Timihän oli ilmoitettu Tervajoelle 4.5.2008, jossa järjestettiin terrierien ryhmänäyttely. Valitettavasti jouduimme perua tulomme ja pyytää ilmoittautumismaksun takaisin. Timi oli aikaisemmin vilustunut ja toki jo näyttelyyn mennessä täysin parantunut, mutta doping-sääntöjen vuoksi se ei saanut näyttelyyn osallistua.
Koko talven ollaan Timin kanssa treenattu ToKoa, tuulessa ja tuiverruksessa, satoi tai paistoi, ilman mitään ongelmaa. Sitten tuli kevät ja auringonpaiste. Luultiin, että tässä talossa selvittiin pelkästään iskän kevätflunssalla, niin eiköhän se iskenyt sitten paremman puutteessa koiraan, joka ei ole talvella/keväällä edes uimassa käynyt!!! ö
Aiemmin kirjoitinkin, kuinka riemuissaan Timi oli päästyään vihdoin agilitykentälle la 20.4. ja sakemannikentälle su 21.4. Molemmat päivät olivat kauniita ja aurinkoisia. Sunnuntaina Timillä oli ihan pikkuisen käheä ääni, kun se moitti kentällä jotakin liian tunkeilevaa sakemanninpentua. Oletin sen kuitenkin hiljattain kotona yksin ollessaan haukkuneen sen verran rakkaasti jollekin, että ääni olisi sen takia hieman painoksissa. Mitään muuta erikoista Timissä ei ollut, se kerjäsi käskyjä yhtä vaativasti kuin aina, ja toteutti niitä yhtä tarmokkaasti kuin aina. Seinäjoelta kotiin päin ajettaessa Timi oli aavistuksen outo. Se matkustaa normaalisti etupenkillä apukuskin sylissä tai jalkatilassa. Nyt se ei tiennyt, kummassa se haluaa olla. Se oli selvästi väsynyt, mutta mikään asento ei ollut hyvä. No, ehkä sillä oli paikat kipeinä eilisen agilityn takia, talvitauon jälkeen. Sitten se meni Mistyn kanssa takapenkille ja jäi kutsusta huolimatta sinne makaamaan, mikä oli todella kummallista. Meidän aussit kun pitävät takapenkkiä Mistyn kaltaisille alempaa kastia oleville maan matosille kuuluvana paikkana. Loppupäivä sujui normaalisti.
Sunnuntain ja maanantain välisenä aamuyönä meikäläisen herätessä, Timi niiskutti tyynyllään. Se oli ihan kuuma ja surkea. Otin sen peiton alle kainalooni nukkumaan ja Timi nukkui siinä koko yön kuin kekäle. Normaalisti Timin tulee äkkiä kuuma ja se siirtyy sängyn alle, jalkopäähän, omalle tyynylleen tai palaa kainaloon, mutta peiton päälle. Nyt se nukkui melkein hievahtamatta. Aamulla meikäläisen lähtiessä töihin, Timin oli tosi vaikea päästä ylös.
Onneksi oli maanantaiaamu ja meillä oli varattuna aika eläinlääkärille Pähkinän ultraamista varten. Jätin varmuuden välttämiseksi lapun pöydälle, että Timi pitää ottaa mukaan, mutta kyllähän muutkin myöhemmin herättyään olivat ilman lappuakin huomanneet, että toinen on nyt kyllä sairas. Eläinlääkärikin totesi saman, pisti niskaan särkylääkettä ja antibioottia, määräsi sairaslomaa ja antibioottikuurin sekä kirjoitti todistuksen Tervajoen näyttelyä varten.
Timin sairaus ei ollut kuulemma tarttuva ja poju paranikin hujauksessa. Itse antibioottikuurikin loppui ennen Tervajokea, mutta kahden viikon varoajan vuoksi se olisi silti ollut näyttelyssä dopingia. Timi oli jo samana päivänä kuin uusi koira, mutta muutamana iltana sillä hieman tuntui kuume kohoavan yötä vasten. Vähän kuin ihmisilläkin flunssassa! Niinpä Timi halusi edelleen nukkua visusti kainalossa. Pari päivää ilman lenkkeilyä ja kuinka paljon se olikaan ilman harjoituksia, niin Timi sai olla vähän ylimääräistäkin poissa harjoituksista, koska muiden esteiden takia ei olla vieläkään päästy niihin osallistumaan. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitathan asiallisesti: ei kiroilua, vihamielisyyttä, poikas- tai hintakyselyitä. Hoito-ohjeet ym. kysymykset edelleen vieraskirjaan!