Tervetuloa Ronja!

Taas vasta 2 päivän viiveellä päästy koneelle ja sekin keskellä yötä... ;) Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Onhan tämä niin kiva uutinen. Haimme nimittäin äireen kans Teuvalta yhden tulevista kämppiksistäni, muuttamassa kun olen! Tämä tapahtui 6.8.2009.

Kysymyksessä on siis pikkuinen saksanpaimenkoiratyttö Ronja, jonka kanssa muutan vuokra-asuntoon. Mukaan tulevat myös Timi ja kissat. Tosin koko poppoo ei muuta kerralla, esim. kissat tulevat vasta syksymmällä. Ne kun nautiskelevat kesällä mieluummin ulkoilmasta omassa kiipeilytarhassaan.

Ronja on virallisesti nimeltään WW Yangoviper's Extravagant, pentukuvia löytyy täältä. Neiti oli hakemistaan edeltävänä päivänä täyttänyt vuoden, mutta luusto kuvataan vasta syyskuun aikoihin. Ronja on sijoituksessa kasvattajaltaan, mutta on myös hieman rescue siinä suhteessa, että elämä entisessä kodissa oli neidille rankkaa, koska siitä yritettiin tehdä ihan toisenlainen koira kuin mitä se on. Ronja tarvitseekin paljon rohkaisua.

Säälistä Ronjaa ei silti todellakaan hankittu. Tapasin Ronjan ensimmäisen kerran, kun Dustya käytiin astuttamassa 25.6 ja rakastuin heti. :) Tuolloin emme edes tienneet Ronjan menneisyydestä, vaan se ihastutti meidät itseensä ihan omana itsenään. Ja suuri osuus asiaan oli Ronjan isällä, Hannolla, josta muuten piti tulla Dustyn ensimmäisen pentueen isä, mutta olikin estynyt olemalla jalostuslainassa Romaniassa. Kiitokset kasvattajalle, joka piti Ronjaa siihen asti, että meikäläisen asuntoasiat saatiin jollekin mallille!

Vaikka Ronja oli jo kovasti kiintynyt kasvattajaansa, niin se alkoi jo kotimatkalla sitoutumaan pikkuhiljaa meihin. Sen huomasi pissareissulla ja kun näytettiin Ronjaa matkan varrella Dustyn kotiväelle.

Ronjan asenne on vielä vähän "anteeksi olemassaoloni", joten se pelästyi kotiin tullessaan melkoisesti haukkuvia ausseja, ne kun on niin valtavia... ;) Erityisesti Varpua piti pelätä, vaikka se on talon pienin koira. Mutta kun Varpukin pelkäsi Ronjaa, niin se myös haukkui eniten. Tilanne meni kuitenkin hetkessä ohi ja aussit tunkeilivat tutustumaan uuteen tulokkaaseen, joka pian vapautui sen verran, että uskalsi nuuskia uutta kotiaan.

Koska Ronja on tottunut olemaan pihalla aitauksessa, veimme neidin sinne yöksi, ettei sen tarvitse yrittää saada unen päästä kiinni ihan vieraiden koirien keskellä. Mistyn aitauksessa sillä on hyvin yksityisyyttä kelata asioita mielessään, Misty kun haluaa olla Dellan ja Pinjan kanssa niiden aitauksessa. Aitausten luo mennessään Ronja oli jo varmempi, eikä sakemannit haukkuneetkaan sille aussien tavoin. Yleensä meillä mustasukkaisen roolia on hoitanut Pinja, mutta nyt se oli juoksunsa vasta aloittanut Misty, jonka piti murista Ronjalle. Pinja ja Della ovat näköjään jo tottuneet ajatukseen, että noita nuoria narttuja tulee ja menee. ;) Mutta tämä ei olekaan mikään sijoitustyttö mammalomalla.

Aitaukseen jäätyään Ronja haukahteli muutaman kerran, mutta sen jälkeen ei ole haukkunut ollenkaan. Aitauksessa oleminen on siis Ronjalle helppo nakki. Vieressä on kissojen kesäasuntona toimiva kiipeilytarha. Ronjaa viehättävät nämä pienet naapurit ihan mahdottomasti ja niiden "touhuja" seuratessa sillä riittääkin mielenkiintoa, vaikka kissa ei olekaan sille eläimenä uusi asia. Kissoja ei jaksa Ronjan hötkyily kiinnostaa, ne ovat kai tottuneet ällistyneisiin koiranaapureihin. ;)

Seuraavana päivänä veli kävi morsiamensa kanssa katsomassa uutta koiraa, ja Ronja oli yhtä innostunut tutustumaan uusiin ihmisiin kuin aina. Päästettiin Della vapaaksi tutustumaan hihnassa olevaan Ronjaan, ja tutustuminen sujuikin molempien osalta hyvin. Pinjallakaan ei vaikuta olevan Ronjaa vastaan mitään, vain Misty pomppi aitauksessa mustasukkaisesti. ;)

Kolmantena päivänä Ronja oli jo edustamassa rotuaan paikallisessa tapahtumassa nimeltä Elotryskööt, joiden ohjelmaan kuului lauantaina 8.8. ensin koirarotuesittelyjä ja sen jälkeen agilitynäytös (Kauhavan Kennelkerho, Härmän Kennelkerho). Ronja oli ainoa paikalle saatu saksanpaimenkoira, vaikka rodusta löytyy jopa kasvattajia useampaankin lähtöön lähialueelta. Mistyä ei voinut ottaa juoksun takia, eivätkä steriloidut Della ja Pinja ole kiloineen tällä hetkellä ihan edustavimmasta päästä. ;)

Koiran ei toki tarvinnut muuta kuin kiertää kehä torilla, joten sen rankemmaksi ei vasta kotiutuneen Ronjan homma käynyt, agility oli Timin ja Roosan heiniä. Sitä ennen neiti tosin ehti jyrsiä poikki upouuden ja kalliin talutushihnansa, kun jätimme sen nurmikolle tolppaan kiinni esittääksemme ensin aussit. Ihmettelin, kun Ronja viihtyi niin hyvin yksin jätettynä, mutta sillähän olikin pieni askarteluhetki vain meneillään... Ja pian Ronja ilmestyikin luoksemme: "Hei, teiltä jäi jotain tuonne - Minä!"

Meidän lisäksi Ronja oli kovasti myös Timin perään, se huomattiin nopeasti. Ihmekös tuo, sillä kasvattajansa luona tytöllä on ollut oma Timi: jackrussellinterrieri uros, jonka seuraneitinä Ronja oli.
...