torstaina, maaliskuuta 14, 2013

Kertusta tuli lumienkeli

Kerttu on tässä kuvassa autossa menossa viimeiselle eläinlääkärikäynnille. Se ei jaksa reagoida auton takaoven tai häkin avaamiseen eikä edes puhutteluun. Se on vain niin väsynyt, viluinen ja varmasti myös nälissään, kun koko päivänä ei ole saanut mitään alas.

Rakas Kerttumme nukutettiin tänään ikiuneen eläinsuojelullisista syistä rajun sairauden uuvuttamana.

Jätimme Kertun meille kotiin viimeisimmästä pentueesta. Se oli selvää heti, kun Kerttu syntyi, että tässä on meidän tyttö. Eikä vain siksi, että Kerttu oli pentueen ainoa narttu, ja vieläpä harmaa, jollaista olin toivonut. Kerttu vain oli juuri sopiva, ja tulimme siitä joka päivä yhä varmemmiksi.
Kerttu oli nopea oppimaan, ketterä ja muutenkin kivan rakenteinen erinäisiä harrastuksia ajatellen, rohkea, kovapäinen, energinen, saalisvietikäs ja tietenkin kaunis kuin kukka, pieni susihukka...
Onko liikaa vaadittu, että se olisi ollut myös terve?!

Kerttu alkoi viikon vaihteessa saada kohtauksia ruokailujen jälkeen. Ja pieni pentuhan ruokailee useaan kertaan päivässä... Niin myös kohtauksia alkoi tulla tämän tästä. Maanantaina niitä oli vain 1, mitä ei alkuun edes tunnistettu muuksi kuin pelleilyksi, tiistaina jo 2. Kertulle oli jo varattu eläinlääkäri torstaille, mutta veimme sen keskiviikkoiltana päivystykseen tytön saatua jo kolmannen kohtauksen sille päivää. Päivystävä eläinlääkäri halusi varmistua, ettei sillä ole mitään suolitukoksesta tms. johtuvia rankkoja vatsanväänteitä, joten otettiin röntgenkuva. Olihan siellä kaasua ja sapuskaa, joten toiveikkaina annettiin kotona öljyä jne. Kyllähän sitä kakkaa tulikin, eikä kohtauksia yölläkään.

Mutta torstaina tuli jo 3 kohtausta klo 14 mennessä, kun päästiin eläinlääkärille. Odotushuoneessa ja tutkimuspöydällä Kerttu teetteli jo uutta kohtausta, mutta onneksi siitä ehdittiin saada verinäyte tutkittavaksi, ennen kuin kohtaus tuli kunnolla päälle. Sitten tyttö päästettiin juoksemaan vihreämmille kukkaniityille, jollaista se ei ikinä täällä maan päällä ehtinyt nähdä eikä kokea. Kerttu ei jaksanut itse edes kävellä sisälle vastaanotolle.
Lehtokerttu by Wilhelm von Wright, via Wikimedia Commons
Kerttu on Gertrud-nimen muunnos. Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisen nimi, Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta Piispa Henrikin surmanneen Lallin vaimona. Kerttu-nimi tuli valistusseuran kalenteriin vuonna 1882 ja oli siellä vuoteen 1883. Almanakasta Kerttu on löytynyt vuodesta 1890 lähtien. Nimestä on käytössä myös muunnos Kerttuli. Sekä Kertun että Kerttulin nimipäivä on 17. maaliskuuta. Wikipedia
Kerttu nukkui pois juuri ennen nimipäiväänsä, jolloin se olisi myös täyttänyt 3kk. Kerttu-nimestä innostuin selatessani listaa luontonimistä ja siellä oli Kerttu, kerttulintujen suvun (latinaksi Sylvia) mukaan. Innoittajana oli myös yhdellä sakemannileirillä muutama vuosi sitten tapaamani ihana harmaa sakemannineiti Kerttu.

Kerttu oli liian hyvä ollakseen totta. Mutta kiitos, kun olit totta edes hetken!

2013_03_12Kerttuboxilla photo 1232013Kuva0192muoks.jpg
  • Kuvassa Kerttu tiistaina, se oli mukana hallilla ja odotellessani Roosan vuoroa, annoin Kertun tutustua kontaktien opettamista varten kehitettyyn laatikkoon. Sen päällehän oli mukava kiivetä, varsinkin kun tajusi saavansa siitä hyvästä namia! Varsinaiseen 2on-2off-touhuun se oli Kertulle aivan liian korkea. Kerttu harjoitteli myös työskentelemään muista koirista välittämättä (seuraa, perusasento, katse, tassun antaminen, istu, maahan...), olemaan häiritsemättä aikuisten koirien treeniä ja tietenkin olemaan hiljaa boxissa. Kaikesta se sai namipalkkaa, ja kotiinlähdön koittaessa Kerttu sai kohtauksen boxissa ollessaan.
  • Lauantaina Kerttu oli ollut mukana kauhavalaisten treeneissä ja pääsi itsekin kokeilemaan paria juttua. Kerttu rakasti keinun paukuttelua ("bang game"), mikä kauhistuttaa aluksi toisia koiria. Peppuosaston hallinta oli vielä erittäin hakusassa puomin alastulossa istuskeluun. Putkesta läpimenon idea ei sille oikein valjennut, mutta palloa oli hauska jahdata pitkin hallin pohjaa.
  • Meidän piti Kertun kanssa liittyä Lapuan Koiraharrastajiin päästäksemme tutustumaan pk-harrastuksen saloihin, treenata hakua/raunioita mm. Sirun ja Nemin kanssa, mennä SPL-leirille ja maastoleirille, Seinäjoelle pentunäyttelyyn ja ja ja...
  • Kertusta piti myös tulla Pinjalle kaveri. Koska Della ei jo huteroilla jaloillaan enää pitkälle pötki...
jos sua ei ois ollut
niin olisin keksinyt sut
ois susta samanlainen tullut
mitään en ois muuttanut


tahdon susta kiinni pitää
vaikken sua oikeasti enää nää


en tahdo irtikään päästää
taas ilmestyt vierellein
on pakko itseään säästää
sen velkaa sulle jäin


olet joka ikinen yön ääni
kukkamerestä poimin sut
hyvä ajatus sisällä mun pääni
kun elämä on suuttunut
 hiljaisuutena öissä
ääriviivoissa pihakoivun
ilman sua oon kuin vöissä
ilman sua lakastun

saanhan susta kiinni pitää
vaikken sua oikeesti enää nää


kiitos
kun olit totta hetken
nyt mun täytyy tästä jatkaa
vierelläni teet loppuretken
vaikka se ois kuvitelmaa


olet jokaikinen yön ääni
osa lempeää valon kajoa
kesäsateena saavut elämääni
en kuivuuteen hajoa
Kaija Koo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoitathan asiallisesti: ei kiroilua, vihamielisyyttä, poikas- tai hintakyselyitä. Hoito-ohjeet ym. kysymykset edelleen vieraskirjaan!