatko lisenssin vakuutuksella tai ilman. Itse olen aina ottanut vakuutuksellisen, koska itselläni ei ole kisaamisessa haaveria sattunutta vakuutusta. Riittävä vakuutus on pakollinen.


13B. Jos ostat lisenssin ilman vakuutusta, täytä myös tämä.

 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
14. Jos kaikki näyttää hyvältä (tarkista nyt vielä kerran se oikea seura!!!!!), niin klikkaa Hyvältä näyttää, jatketaan maksamaan.


~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

15. Sitten valitsemaan maksutapa/nettipankki. Vaihtoehtoja tulee lisää, kun kelaat listaa alaspäin.


~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

16. Klikkaa Olen tutustunut ehtoinen, jatketaan maksamaan X €. Maksu riippuu valitsemastasi lisenssityypistä ja vakuutuksellisuudesta.


~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
17. Siinäpä se! (:



Vanha tuttu SAGIn kilpailukalenteri on vaihdettu Suomen Agilityliiton kilpailu- ja tulosjärjestelmäksi (KITU). Täällä on hyvät ohjeet KITUn käyttöön! Aina käyttäjätilin luomisesta koirien lisäämiseen ja kisoihin ilmoittautumiseen. :)

Kaikkea ei kannata jättää viimeiseen ilmoittautumispäivän iltaan, koska KITU on vielä kehitysasteella. Esim. lisenssin maksamisen jälkeen tiedon päivittyminen KITUun on kuulemma saattanut viedä parikin päivää. Plus että mahdollisesti koiran säkäluokan vaihdos pitää erikseen ilmoittaa Agilityliitolle, josta se ainakin tässä vaiheessa vielä käsin siirretään KITUn tietoihin. 

Koiraa ei siis voi itse merkitä pikkuminiksi tai pikkumaksiksi, vaikka tottahan näissä virallisissa mittaustilaisuuksissa tehdyt mittausraportit myös Agilityliitolle on järjestäjien taholta toimitettu!!!!! Jos aiot kisata kyseisessä luokassa ja koirasi on siihen sopivaksi mitattu, pitää vielä lähettää mittaustodistus Agilityliitolle.

Toistaiseksi pikkuluokan koirat tulee ilmoittaa KITU-järjestelmään lähettämällä sähköpostia osoitteeseen jemina.immonen@agilityliitto.fi. 
Laita viestiin:
 
•Koiran rekisterinumero (tekstinä viestiin)
•Koiran virallinen nimi (tekstinä viestiin)
•Kopio mittaustodistuksesta (liitteenä)
 
Otsikoi viestisi esim. ”Koiran tietoihin pikkumini”, ”Koiran tietoihin pikkumaksi” –siis jotain, josta tulee heti selville, että viesti koskee koiran kokotietojen päivitystä.

keskiviikkona, joulukuuta 06, 2017

Ilmoitusten aatelia 27: Vakuuttava vastaus

Tämä ei ole ilmoitus, mutta tavallaan mainos, koska työpaikkansa edustajahan on käytännössä kävelevä mainostaulu. Oli pakko jakaa FB-ryhmästä Yhdyssana on yhdyssana. Krapula-aamu? En olisi minäkään tarttunut tarjoukseen! 😂


maanantaina, lokakuuta 30, 2017

Marsukasvateilta kuulumisia

Alla ihana viesti, joka tuli marsukasvattien omistajalta! 
 
 
Ajattelin vähän raapustella kuulumisia, kun äsken otin kunnollisia kuviakin pojista :) Kyseessä siis uroskolmikko, joka kotiutui 10.9. :) 

Oikein hyvin on mennyt, laumahierarkia ei vielä ihan täysin toimi, sillä kaksi nuorimmaista eivät voi sietää toistensa seuraa :D Onneksi ongelmat ratkeaa pienellä narinavalituksella puolin ja toisin, jolloin jompi kumpi vetäytyy tai pakenee tilanteesta. Onneksi näitäkin narinoita tapahtuu vain kerran pari päivässä, kun asiat on järjestetty siten, että on kaksi eri heinäpaikkaa, kaksi ruokakippoa, kaksi juomapulloa ja paljon eri piiloja, joissa useimmissa kaksi koloa :) Joten tilaa on onneksi elää kaikilla ilman suurempia ongelmia :D

Tässä alla olevassa kuvassa on Hiisi (synt. 5.1.2017), joukon isopomo, joka käyttää tätä etuoikeuttaan vähän röyhkeästikin, esimerkiksi pöllimällä kavereiden herkut :D Hiisi on vähän nirso tuoreruuan suhteen, muun muassa paprika on Hiisin mielestä aivan ällöttävää tavaraa, kuten myös tomaatti ja kurkun pehmeä keskiosa. Suurta herkkua on kuitenkin porkkana ja persilja! Luonteen puolesta Hiisi on selkeästi rauhallisin ja mukavuudenhaluinen :) Hiisi on myös kolmikon kesyin ja syö sylissä ilman sen kummempia jännityksiä.

Anemone's Huarwar "Hiisi"

Seuraavassa kuvassa on joukon rasavilli kakaran koltiainen eli Hippa (synt. 28.5.2017). Lempinimi "Vaahteramäen Eemeli" kuvaa aika hyvin Hippaa. Hipalla on aina jokin juonitteleva pilke silmäkulmassa ja Hippa onkin aina ensimmäinen tuhoamassa kaikkea ja tiputtelemassa heinähäkit alas ja levittelemässä pelletit ympäriinsä. Hipan ensimmäinen reaktio kaikkeen uuteen on "Voiko tätä pureskella?" :D Hippa on myös puheliain ja äänekkäin. Pulputusta kuuluu aina kun Hippa ottaa yhdenkin askeleen. Sellanen pieni pulppumoottori päällä jatkuvasti :D Hipalle herkuista kelpaa kaikki, mutta ehdoton suosikki tuntuu olevan haapapuun oksat, jotka Hippa raahaa nukkumapaikalleen ja omii ne :D

Anemone's Jacob Black "Hippa"
 
Viimeisenä onkin kolmikon söpöläinen eli Hittavainen (synt. 11.6.2017), jota kutsun lempinimellä "Pikku Mies" :D Hittavainen on mahdottoman söpö lurpattavilla korvillaan ja ujolla olemuksellaan. Hittavainen on selkeästi kaikista eniten arka ja ei liikuskele ympäriinsä hirveästi, jos huoneessa on ihmisiä. Hittavainen tykkää puuhailla omissa oloissaan, toisin kuin Hippa ja Hiisi hengailevat paljon kahdestaan. Hittavaisen lempiherkku on paprika ja haapapuun oksat kelpaavat mainiosti myös :)
Anemone's Jacquard "Hittavainen"
Punnitsin pojat 12.10. ja silloin painot olivat Hiisi 717g, Hippa 691g ja Hittavainen 637g :) Tarkoitus olisi ensi kuussa jälleen punnita ja katsoa, että painot kehittyvät oikeaa tahtia :) 

Terveisin
Jenni Rinne

lauantaina, lokakuuta 21, 2017

Asiaa mikrosiruista

Törmäsin tällaiseen jo varsin räikeään Feissarimokaan, ainakin mitä tulee käsityksiin mikrosiruista:




Luettuani "tietäväisiä" kommentteja mokan alta, sain inspiraation blogata aiheesta, kun en kisajännitykseltäni nukkuakaan pysty...

Mikrosiru luetaan siis mikrosirunlukijaksi kutsutulla kännykän näköisellä skannerilla, jota liikutetaan eläimen turkin päällä yrittäen osua kohtaan, jossa siru on, eli yleensä jossain hartioiden/kaulan alueella. Kun sirunlukija saa lukeman, sen näytöllä näkyy pelkästään kyseisen mikrosirun numerosarja.

MIKROSIRUTIETOKANTOJA ON USEITA. Koirille KoiraNet, kissoille Kissaliiton OmaKissa, sekä eri lajien yhteiset Turvasiru, Mikrosiru.com jne. Jää omistajan huoleksi ymmärtää rekisteröidä siru ja yhteystiedot JONNEKIN, josta löytäjä ymmärtää etsiä. Yhtä yhtenäistä kaikki sirutietokannat kattavaa hakemistoa ei vielä ole. (Googlaamalla ei ainakaan oman koirani sirunumero vienyt mihinkään, vaikka numero on julkisesti netissä.) Siruhaku.fi sentään on hoksannut yhdistää eläinklinikoiden tietokantoja, ja avaa jopa yhteydenottolomakkeen eläimen löytäjälle. 




🚫 "Ja ei todellakaan mikään paikannin- tai aivopesusiru. Kaulapanta, joka on eläimen sisällä. Omistajan tiedot löytyvät heti, kunhan siru skannataan. Näin estetään koiravarkauksia sekä toisten lemmikkien myymistä. Myöskin kadonneen lemmikin omistaja löytyy helposti. Ei tarvitse laittaa lappusia löytyneestä lemmikistä, kun siru kertoo heti, kenelle pikkuinen kuuluu." 🚫

Yllä oleva kommentti on saanut masentavan määrän plus-ääniä! Yli 600 henkilöä siis oikeasti uskoo asian olevan näin! 😯 Ensimmäinen lause on totta, mutta siihen se jääkin.

Lukijassa näkyy pelkästään kyseisen mikrosirun numerosarja. Ei osoitteita, ei eläimen eikä omistajan nimiä, ei mitään muuta. Jos siru on rekisteröity johonkin julkiseen tietokantaan, sirun numerosarjalla hakemalla ja ehkä jopa googlaamalla voi löytyä eläimen tiedot. Koiran ollessa kyseessä, kannattaa sirunumero syöttää KoiraNetin eli Kennelliiton jalostustietojärjestelmän hakukenttään, jolloin avautuu esim. tällainen numeroa vastaava sivu.

Omistajan ja kasvattajan pitää erikseen antaa lupa nimensä näkymiselle, muuten nimeä ei ko. sivulla näy. Linkkasin teille äsken meidän Varpun sivun. Alla pätkä siitä, josta näkee, että kasvattaja ei ole antanut lupaa nimen näkymiselle, mutta omistajat ovat. Tilanne voi olla toisinkin päin. Joka tapauksessa kasvattajasta tai omistajasta näkyy vain nimi ja paikkakunta. Mitään yhteystietoja ei ole tavalliselle pulliaiselle saatavilla tämän eikä muunkaan järjestelmän kautta henkilötietolain nojalla.



Pahimmassa tapauksessa sen enempää omistajasta  kuin kasvattajastakaan ei näy edes nimeä. Kaikki eivät koskaan edes ilmoita koiraansa omakseen Kennelliitolle tai rekisteröi koiransa mikrosirua mihinkään muuhunkaan tietokantaan.



VINKKEJÄ:

Jos kasvattajan ja/tai omistajan nimi ei näy jalostustietokannassa:
Soitto Kennelliiton toimistoon, josta taas otetaan yhteyttä omistajaan, mikäli se on heilläkään tiedoissa. Jos ei, toimistosta otetaan yhteys kasvattajaan.

Jos koirasta ei ole tehty Kennelliittoon omistajailmoitusta:
Omistajan tietoja voi yrittää löytää ottamalla yhteyttä kasvattajaan. Toki jotkut kasvattajat ovat melkein mahdottomia saada puhelimitse kiinni, omistajien ostohetkellä antamat yhteystiedot ovat voineet muuttua tai mennä hukkaan, koira on voinut vaihtaa kotia jne.

Yhteystietoja, omistajaa tai kasvattajaa voi etsiä myös käyttämällä numeropalvelua tai googlea. Googleta KoiraNetistä löytämälläsi koiran virallisella nimellä tai kasvattajan kennelnimellä. Saatat löytää jomman kumman kotisivut yhteystietoineen tai esim. koiran näyttely- tai koetuloksia, joiden yhteydessä on yleensä omistajan nimi -> numerotiedustelu.


TOISIN SANOEN: omistaja ei löydy mikrosirusta huolimatta, jos eläimen omistaja ei ole tehnyt omistajailmoitusta tai muuta toimenpidettä, mikä mahdollistaisi asian! Omistajat, toimikaa ajoissa, koska lemmikin katoamista ei voi ennakoida! (Jos voisi, lemmikit eivät koskaan karkaisi tai joutuisi varustetuiksi...)

Mikrosiru ei estä varkautta saati toiselle kuuluvan eläimen myymistä! Moniko koiran ostaja ottaa sirunlukijan mukaansa uutta perheenjäsentä hakiessaan, vain lukeakseen sirun varkauden varalta? Ei ehkä kukaan. Ja vaikka niin tekisikin, sirunlukija ei ala hälyttää varkauden merkiksi. Edelleenkin se lukija näyttää vain numerosarjan. Olisi kiva tietää, onko edes eläinlääkäreillä jokin lista varastetuksi ilmoitettujen eläinten mikrosiruista? Missään julkisesti ei ole listattuna varastettujen eläinten sirunumeroita, jotta tavallinen koiran ostaja voisi varmistaa kaupan kohteensa laillisuuden. Ja vaikka sirunlukija aiheuttaisikin punaisen hälytyksen, voi olla, että kukaan ei koskaan tule lukemaan varastetun koiran sirua, koska eläinlääkärikäynninkään yhteydessä sirua ei välttämättä tulla tarkistaneeksi, eikä uusi omistaja sitä ymmärrä pyytää, jos ei epäile jotain. Huomaathan myös, että Kennelliiton tai muun rekisterin  tiedoissa oleva omistaja ei myöskään ole yhtä kuin eläimen laillinen omistaja, koska laki ei velvoita uutta omistajaa tekemään omistajailmoitusta tai rekisteröimään sirua mihinkään. ;)

🚫 "Ei niistä siruista ole apua paikantamisessa, mutta tunnistamisessa kylläkin. Tosi nopeasti selviää omistaja, osoite ja puhelinnumero, mutta lemmikin pitää ensin eksyä eläinlääkärille." 🚫

Mikrosiru on siis todellakin vain eläimen tunnistusmerkintä, jolla voidaan todentaa, että käsittelyssä oleva eläin on se, joksi sitä väitetään. Ikään kuin korvatatuointi mutta elektronisessa muodossa, joka yleensä säilyy luettavana vähän kauemmin. Esim. kokeisiin ja jalostuksen edellyttämiin terveystarkastuksiin ei pääse niin helposti väärällä koiralla tekemään puhtaat paperit sairaan tai huonopäisen koiran puolesta.

Mikrosirunlukija löytyy eläinlääkärin lisäksi ainakin kaikilta tunnistusmerkitsijöiltä, jokaisesta koiratapahtumasta, kennelpiireistä, kennelneuvojilta, monilta kennelkerhoilta, löytöeläinkodeilta ja joiltain kasvattajilta. Kuka tahansa voi hankkia sirunlukijan.

KOIRIEN OSTAJAT!
Tehkää omistajailmoitus Kennelliitolle ja antakaa lupa näyttää omistajan nimi netissä. Näin nopeutatte huomattavasti koiran löytämistä kotiin ilman välikäsiä, varsinkin jos kaikki yhteystietonne eivät ole salaisia!

Sekarotuisen tai paperittoman koiran voi rekisteröidä FIX-rekisteriin, jolloin mikrosiru mahdollistaa omistajan löytymisen ja koiran identifioimisen yllämainitulla tavalla.

Ilmoittakaa kasvattajalle, että koira on vaihtanut kotia ja asuu nyt teillä. Pitäkää kasvattaja ajantasalla muuttuvista yhteystiedoistanne.

torstaina, lokakuuta 19, 2017

FB-ryhmä Anemoneniityn koirille

FB-ryhmä: Anemoneniityn koirien omistajat

Tervetuloa kaikki kasvattimme ja niiden vanhemmat ja jälkeläiset ihmisineen!
Lisäsin jo jäseniä kaverilistaltani, jotka yhtäkkiä sattuivat silmään kasvatin omistajana, ja koitan lisäillä vastakin, jos (ja varmasti KUN) olen jonkun unohtanut. Voit poistaa itsesi, jos et halua kuulua tähän ryhmään. Siinä tapauksessa pahoittelen aiheuttamaani häiriötä, ja toivon, ettet muistele pahalla! ♡ 

Koska toivon, että ryhmän jäsenet rajoittuvat nimenomaan kasvattiemme/koiriemme ja niiden jälkeläisten/vanhempien omistajiin, niin liittymispyynnön yhteydessä FB kysyy koirasi virallista nimeä. Tähän kirjoitat tietenkin sen koiran nimen, joka on tähän ryhmään liittymisen syynä. :D Tämä siksi, että nimimuistini ei vastaa lainkaan sitä tarvetta, mikä kaikista pennun ostajista ja niiden perheenjäsenistä muodostuu; 21 pentuetta takana! :D Ja tietenkin on olemassa aina se fakta, että koirat joutuvat joskus vaihtamaan kotia.

Ryhmässä saa halutessaan pysyä tai siihen liittyä, vaikka koira olisikin jo kuollut tai joutunut vaihtaa kotia.

Kuvia ja kuulumisia yms saa kernaasti julkaista ryhmässä. Muiden käyttäjien kannalta voisi ehkä olla kiva, jos myös koiran virallinen nimi mainitaan, jospa sisarusten jne. omistajat löytäisivät toisensa.


Anemoneniityn Hyasintti "Leon" kuva/om: Jari Sinkkonen

LÄMMINTÄ SYKSYÄ!

lauantaina, syyskuuta 30, 2017

Vinkkejä hallituslaisille

Olen viettänyt eräänkin vuoden erilaisten pieneläinyhdistysten ja kennelkerhojen hallituksissa/johtokunnissa, puhumattakaan rivijäsenenä ihmettelystä. Sen verran nyt on pissi kihahtanut hattuun, että kirjoitan tällaisen jutun, jota täydennän sitä mukaa, kuin jostain epäkohdasta taas ärsyynnyn! :D Vinkkejä otetaan vastaan myös kommenteissa.


OLETTE JÄSENIÄ VARTEN, EI PÄIN VASTOIN

Hallituksessa saatetaan suhtautua rivijäseniin välttämättömänä pahana, jonka pitää vain mukisematta sopeutua hallituksen "oikkuihin" tai siirtyä muualle. Rivijäsenet eivät kuitenkaan ole olemassa vain rahoittamassa hallituksen toimintaa. Jos tarpeeksi monta kertaa heidän käsketään vaihtaa seuraa, näin lopulta oikeasti käy. Pidot eivät kuitenkaan parane sitä mukaa, kun väki vähenee, sillä myös rahantulo loppuu: kalusto kuluu, jäsenlehti tai tilavuokra nielee yhä rahaa.

Muista: Karma is a bitch. Harvoin kukaan on uransa huipulla kovin kauan. Joskus jokaisen pitää aloittaa uuden pennun kanssa ruohonjuuritasolta. Kouluttaako teitä silloin ne, joita eniten väheksyitte? Millaisen esimerkin ja toimintamallin he aikoinaan saivat teiltä?

Jos hallitus tuntee tarvetta estää rivijäsenten välistä sananvapautta, liikutaan vaarallisilla vesillä. Foorumi tai vieraskirja oli tiukasti moderoitu, fb-ryhmässä julkaistaan vain virallisia tiedotteita, sähköpostilistallakin viesti saa kulkea vain yhteen suuntaan. 

Joskus näkee, että kaikki kritiikki torpataan tylyllä käskyllä laittaa sähköpostia hallituksen osoitteeseen. Harvoin jäsenet loppuviimein haluavat edes niin tehdä, kun annatte keskustelun käydä. Joskus riittää, että saa päästää höyryjä näppäimistöllä. Sitten voidaankin todeta, ettei ehkä olekaan tarvetta muuttaa mitään.

Vapaamuotoisempi jutustelu lisää porukan yhteishenkeä, ja jos ja kun marista pitää, niin ottakaa se vastaan kuin miehet. Jos toimintatavoille on hyvät perustelut, kertokaa niistä jäsenille, uudelleen ja uudelleen. Miettikää porukalla muita vaihtoehtoja, antakaa jäsenille tähän tilaisuus, vaikka luultavasti joutuisittekin yksimielisesti pitäytyä jo käytössä olevassa. Jäsenille on tärkeää tuntea tulevansa kuulluiksi.


ÄLÄ VASTAA ARVOITUKSILLA

Kun jotain kysytään, mikään ei ole niin raivostuttavaa, kuin saada vastaus "Se luki siinä sähköpostissa." "Löytyy kotisivuilta / drivestä / fb-ryhmästä / meseketjusta..."

Se EI ole tyhjääkin parempi, koska samalla vaivalla voisit kertoa vastaukset. Ja jos et tiedä, voit olla myös kommentoimatta, ellei kyseisessä kanavassa vastailu ole annettu juuri sinun hommaksi.

Monella kennelkerholla on pelkästään facebookissa useampikin ryhmä ja siihen sivut ja profiilit vielä päälle. Kotisivujen valikko ei välttämättä toimi kaikkien puhelimella. Sähköposti on voinut mennä roskapostiin. Puhumattakaan drivestä, josta omatekoistenkin tiedostojen löytäminen saattaa tuottaa vaikeuksia. ;) Suoralla vastauksella vältetään monta hermostumista ja täsmentävää kysymystä, joihin vastata uusilla arvoituksilla.

Lopputulos ei hyödytä ketään, koska jos kyselijä kyllästyy ratkomaan arvoituksia ja luovuttaa, hän ei ilmesty tapahtumaan / liity jäseneksi / tms. Mitä tietoa sitten etsiikin.

Tämä vastaamistapa on yleistynyt somen myötä. Vaikka pitäisi olla yhtä helppoa vaikka antaa suora  linkki ilmoittautumiskaavakkeeseen kuin vastata "Se on siellä drivessä kansion X alla kansiossa W", edellinen vaan on paljon parempaa asiakaspalvelua. :)


ÄLÄ UHKAA EROTA, JOS ET SAA TEHDÄ MITÄ LYSTÄÄT

Se ei auta muita hallituksessa puurtajia yhtään, jos sooloilija uhkaa erota juuri jonkun tilanteen alla, kun a) tilalle ei ehditä valita uutta jäsentä, b) muitakaan korvaavia apukäsiä ei ole tarjolla tai c) vahinko on jo tapahtunut.

Kaikki ovat kauden loppuun asti samassa veneessä, kaikkien panosta tarvitaan. Olet luottamustehtävässä. Jos et voi olla hyödyksi, tee eroamisaikeesi tiedettäväksi hyvissä ajoin, ettet jätä muita pulaan.


ÄLÄ JEMMAA HALLITUSPAIKKAA ITSELLÄSI TURHAAN 

Joskus on aika ottaa aikalisä itselleen, kun oma jaksaminen loppuu. Yhdistystoiminta kuitenkin perustuu talkoiluun, joten jos sinä lorvit, muut tekevät sinunkin osuutesi. Ellei yhdistys sitten ollut kaatumaisillaan ja jonkun nyt vaan oli suostuttava nimellisesti hallitukseen, eli sinulla on "lupa" lorvia. Nautitko kuitenkin samoja etuja kuin muut hallituksessa, ne jotka ehkä tekevätkin jotain etujen mahdollistamiseksi?

Jos et voi olla hyödyksi hallituksessa, älä turhaan jemmaa paikkaa itsellesi. Varsinkaan sitten, jos uusi tulokas olisi tiedossa. Vieläpä jos joku aiheesta suoraan vinkkaa kesken kauden, niin sinusta todellakin halutaan eroon. ;) Joko sinusta ei pidetä ihmisenä, olet täysin hyödytön tai jopa vahingollinen. Nämä kulkee joskus käsi kädessä. 

Vaikka kyseessä olisi "vain" henkilökemiaongelmat hallituksen sisällä, ne alkavat ennemmin tai myöhemmin näkyä ulospäin. Ensin sen huomaa herkimmät tuntosarvet omaavat jäsenet, mutta lopulta se alkaa näkyä jopa jäsenistön ulkopuolisille, kun puuhanaiset alkavat tiuskia toisilleen tapahtumissa. 

Olit sitten mielestäsi itse ainoa hyvis pahisten keskellä, lopputulos on sama. Et enää tunne kuuluvasi joukkoon, et jaksa pysyä kärryillä loputtomissa meseketjuissa, talkoilu ei enää kiinnosta. Väität vastaan joka paikassa ja huomaat kaiken negatiivisen, jolla tukahdutat muidenkin luovuutta. Pahimmillaan sinusta kuullaan vain silloin, kun vastutat henkeen ja vereen jotain, mistä olisi yhdistykselle tai jollekin jäsenelle hyötyä.


JÄSENLEHTIEN TOIMITTAJILLE

Olen varmaan ihka ainoa, mutta laitetaan nyt sekin tähän samaan angstiin. Toivoisin julkaistuissa teksteissä kirjoittajan nimen merkittävän heti otsikon alle. Nimittäin oltuaan tarpeeksi kauan yhdistyksessä, sitä tuntee henkilökohtaisesti useimmat jäsenlehden kirjoittajat. Siksi olisi kovin mukavaa tietää, kenen "äänellä" juttua lähteä lukemaan. Muutenkin kuin ennakkoasennoitumisen vuoksi. ;) Joten itse etsin kirjoittajan nimen ennen, kuin alan kunnolla syventyä juttuun. Nimi on usein lopussa, mutta yhtä hyvin se voisi olla myös alussa. Pahinta on, jos sitä ei ole ollenkaan.

En ole mikään alan ammattilainen, joten moinen voi olla vastoin kaikkia oikeaoppisia ohjeita. Mutta näin tykkäisin itse. Ja siksi itse toimin näin vietettyäni useita vuosia yhden yhdistyksen päätoimittajana ja taittajana.

maanantaina, syyskuuta 11, 2017

Rally-tokokisa Vöyrillä 9.9.2017 + Kertulle 2× SERT

Samana viikonloppuna Virossa Anemoneniityn Gerbera "Kerttu" on saanut 2 × SERT!! ♡ Kiitos Kertun emännille, Kirsille ja Katariinalle!


Kuvassa Minna Myllyperkiö ja Metka, sekä allekirjoittanut ja Lilja sekä Varpu
Kuva: Petri Myllyperkiö

Kisassa ratkottiin australianterriereiden rotumestaruus 2017. Kisaan pääsi osallistumaan valitettavasti vain kolme aussia, ja niistäkin kaksi sai tuloksen täpärästi. Toki kaikki kolme kisasivat ylemmissä luokissa, mutta olisi tämä paremminkin voinut mennä, jos koirat olisivat toimineet vähän "normaalimmin". 😆

Voiton siis vei Minna & Metka (VOI7jotain). Toiseksi tuli meidän Lilja (VOI71). Varpu päätti temppuilla koko MES-radan, eli otettiin lopulta hylätty... 🙃

Meidän laumasta kisassa oli mukana myös Leena & Milla-saku tuloksella AVO77. Millan kanssa on ollut nyt epäonnea rt-kisoissa, eli olisikohan 4 yritystä nyt jäänyt vaille tulosta. Milloin ohjaaja ei ole huomannut tarkistaa istumisia, milloin ohjaajan kisajännitys, milloin makkarantuoksu... Nytkään ei nähty parasta osaamista, esim. kaikki istumiset piti pyytää ja varmistaa, mutta tulos sentään, mikä antaa toivoa ja itsevarmuutta seuraaviin; me pystytään tähän sittenkin! Periaatteessa rata olisi ollut Millalle helppo, kuten kaikki AVO-radat. Siinä se ongelma onkin. Millaa inspiroi esim. ylempien luokkien käännökset enemmän...




Liljaa vissiin jännitti aluksi tai sitten meikäläistä jännitti ja Lilja reagoi siihen. En kyllä huomannut jännittäneeni erityisemmin, mutta toisaalta, ainahan minä jännitän muutenkin... Enemmänkin olisi voinut voittajan liikkeessä olla treeniä alla, mutta nyt avoimenkin kyltit oli vähän nihkeitä. En sitten uusinut pahemmin, ettei prinsessa ota itseensä, ja alkoihan sieltä sitten jo löytyä yritystä. Käytösruudussa Lilja oli kiltti, vaikka pelkäsinkin sen menevän maahan. 




Varpu... Minä kun olin murehtinut merkille lähetystä, niin eiköhän Varpu ollut sillä fiiliksellä, että lähtö oli ainoa kyltti, minkä se suoritti vakavissaan. Mutta tarkemmin kun arvostelua katsoin, niin -1 PY sinnekin oli tullut. 😜 Merkin kiertoa oltiin tahkottu ja jännitetty, mutta lopulta koko rata oli Varpun mielestä yhtä suurta merkin tai kylttitelineen kiertoa ja riemukaarta! Luovutin sitten ja lähetin Varpun putkeen iloisessa kaaressa ja sitten oikaistiin käytösruutuun. Siinäkin Varpun piti vaihtaa asentoa kesken kaiken. 😅


Putki ei muuten onneksi ollut noin, vaan kuvittele se 180º myötäpäivään.

Tässä vielä kaupan päälle ALO-rata, jonka yksi koulutettavistani suoritti hyväksytysti! 🎉