perjantaina, helmikuuta 13, 2009

Kuulumisia

Tänään oli perjantai 13. päivä, mutta meillä ei ollut Seinäjoen Mai-Vet-klinikalla huonoa tuuria matkassa! Roosa nimittäin päivitti vanhentuneet silmätarkastuslausuntonsa ja perinnöllisiä sairauksia ei edelleenkään todettu. :) Alla on kuva Roosasta odotushuoneessa tipat silmissä. Roosa sai synttärilahjaksi vihdoinkin kotisivut............



Tänään sitten syntyi niitä teddypoikasia. Emona Anemone's Brilliant April ja isänä Anemone's Aatu Tarvainen. Kuten arvata saattaa, niin vain pojista tuli punasilmäisiä, mutta ollaan onnellisia edes niistä! :) Vaikka meillähän ei pitänyt enää teddykasvatusta edes olla, mutta marsut olivat päättäneet toisin. Pesueessa on siis 2 poikaa ja 1 tyttö.

Hamstereiden pesiin en ole uskaltanut kurkistella. Kyllä ne sinne tulee jos on tullakseen, mutta on meillä niin kiven takana tämä lisääntyminen talvella, että ei pilata kaikkea mahdollisesti hermostuttamalla emo liialla uteliaisuudella!

Toinen luppispoikasista, Anemone's Sininen Unelma, on jo nyt 7-viikkoisena valmis lähtemään maailmalle ja haetaan uuteen kotiinsa huomenna. Hieman pienempi, Anemone's Sininen Uni, saa kasvaa kotona siihen meidän perinteiseen 8 viikon ikään asti ennen lähtöä kohti Kajaania. Ylpeä emo, Anemone's Lumikello, on jo hiljattain laitettu erilleen tyttöjen itsenäisyyden varmistamiseksi.

Jasmiini-hermeliinin pesässä sen sijaan tuhisee musta poikanen, joka jäänee kotiin enemmän tai vähemmän pysyvästi, ellei nyt sitten sijoitukseen mene tms. johonkin järkevälle etäisyydelle. Kovasti täällä toivotaan poikasen olevan uros! Meillä kun ei ole valkoisia sinisilmiä enää kuin yksi kappale ja sekin sukua osalle naaraista. Tämä taapero sinisilmäistä kantaisi. Ja kuka ties myös fuchsia (Jasmiinin isä oli fuchs), joten meidän tukka-Pörrin voisi astuttaa sillä.

Eilen lemon-marsut olivat harrastaneet sukupolven vaihdosta. Aniara's American Baron, am.crest lemon, oli nukahtanut ikiuneen. Sen sijaan Nikean Nuppu ja Aniara's Camillo olivat saaneet suloisen self lemon tyttölapsen. Toivottavasti pieni neiti jää henkiin, ainakin vielä kaikki näyttää olevan hyvin. Vaikka toinen on ainokainen, niin se oli niin pieni, että emon masua kopeloimallakaan en ollut sen olemassaolosta saanut varmuutta. Isukki oli siis ollut todistamassa iloista perhetapahtumaa, mistä lyödään vetoa että temput on tehty? :6

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoitathan asiallisesti: ei kiroilua, vihamielisyyttä, poikas- tai hintakyselyitä. Hoito-ohjeet ym. kysymykset edelleen vieraskirjaan!