torstaina, maaliskuuta 13, 2008
Hiirivauvoja
Puuron jakamisen yhteydessä Hopeanuolen ja Gerubin pesästä löytyi 5 pulleaa siamese seal point -lapsukaista! :) Kaksi sileäturkkista ovat tyttöjä, kolmesta kiharaisesta en vielä tällä katsauksella saanut selvää.
maanantaina, maaliskuuta 03, 2008
Pet Show Lapua 1.3.2008
Itseltäni osallistui vain yksi eläin Lapuan näyttelyyn; valkoinen sinisilmäinen fuchs hermeliini Omenankukka alias Pörri. Neiti pärjäsikin kyllä sitten senkin edestä, nimittäin se sai kovasti palkintoja. Erikoispalkinnoista muistan Paras Poseeraaja, sitten se oli myös Avointen Naaraiden luokkavoittaja 1. Puhumattakaan siitä, että neiti oli 53 etukäteen ilmoittautuneesta ja x-määrästä jälki-ilmoittautuneita kaikkein paras kani eli ROP1 tai siis nykyaikaisemmin ilmaistuna PPK1! :D Jippii!!!
Turkista napsahti pisteitä ruhtinaalliset 19,5/20, joka on mahdottoman hyvä saavutus ottaen huomioon, että useimmat tuomarit (itseni mukaan lukien) eivät jaa täysiä pisteitä yleiskunnosta, turkista ja käsiteltävyydestä. Kehuja tuli pitkästä valkoisesta turkista, joka oli säilynytkin valkoisena ja takuttomana. No, kyllä sitä onkin vaalittu! Kiva joskus saada kovasta työstä kiitosta. :) Viiden pisteen kohdat taisivat olla kaikki täynnä. Kokonaispistemäärä oli 95 pistettä eli päivän parhaat. Oli muuten ihka ensimmäinen kerta, kun meillä pupu vetäisee ropin, se ei ole nääs ihan helppo nakki, joten meinasin varmaan kompastua, kun kuulin Pörrin "virallisen" nimen ja hain punaisen ruusukkeen... ;)
Best In Show -kehässä Pörri kipusi peräti kolmanneksi! Pörrin ohi kiisivät ansaitusti ainoastaan koko näyttelyn voittaja chinchilla (joita oli paikalla jopa 10kpl!!!!!), sekä peräti 4-vuotias yhä rautaisessa kunnossa oleva marsu.
Meiltä kotoa lähti toki näyttelyyn kisaamaan myös pikkuinen babyuros Anemone's Duster, self buff marsu, joka kylläkin muutti uuden omistajansa boxiin heti aamusta. Kävin päivän aikana vakoilemassa, että pojalle oli pisteitä tullut 92 ja Petralta täydet (!!!!) pisteet turkista. Sanoisin että tosi hyvä, koska minä en valitettavasti ehtinyt pojan eteen edellisenä iltana tekemään muuta näyttelyvalmisteluja kuin kynsien leikkaamisen... Mutta eipä se näkynytkään muualla kuin korvissa, joista tarkkasilmäinen Petra oli hieman vaikkua löytänyt. ;) *nolo minä* En tiedä yhtään, saiko pikku-Duster tuliaisia näyttelystä, koska marsujen ja kanien palkintoja jaettiin yhtä aikaa...............
Dusterin lisäksi maailmalle lähti 3 muutakin marsua: Mira's Felicity palasi poikansa Anemone's Cinderin kanssa kanssa kasvattajansa Helin huomaan. Aniara's American Baron sen sijaan lähti Suvi Uutun marsulaan naisseikkailulle. Baron oli hyvin pahastunut näyttelyyn joutumisesta eikä olisi suostunut kuuntelemaan järjen ääntä. Mutta kyllä se sitten ryhtyikin jo kosiskelemaan Pimua, kun ensin oli leikkinyt sen boxissa suolapatsasta ja tajusi uskaltavansa jälleen hengittää vapaasti... ;D
Talvikkoperhekin oli reissussa mukana. Villeroi-iskä muutti kahden vanhemman tyttärensä kanssa kotiin Amazing hamsulaan. Safira-emo oli nuoremman pesueensa henkisenä tukena, kun nämä olivat myyntipöydällä ihan vaan varattavissa. Uuteen kotiin seitsikko ei ollut valmis vielä muuttamaan, muutama päivä tarvittaisiin vielä emon hoidossa, niin saadaan kunnon eväät elämää varten. Petra taas perinteisesti varmisti sukupuolet ja värit sekä kommentoi ulkomuotoja. Kiitokset Petralle, jolla on veitsen terävänä pysynyt muistissa talvikkokasvatuksen salat! Sietääkin sen olla tarkkana, koska tavallaanhan tässä Petran omaa kasvatusta viedään eteenpäin. ;D
Näyttelyn lopuksi käytiin Petran ja Reippaiden kanssa pizzalla. Dustykin piti tottakai tsekata. Ei uskoisi samaksi koiraksi, millainen kaunotar siitä on tullut! <3 Ulla ja Sanna on tehneet hyvää työtä. Pitää laittaa kuvaa tänne. Turkki on kovasti vaiheessa, mutta kyllä tästä Vaasan näyttelyyn kaveri saadaan! :)
Tuomarikommentit:
Arvostelin Lapualla kääpiöhamsterit (7kpl) ja gerbiilit (7kpl). Ensimmäistä kertaa arvostelin gerbiilejä näyttelyssä. Olen niitä kyllä tuomaroinut eläinkauppojen tapahtumissa, kun niihin on ihmiset saaneet tuoda lemmikkejään arvosteltavaksi. Taisi myös olla ensimmäinen kerta, kun tuomaroin hamstereita uudistetulla, pisteettömällä kaavakkeella. Uutta se ei kuitenkaan sikäli ollut, että olen tehnyt jo MELKEIN rutiininomaisesti koearvosteluja niihin.
Molemmilla oli hyvä taso, ja vähän jännitti, että tuleeko kaikille sama arvosana... Kaikki olivat erilaisia, eri kohdista hyviä, jossain kohdissa aivan pientä toivomisen varaa, mutta toisissa kohdissa sitten taas oikein erityisen hyviä, joten jokaiselle gerbiilille tuli loppujen lopuksi arvosana A. Kääpiöhamsterit olivat kaikki Erittäin Hyviä ja Hyviä. No, niinhän se pitää ollakin!
Molemmille lajeille oli runsaasti lahjoituspalkintoja, joten jokainen osallistuja taisi saada jotain ja ihan ansaitusti, ottaen huomioon, että kaikki olivat vähintään Hyviä tai A-luokkaa. ;) Molemmille jaoin ROP1-2, sekä luokkavoitot. Tuomarin suosikin annoin sellaisille eläimille, jotka olivat niin hyviä, että olisivat voineet olla ROP3, jos sellainen palkinto olisi jaettu. Koska erikoispalkintoja oli niin paljon, kunniamaininnan annoin vain yhdelle eläimelle eli tuolle päivän parhaalle gerbiilille, joka oli valtavan hyvä käsitellä sekä urosmaisen massakas.
Ilokseni sain arvostella myös campbellin, josta tulikin se Tuomarin Suosikki, sekä 2 roborovskia. Yllätyin toisen robon aivan erityisen hyvästä käsiteltävyydestä! Se oli pakattu sen verran matalareunaiseen boxiin, että nielaisin kerran jos toisenkin, ennen kuin uskalsin edes kantta avata. Toinen nimittäin sen verran kiinnostuneena nuuskutteli boxin reikien läpi ja silmät paloivat innosta päästä tutustumaan uusiin seikkailuihin... Ajattelin, että heti ensimmäisellä kiinniottoyrityksellä se porhaltaa pöydälle ja tekee benjihypyn ilman narua! Siellä me sitten kontattaisiin robon perässä Anrin ja Suvin kanssa pöytien alla. Mutta tämä robo olikin tosi mukava käsitellä. Ei mikään talvikkomainen kököttäjä, vaan sellainen liikkuvainen mutta hyvin käsiteltävä kuin syyrialainen. Roboilla oli muistaakseni jossain kynsissä hieman leikkaamisen varaa, mutta sehän on ymmärrettävää.
Valitsin kääpiöistä ROP-sijoille EH:n saaneista keskimäärin parhaimman arvostelun saaneet 2 safiiria talvikkoa. Otin ne uudestaan pöydälle ja pähkäilin, kumpi on 1 ja kumpi 2. Se oli aika hankalaa, koska koko sarja oli ylipäätään ollut tasaväkinen ja sitten niistä vielä kaksi parasta, joista muka valita, kumpi on parempi... "Aikuisempi" oli hieman rennompi käsitellä, mutta kilpakumppaniaan pikkuruisen löysempi ja hieman epätasaisessa turkissa. Nuori neiti taas oli lihaksikkaampi ja paremmassa turkissa. Sekin oli moitteeton käsitellä, vaikka jännittikin vanhempaansa vähän enemmän. Valitsin siten tämän 5-kuisen otuksen. Toisen ikää en nyt muista, mutta avoimessa luokassa sekin oli.
Gerbiili jäi kuitenkin BIS-kisassa viimeiseksi. Ei siksi, että se olisi ollut lainkaan huono, päin vastoin! Mutta kisaajat olivat mahdottoman tasaisia, ja kaikki tuomarit totesivat, ettei tällaista ole aikoihin nähty. Missä tahansa muussa näyttelyssä gerbiili olisi sijoittunut vähintään puoleen väliin. Täällä sillä oli vastassa iäkäs marsu ja baby rotta, jotka ikäisekseen olivat mahdottoman hyvässä kunnossa, ennen näkemättömän loistava chinchilla, meidän näyttelyiden useisiin ROP-voittajiin nähden poikkeuksellisen mieluisat hamsteri ja hiiri, timmi 5-kuinen talvikko sekä lemmikkinä harvinaisempi mutta hienosti hoidettu ja käyttäytyvä okahiiri.
Turkista napsahti pisteitä ruhtinaalliset 19,5/20, joka on mahdottoman hyvä saavutus ottaen huomioon, että useimmat tuomarit (itseni mukaan lukien) eivät jaa täysiä pisteitä yleiskunnosta, turkista ja käsiteltävyydestä. Kehuja tuli pitkästä valkoisesta turkista, joka oli säilynytkin valkoisena ja takuttomana. No, kyllä sitä onkin vaalittu! Kiva joskus saada kovasta työstä kiitosta. :) Viiden pisteen kohdat taisivat olla kaikki täynnä. Kokonaispistemäärä oli 95 pistettä eli päivän parhaat. Oli muuten ihka ensimmäinen kerta, kun meillä pupu vetäisee ropin, se ei ole nääs ihan helppo nakki, joten meinasin varmaan kompastua, kun kuulin Pörrin "virallisen" nimen ja hain punaisen ruusukkeen... ;)
Best In Show -kehässä Pörri kipusi peräti kolmanneksi! Pörrin ohi kiisivät ansaitusti ainoastaan koko näyttelyn voittaja chinchilla (joita oli paikalla jopa 10kpl!!!!!), sekä peräti 4-vuotias yhä rautaisessa kunnossa oleva marsu.
Meiltä kotoa lähti toki näyttelyyn kisaamaan myös pikkuinen babyuros Anemone's Duster, self buff marsu, joka kylläkin muutti uuden omistajansa boxiin heti aamusta. Kävin päivän aikana vakoilemassa, että pojalle oli pisteitä tullut 92 ja Petralta täydet (!!!!) pisteet turkista. Sanoisin että tosi hyvä, koska minä en valitettavasti ehtinyt pojan eteen edellisenä iltana tekemään muuta näyttelyvalmisteluja kuin kynsien leikkaamisen... Mutta eipä se näkynytkään muualla kuin korvissa, joista tarkkasilmäinen Petra oli hieman vaikkua löytänyt. ;) *nolo minä* En tiedä yhtään, saiko pikku-Duster tuliaisia näyttelystä, koska marsujen ja kanien palkintoja jaettiin yhtä aikaa...............
Dusterin lisäksi maailmalle lähti 3 muutakin marsua: Mira's Felicity palasi poikansa Anemone's Cinderin kanssa kanssa kasvattajansa Helin huomaan. Aniara's American Baron sen sijaan lähti Suvi Uutun marsulaan naisseikkailulle. Baron oli hyvin pahastunut näyttelyyn joutumisesta eikä olisi suostunut kuuntelemaan järjen ääntä. Mutta kyllä se sitten ryhtyikin jo kosiskelemaan Pimua, kun ensin oli leikkinyt sen boxissa suolapatsasta ja tajusi uskaltavansa jälleen hengittää vapaasti... ;D
Talvikkoperhekin oli reissussa mukana. Villeroi-iskä muutti kahden vanhemman tyttärensä kanssa kotiin Amazing hamsulaan. Safira-emo oli nuoremman pesueensa henkisenä tukena, kun nämä olivat myyntipöydällä ihan vaan varattavissa. Uuteen kotiin seitsikko ei ollut valmis vielä muuttamaan, muutama päivä tarvittaisiin vielä emon hoidossa, niin saadaan kunnon eväät elämää varten. Petra taas perinteisesti varmisti sukupuolet ja värit sekä kommentoi ulkomuotoja. Kiitokset Petralle, jolla on veitsen terävänä pysynyt muistissa talvikkokasvatuksen salat! Sietääkin sen olla tarkkana, koska tavallaanhan tässä Petran omaa kasvatusta viedään eteenpäin. ;D
Näyttelyn lopuksi käytiin Petran ja Reippaiden kanssa pizzalla. Dustykin piti tottakai tsekata. Ei uskoisi samaksi koiraksi, millainen kaunotar siitä on tullut! <3 Ulla ja Sanna on tehneet hyvää työtä. Pitää laittaa kuvaa tänne. Turkki on kovasti vaiheessa, mutta kyllä tästä Vaasan näyttelyyn kaveri saadaan! :)
Tuomarikommentit:
Arvostelin Lapualla kääpiöhamsterit (7kpl) ja gerbiilit (7kpl). Ensimmäistä kertaa arvostelin gerbiilejä näyttelyssä. Olen niitä kyllä tuomaroinut eläinkauppojen tapahtumissa, kun niihin on ihmiset saaneet tuoda lemmikkejään arvosteltavaksi. Taisi myös olla ensimmäinen kerta, kun tuomaroin hamstereita uudistetulla, pisteettömällä kaavakkeella. Uutta se ei kuitenkaan sikäli ollut, että olen tehnyt jo MELKEIN rutiininomaisesti koearvosteluja niihin.
Molemmilla oli hyvä taso, ja vähän jännitti, että tuleeko kaikille sama arvosana... Kaikki olivat erilaisia, eri kohdista hyviä, jossain kohdissa aivan pientä toivomisen varaa, mutta toisissa kohdissa sitten taas oikein erityisen hyviä, joten jokaiselle gerbiilille tuli loppujen lopuksi arvosana A. Kääpiöhamsterit olivat kaikki Erittäin Hyviä ja Hyviä. No, niinhän se pitää ollakin!
Molemmille lajeille oli runsaasti lahjoituspalkintoja, joten jokainen osallistuja taisi saada jotain ja ihan ansaitusti, ottaen huomioon, että kaikki olivat vähintään Hyviä tai A-luokkaa. ;) Molemmille jaoin ROP1-2, sekä luokkavoitot. Tuomarin suosikin annoin sellaisille eläimille, jotka olivat niin hyviä, että olisivat voineet olla ROP3, jos sellainen palkinto olisi jaettu. Koska erikoispalkintoja oli niin paljon, kunniamaininnan annoin vain yhdelle eläimelle eli tuolle päivän parhaalle gerbiilille, joka oli valtavan hyvä käsitellä sekä urosmaisen massakas.
Ilokseni sain arvostella myös campbellin, josta tulikin se Tuomarin Suosikki, sekä 2 roborovskia. Yllätyin toisen robon aivan erityisen hyvästä käsiteltävyydestä! Se oli pakattu sen verran matalareunaiseen boxiin, että nielaisin kerran jos toisenkin, ennen kuin uskalsin edes kantta avata. Toinen nimittäin sen verran kiinnostuneena nuuskutteli boxin reikien läpi ja silmät paloivat innosta päästä tutustumaan uusiin seikkailuihin... Ajattelin, että heti ensimmäisellä kiinniottoyrityksellä se porhaltaa pöydälle ja tekee benjihypyn ilman narua! Siellä me sitten kontattaisiin robon perässä Anrin ja Suvin kanssa pöytien alla. Mutta tämä robo olikin tosi mukava käsitellä. Ei mikään talvikkomainen kököttäjä, vaan sellainen liikkuvainen mutta hyvin käsiteltävä kuin syyrialainen. Roboilla oli muistaakseni jossain kynsissä hieman leikkaamisen varaa, mutta sehän on ymmärrettävää.
Valitsin kääpiöistä ROP-sijoille EH:n saaneista keskimäärin parhaimman arvostelun saaneet 2 safiiria talvikkoa. Otin ne uudestaan pöydälle ja pähkäilin, kumpi on 1 ja kumpi 2. Se oli aika hankalaa, koska koko sarja oli ylipäätään ollut tasaväkinen ja sitten niistä vielä kaksi parasta, joista muka valita, kumpi on parempi... "Aikuisempi" oli hieman rennompi käsitellä, mutta kilpakumppaniaan pikkuruisen löysempi ja hieman epätasaisessa turkissa. Nuori neiti taas oli lihaksikkaampi ja paremmassa turkissa. Sekin oli moitteeton käsitellä, vaikka jännittikin vanhempaansa vähän enemmän. Valitsin siten tämän 5-kuisen otuksen. Toisen ikää en nyt muista, mutta avoimessa luokassa sekin oli.
Gerbiili jäi kuitenkin BIS-kisassa viimeiseksi. Ei siksi, että se olisi ollut lainkaan huono, päin vastoin! Mutta kisaajat olivat mahdottoman tasaisia, ja kaikki tuomarit totesivat, ettei tällaista ole aikoihin nähty. Missä tahansa muussa näyttelyssä gerbiili olisi sijoittunut vähintään puoleen väliin. Täällä sillä oli vastassa iäkäs marsu ja baby rotta, jotka ikäisekseen olivat mahdottoman hyvässä kunnossa, ennen näkemättömän loistava chinchilla, meidän näyttelyiden useisiin ROP-voittajiin nähden poikkeuksellisen mieluisat hamsteri ja hiiri, timmi 5-kuinen talvikko sekä lemmikkinä harvinaisempi mutta hienosti hoidettu ja käyttäytyvä okahiiri.
torstaina, helmikuuta 28, 2008
Anemoneniitty.net
Voitte pikkuhiljaa opetella asioimaan kani- ja jyrsijäkasvatuksen tiimoilta uudessa osoitteessa anemoniitty.net! Ei pitänyt vielä edes ilmoittaa osoitteenmuutoksesta, joten vierailkaa vielä ihan rauhassa "vanhoilla" jyrsijäsivuilla... Uudessa paikassa ei ole vielä mm. eläinten henkilökohtaisia sivuja paria kania lukuunottamatta. Mutta Netikasta loppui tila, niin en ole voinut oikein päivitellä poikassivuja sinne, koska se merkitsisi kuvien lisäämistä... Eikä tietenkään mitään muutakaan ole voinut lisätä. Mutta tuolla anemoneniitty.netin etusivun muut linkit ovat vielä vasta tekeillä. Muutto on muutenkin kesken, joten armahtakaa! Täytyi nyt vain ilmoittaa tällainen varaslähtö, että tiedätte etsiä uusia tietoja poikasiin lähinnä tuolta uudelta sivulta.
Lahteen marsunäyttelyyn ilmoittautuivat Ticu, Poju, Maceinen, Leimu ja Aria. Reetta-mummo nukkui pois...
Tummakorvaiset valkoiset hamsut Harry ja Moment Lost touhusivat keskenään, mutta nähtäväksi jää, osuiko Harry edes yhtä ainutta kertaa oikeaan osoitteeseen...
Lahteen marsunäyttelyyn ilmoittautuivat Ticu, Poju, Maceinen, Leimu ja Aria. Reetta-mummo nukkui pois...
Tummakorvaiset valkoiset hamsut Harry ja Moment Lost touhusivat keskenään, mutta nähtäväksi jää, osuiko Harry edes yhtä ainutta kertaa oikeaan osoitteeseen...
lauantaina, helmikuuta 09, 2008
Lempäälästä kuulumisia
Justiin kotiuduin Lempäälän reissulta. Manttaalitalolla oli pet show sekä marsujen ulkomuotoluokat, johon itseltäni osallistui 4 marsua: Nikean Maceinen**, Anemone's Atticus***, Anemone's Inca*** ja Aniara's Buster**.
Inca ja Buster saivat molemmat sertin! Joten heistä tulee Suomen Muotovalioita. Incalla tosin oli tarvittavat sertit jo ennestään, mutta vanhin sertikortti on mennyt hukkaan, en ikinä uskonut tuota kolmatta tulevan eri tuomarilta. ;D Tulihan se ja nyt veteraaniluokasta tuli neljäskin! Inca jää nyt hienosti ansaitulle eläkkeelle. Ticu sai kuman, joka sekin oli hyvä saavutus, koska herra ei ollut oikein massassa. Vielä ei voida Ticua valioksi hakea, vaikka kortteja kolme kasassa onkin, kun yksi niistä on Ruotsista.
Pitää myös mainita, että meidän edesmenneen Hemulin poika, Apple Pie, eli meidän Pumpkin Pien ja Plum Pien velipoika, voitti hienosti kovan luokan, jossa oli itsensä ja Maceisen lisäksi Nikean Namupala!!! Omppu sai siis myös ensimmäisen sertinsä, tarkempaa en sijoitusta muista, mutta komeaa kuultavaa se oli, kun Petra siitä tuli kertomaan... Onnea omistaja Petralle ja kasvattaja Nooralle!
Itselläni aika kului joutuisasti pet-marsuja arvostellen. Niitä oli yhteensä ilmoittautunut 75kpl. Onneksi Katja arvosteli niitä myös ja marsujen "junior handlerina" kunnostautunut Petra esitti meikäläisen marsuja. Petran ansiosta Buster oli jopa osallistunut Katjan kasvattajaluokkaan, joka oli sijoittunut toiseksi. :)
Pet-marsut olivat keskimäärin hyvin valmisteltu näyttelyä varten, useimmilla oli täysin puhtaat korvat, samoin rasvarauhaset ja tassut yms. pikkukohdat oli puunattu kuntoon. Lienee joku vuodenajallinen villitys, sillä yleiskunnoltaan oikein kukaan ei ollut aivan siinä priimamassassa. Meiltä tultiin siis pääsääntöisesti loppukisaan muista kohdista kerätyillä pisteillä. Ilokseni sain arvostella monta pitkäkarvaista marsua, joiden kuontalo oli viimeistä suortuvaa myöten moitteettomassa kuosissa! Kaikki olivat vähintäänkin kohtuullisen hyviä käsitellä. Yksikään marsu ei saanut käsiteltävyydestä alle 20/17 pistettä. Pisteskaala oli minulla tänään 88½ - 96, aika laaja verrattuna siihen, mitä itselläni on tapana pisteitä jakaa. Toisaalta saan aika harvoin arvostella niin paljon hyvin laitettuja pitkäkarvaisia, jotka ovat samalla myös hyvässä massassa.
Sitten hieman vinkkejä.
Yllättävän monella marsuista oli poikkeuksellisen rasvainen turkki, mikä ei toki ole merkki likaisesta häkistä! Tämähän on erityisesti sileäturkkisten urosten ongelma, joilla varsinkin selkäturkki rasvoittuu ihan luonnostaan pitemmän päälle. Kyse Kuitenkin kaikki pet-marsut kannattaa pestä koiranshampoolla karvanlaatuun katsomatta edellisenä päivänä. Karkeakarvaisten rotujen (rusetillisten ja teddy/rex-turkkisten marsujen) turkkihan ei normaalisti muuten kaipaisi pesua, mutta ainakin niihin helposti kerääntyvä hilse lähtee pois. Rasvarauhaseenhan ei riitä pelkkä shampoopesu, vaan siihen tarvitaan käsintiskiainetta, jota hierotaan hammasharjalla. Välillä huuhdellaan lämpimällä vedellä ja jos/kun kaikki ei vielä lähtenyt pois, niin toimenpide uusitaan niin monta kertaa kuin täytyy. Jos likaa on kertynyt rasvarauhaseen kunnon teli, niin sitä voi varovasti vaikka rapsuttaa kynnellä tai kammalla pois ennen pesemistä.
Kaikilla rasvaturkki-ongelma ei toki välttämättä ollut pesemisen puutteessa, vaan omistajan liiasta sylittelystä ennen arvostelua. Omistajan käsistä siirtyy rasvaa väkisinkin marsun turkkiin. Sen takia kannattaa välttää kaikkea marsun käsittelyä ennen arvostelua. Olisi hyvä, jos marsu voisi olla näyttelylaudalla tai pyyhkeen sisällä sitten, kun omistaja ottaa sen syliinsä vuoroaan odottamaan, niin ei sitten käsien hikoilu pilaa marsun hyvää saumaa. ;) Toki rasvarauhaselle, korville ja hampaille kannattaa tehdä loppusilaus, jos ne sitä kaipaa. Marsun ylähampaiden väliin jää helposti ruokaa, ja se kannattaisi pyyhkäistä vaikka omalla kynnellä pois, niin tulee oikein siisti kuva. :) Kuten moni varmaan huomasi, niin itse en nyt ainakaan tässä näyttelyssä pienistä piitannut, mutta jos hampaiden välissä oleva lika oli jo pinttyneen näköistä tai sitä oli paljon, niin kyllä ½-1 pistettä saatoin rokottaa.
Pari ihmistä suoritti meikäläiselle koearvostelun ja hienosti menivätkin läpi. :)
Kaiken kaikkiaan päivä oli tosi kiva ja Pinan marsunäyttelykansasta jäi mukava kuva. Näki, että marsunne ovat teille rakkaita! Näyttely oli myös Pinan puolesta hyvin järjestetty, vaikkakin ruusukkeet oli vähän olemattomia! ;DDDD Kiitokset hyvästä seurasta mm. Petralle vanhempineen, Lauralle, Soilalle, Tintille, Katjalle, Anulle, Annukalle, Elinalle jne...
Inca ja Buster saivat molemmat sertin! Joten heistä tulee Suomen Muotovalioita. Incalla tosin oli tarvittavat sertit jo ennestään, mutta vanhin sertikortti on mennyt hukkaan, en ikinä uskonut tuota kolmatta tulevan eri tuomarilta. ;D Tulihan se ja nyt veteraaniluokasta tuli neljäskin! Inca jää nyt hienosti ansaitulle eläkkeelle. Ticu sai kuman, joka sekin oli hyvä saavutus, koska herra ei ollut oikein massassa. Vielä ei voida Ticua valioksi hakea, vaikka kortteja kolme kasassa onkin, kun yksi niistä on Ruotsista.
Pitää myös mainita, että meidän edesmenneen Hemulin poika, Apple Pie, eli meidän Pumpkin Pien ja Plum Pien velipoika, voitti hienosti kovan luokan, jossa oli itsensä ja Maceisen lisäksi Nikean Namupala!!! Omppu sai siis myös ensimmäisen sertinsä, tarkempaa en sijoitusta muista, mutta komeaa kuultavaa se oli, kun Petra siitä tuli kertomaan... Onnea omistaja Petralle ja kasvattaja Nooralle!
Itselläni aika kului joutuisasti pet-marsuja arvostellen. Niitä oli yhteensä ilmoittautunut 75kpl. Onneksi Katja arvosteli niitä myös ja marsujen "junior handlerina" kunnostautunut Petra esitti meikäläisen marsuja. Petran ansiosta Buster oli jopa osallistunut Katjan kasvattajaluokkaan, joka oli sijoittunut toiseksi. :)
Pet-marsut olivat keskimäärin hyvin valmisteltu näyttelyä varten, useimmilla oli täysin puhtaat korvat, samoin rasvarauhaset ja tassut yms. pikkukohdat oli puunattu kuntoon. Lienee joku vuodenajallinen villitys, sillä yleiskunnoltaan oikein kukaan ei ollut aivan siinä priimamassassa. Meiltä tultiin siis pääsääntöisesti loppukisaan muista kohdista kerätyillä pisteillä. Ilokseni sain arvostella monta pitkäkarvaista marsua, joiden kuontalo oli viimeistä suortuvaa myöten moitteettomassa kuosissa! Kaikki olivat vähintäänkin kohtuullisen hyviä käsitellä. Yksikään marsu ei saanut käsiteltävyydestä alle 20/17 pistettä. Pisteskaala oli minulla tänään 88½ - 96, aika laaja verrattuna siihen, mitä itselläni on tapana pisteitä jakaa. Toisaalta saan aika harvoin arvostella niin paljon hyvin laitettuja pitkäkarvaisia, jotka ovat samalla myös hyvässä massassa.
Sitten hieman vinkkejä.
Yllättävän monella marsuista oli poikkeuksellisen rasvainen turkki, mikä ei toki ole merkki likaisesta häkistä! Tämähän on erityisesti sileäturkkisten urosten ongelma, joilla varsinkin selkäturkki rasvoittuu ihan luonnostaan pitemmän päälle. Kyse Kuitenkin kaikki pet-marsut kannattaa pestä koiranshampoolla karvanlaatuun katsomatta edellisenä päivänä. Karkeakarvaisten rotujen (rusetillisten ja teddy/rex-turkkisten marsujen) turkkihan ei normaalisti muuten kaipaisi pesua, mutta ainakin niihin helposti kerääntyvä hilse lähtee pois. Rasvarauhaseenhan ei riitä pelkkä shampoopesu, vaan siihen tarvitaan käsintiskiainetta, jota hierotaan hammasharjalla. Välillä huuhdellaan lämpimällä vedellä ja jos/kun kaikki ei vielä lähtenyt pois, niin toimenpide uusitaan niin monta kertaa kuin täytyy. Jos likaa on kertynyt rasvarauhaseen kunnon teli, niin sitä voi varovasti vaikka rapsuttaa kynnellä tai kammalla pois ennen pesemistä.
Kaikilla rasvaturkki-ongelma ei toki välttämättä ollut pesemisen puutteessa, vaan omistajan liiasta sylittelystä ennen arvostelua. Omistajan käsistä siirtyy rasvaa väkisinkin marsun turkkiin. Sen takia kannattaa välttää kaikkea marsun käsittelyä ennen arvostelua. Olisi hyvä, jos marsu voisi olla näyttelylaudalla tai pyyhkeen sisällä sitten, kun omistaja ottaa sen syliinsä vuoroaan odottamaan, niin ei sitten käsien hikoilu pilaa marsun hyvää saumaa. ;) Toki rasvarauhaselle, korville ja hampaille kannattaa tehdä loppusilaus, jos ne sitä kaipaa. Marsun ylähampaiden väliin jää helposti ruokaa, ja se kannattaisi pyyhkäistä vaikka omalla kynnellä pois, niin tulee oikein siisti kuva. :) Kuten moni varmaan huomasi, niin itse en nyt ainakaan tässä näyttelyssä pienistä piitannut, mutta jos hampaiden välissä oleva lika oli jo pinttyneen näköistä tai sitä oli paljon, niin kyllä ½-1 pistettä saatoin rokottaa.
Pari ihmistä suoritti meikäläiselle koearvostelun ja hienosti menivätkin läpi. :)
Kaiken kaikkiaan päivä oli tosi kiva ja Pinan marsunäyttelykansasta jäi mukava kuva. Näki, että marsunne ovat teille rakkaita! Näyttely oli myös Pinan puolesta hyvin järjestetty, vaikkakin ruusukkeet oli vähän olemattomia! ;DDDD Kiitokset hyvästä seurasta mm. Petralle vanhempineen, Lauralle, Soilalle, Tintille, Katjalle, Anulle, Annukalle, Elinalle jne...
sunnuntaina, helmikuuta 03, 2008
Onnea Simballe!
Kotipantterimme Simba täytti 1.2.2008 kahdeksan vuotta! Pikapuoliin seuraa tekevät Della ja Miska.
torstaina, tammikuuta 31, 2008
Päivän linkki
Huom!
Mielenterveytesi kannalta sinun on huolehdittava, että klikkaat päivän linkin etusivulla oikeassa laidassa olevaa alimmaista linkkiä. Erityisesti haluaisin sinun tutustuvan Jari Parantaisen vastauksiin.
Huom!
Mielenterveytesi kannalta sinun on huolehdittava, että klikkaat päivän linkin etusivulla oikeassa laidassa olevaa alimmaista linkkiä. Erityisesti haluaisin sinun tutustuvan Jari Parantaisen vastauksiin.
torstaina, tammikuuta 24, 2008
Tuliaisia ison joen takaa
Meille rantautui tässä 6.1. Sollentunan lemmikkimessuilta Ruotsista 10 upeaa dutch-marsua Sommarnattens-marsulasta. Suuret kiitokset Carinalle hienoista otuksista ja Sol-Brittille kuljetusavusta!! Alunperin olin varannut 2 aikuista, hienoa d.e.golden dutch marsua, mutta jotenkin siinä vaan kävi niin, että nämä saivat "hieman" matkaseuraa... ;) Eli meille tulikin kahden sijaan 5 d.e.golden dutchia, 3 dutch/buff-kantajaa, sekä 2 black dutchia avuksi lilac dutch-projektiin.
Eilen toinen niistä black dutcheista yllätti synnyttämällä sileäkarvaisen tyttölapsen. Itse synnytys ei tosin täysin yllätyksenä tullut, sillä olin jo ensimmäisenä päivänä rouvaa valokuvatessani todennut sen matkustaneen Ruotsista Suomeen pullat uunissa... ;) Mutta se että poikanen oli näin terve, iso, ainoa ja tämän värinen, oli yllätys. Tyttö nimittäin on musta paria cream-laikku/raitaviritystä lukuunottamatta. Emoa tunnustellessani olin jotenkin kuvitellut sen saavan enemmän poikasia, mutta viehän tuollainen norsulapsi toki ainakin kahden poikasen tilan reippaasti. Kun emo on tiineenä noin pitkän matkan tehnyt, niin hullustikin olisi voinut käydä. Kuten kaikki tietävätkin, vähemmästäkin marsut kehittävät ongelmia tällä alalla. Ihan vaikka sitten varmuuden vuoksi! Mutta ei tämä rouva. En tiedä vielä, onko rouva Sommarnattens Nanna vai Elsa ja onko isä jäljitettävissä, mutta pianhan tuo selviää jos on selvitäkseen.
Golden dutcheista myös Tessan ja Kajsa näyttäisivät yrittävän salata jotain. ;)
Eilen toinen niistä black dutcheista yllätti synnyttämällä sileäkarvaisen tyttölapsen. Itse synnytys ei tosin täysin yllätyksenä tullut, sillä olin jo ensimmäisenä päivänä rouvaa valokuvatessani todennut sen matkustaneen Ruotsista Suomeen pullat uunissa... ;) Mutta se että poikanen oli näin terve, iso, ainoa ja tämän värinen, oli yllätys. Tyttö nimittäin on musta paria cream-laikku/raitaviritystä lukuunottamatta. Emoa tunnustellessani olin jotenkin kuvitellut sen saavan enemmän poikasia, mutta viehän tuollainen norsulapsi toki ainakin kahden poikasen tilan reippaasti. Kun emo on tiineenä noin pitkän matkan tehnyt, niin hullustikin olisi voinut käydä. Kuten kaikki tietävätkin, vähemmästäkin marsut kehittävät ongelmia tällä alalla. Ihan vaikka sitten varmuuden vuoksi! Mutta ei tämä rouva. En tiedä vielä, onko rouva Sommarnattens Nanna vai Elsa ja onko isä jäljitettävissä, mutta pianhan tuo selviää jos on selvitäkseen.
Golden dutcheista myös Tessan ja Kajsa näyttäisivät yrittävän salata jotain. ;)
keskiviikkona, tammikuuta 16, 2008
Hevosten teuraskuljetukset
Hyvä ystävä,
Elämme ajassa, jossa joissakin maissa eläimillä ei ole mitään arvoa. Joulukuussa 2007 MTV3 julkaisi kuvamateriaalia teurashevosten kuljetuksista halki Euroopan. Hevoset viimeisellä matkallaan kokivat järkyttävää väkivältaa ihmisen taholta. Hevoset saivat tuntea paksujen keppien säälimättömät lyönnit eivätkä viimeisillään tiineenä olleet tammatkaan säästyneet sietämättömältä tuskalta. Varsat syntyivät kaaoksen ja kärsimyksen keskelle, josta ne oitis poimittiin talteen pöydän antimeksi.
Hevoset kokivat ihmisen suuren julmuuden aiheuttamaa kipua jakärsimystä. Hevosten raajoja oli poikki, josta välittämättä hevosia edelleen seisotettiin ja kuljetettiin pitkiä matkoja. Paniikissa hevoset yrittivät etsiä pakotietä lyönneiltä ja väkivallalta - turhaan. Suuri, komea ja ihmiselle palvelualtis eläin oli voimaton ihmisen säälimättömän käden edessä, joka jakoi eläimen osaksi vain julmaa väkivaltaa.
Mitä sinä voit tehdä?
Allekirjoita Uma Aaltosen ja Minna Vitikaisen laatima adressi osoitteessa http://www.adressit.com/hevosten_puolesta
Viestitä adressista kaikille tutuillesi. Muista myös ihmiset, jotka asuvat Suomen ulkopuolella Euroopassa. Pystymme kokoamaan miljoona nimeä adressiin. EU vaatii miljoonan ihmisen nimen käsitelläkseen asiaa parlamentissa.
45 minuuttia-ohjelman kuvamateriaali on nähtävissä osoitteessa www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?588966
KIITOS, YSTÄVÄ!!! Epäkohtiin pystyy vaikuttamaan!
Elämme ajassa, jossa joissakin maissa eläimillä ei ole mitään arvoa. Joulukuussa 2007 MTV3 julkaisi kuvamateriaalia teurashevosten kuljetuksista halki Euroopan. Hevoset viimeisellä matkallaan kokivat järkyttävää väkivältaa ihmisen taholta. Hevoset saivat tuntea paksujen keppien säälimättömät lyönnit eivätkä viimeisillään tiineenä olleet tammatkaan säästyneet sietämättömältä tuskalta. Varsat syntyivät kaaoksen ja kärsimyksen keskelle, josta ne oitis poimittiin talteen pöydän antimeksi.
Hevoset kokivat ihmisen suuren julmuuden aiheuttamaa kipua jakärsimystä. Hevosten raajoja oli poikki, josta välittämättä hevosia edelleen seisotettiin ja kuljetettiin pitkiä matkoja. Paniikissa hevoset yrittivät etsiä pakotietä lyönneiltä ja väkivallalta - turhaan. Suuri, komea ja ihmiselle palvelualtis eläin oli voimaton ihmisen säälimättömän käden edessä, joka jakoi eläimen osaksi vain julmaa väkivaltaa.
Mitä sinä voit tehdä?
Allekirjoita Uma Aaltosen ja Minna Vitikaisen laatima adressi osoitteessa http://www.adressit.com/hevosten_puolesta
Viestitä adressista kaikille tutuillesi. Muista myös ihmiset, jotka asuvat Suomen ulkopuolella Euroopassa. Pystymme kokoamaan miljoona nimeä adressiin. EU vaatii miljoonan ihmisen nimen käsitelläkseen asiaa parlamentissa.
45 minuuttia-ohjelman kuvamateriaali on nähtävissä osoitteessa www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?588966
KIITOS, YSTÄVÄ!!! Epäkohtiin pystyy vaikuttamaan!
lauantaina, tammikuuta 12, 2008
torstaina, tammikuuta 03, 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)