tiistaina, toukokuuta 21, 2013

SPL-maastoleiri

Milla-sakemannin kanssa opiskelin henkilöhakua SPL:n maastoleirillä Wanhan Karhunmäen maastossa 18-19.5. :) Leirillä oli myös 2 kasvattiamme: K-pentueen Taisto sekä samassa ryhmässä treenaava Siru-aussi.



Sirun osalta muistiinpanoja tulee varmasti Kirsin blogiin? :) Tässä Millan treenimuistiinpanoja suomennettuna. Olen aikonut Mistyn muistoksi laittaa nettiin muutkin SPL-leirimuistiinpanot, mutta laitetaan nyt tämä tuorein ensin.

Milla on niin innoissaan, että sitä pitää vähän pidellä naama menosuuntaan päin, kun se yrittää kiemurrella! :D

Päivä 1

Olosuhteet:
  • Helle!!!!
  • Milla vieraan auton häkissä

 

1. kierros


Millalle aiottiin tehdä tyypillinen pentutreeni, jossa se saa käydä syömässä nameja ryhmäläisten käsistä. Minun tarkoitus oli pysyä ihan hiljaa ja passiivisena, mikä onnistui vaihtelevalla menestyksellä varsinkin tällä ensimmäisellä kierroksella. Ihmisten käskettiin olla melko hillittyjä, ettei pentu säiky tai paineistu.

Toin siis Millan hakuryhmän "tukikohtaan", jossa porukalla oli tapana istuskella retkituoleissa ja käydä läpi koirakoiden treenejä. Metsä sinällään lienee Millalle jo uusi kokemus, joten se ei juuri huomannutkaan ihmisiä, vaan nuuski ympäristöä. Odotettiin kuitenkin passiivisesti, kunnes Milla kiinnostui, että ketäs täällä oikein istuskelee.

Milla kävi tutkimassa muutaman kouran, mutta neidille hyvin tyypillisesti ei ollut kiinnostunut syömisestä. Lopulta se pitkästyi tai turhautui, ja kiskoi repustani esille rakkaan narupallonsa. Kaikki ottivat sitten lelut ja leikittivät Millaa vuoronperään. Aluksi Millan annettiin itse kiinnostua leikkijöistä, mutta myöhemmässä vaiheessa sitä alettiin myös kutsua leikkiin.

Lopulta otin Millan hihnaan kesken hauskan leikin, että sille jäisi himo tulla takaisin. Viedessäni Millaa pois, muut huutelivat sen perään, viheltelivät ja kutsuivat leikkimään. Milla kääntyi monta kertaa yrittäen palata takaisin, mutta ei makeaa mahan täydeltä! :D

 

2. kierros


Nyt toin Millan ihan vapaana leiriytymispaikkaamme. Muut huutelivat sitä jo kaukaa, ja Millahan "karkasikin" heti sinne. Neiti leikki tosi innolla narupalloilla ja rätillä. Kerran se kävi kauppaamassa voittamaansa lelua minulle, joka seisoin passiivisena sivummalla, mutta palasi sitten leikkimään muiden kanssa. Vein sen taas autoon kesken leikin, muiden jäädessä huutelemaan Millaa.

Näin sitä lyhyillä töppöjaloillakin pääsee maastossa eteenpäin!

Ilta


Milla oli päättänyt olla koko viikonlopun tekemättä tarpeitaan tai syömättä. Olin kuitenkin onnistunut saamaan sen juomaan vettä edes savisen ojan pohjalta hakumetsässä. Se oli yllättävän helppoa ottaen huomioon, että Milla ei oikein pitänyt rypemisestä eikä halunnut nameja. Niinpä minä käytin ihan pelkkää naksutinta, jolla "palkkasin" sitä heti, kun se vähän laskeutui ojanpenkkaa alaspäin. Heittelin keppejä veteen ja naksutin, kun se otti niitä vedestä. Siis ihan pelkällä naksuttimella sain sen kahlaamaan vedessä ja juomaankin edes sieltä.

Palattuamme illalla kämpällemme Wanhassa Karhunmäessä, Milla luopui myös päätöksestään olla syömättä. Se veti napaansa kunnon annoksen pentunappuloita ja joi ihan jopa puhdasta hanavettä kupista. ;)

Otin Millan sosiaalistumaan iltanuotiolle, jossa istui paljon porukkaa. Neiti saikin paljon huomiota ja hellyyttä osakseen, se kun oli varmaan leirin pienin ja nuorin sakemanni. Sille yritettiin jopa tarjoilla makkaraa, mutta ei Milla ole ikinä niistä huolinut. Enkä kyllä minäkään. Porukka hieman repesi, kun heidän makkarakeppiensä seuraan nuotion yläpuolelle ilmaantui meikäläisen tomaatti kepin nenässä. :D

Puoleen yöhön siinä meni jutellessa porukan vähentyessä ja ilman viiletessä. Milla kulutti aikaansa pääasiassa oksia järsimällä niin keskittyneesti, ettei huomannut paikalle tullutta 17-kuista, kokoistaan sakemanninarttua, vaan onnistui säikähtämään sitä kunnolla. Vein sen sitten leikkimään nartun kanssa, mutta vähän Millalle jäi kuitenkin sellainen fiilis, että se murahteli pimeässä nuotiopaikan ohi kulkeville koirille. Tietenkin Millan piti käydä ottamassa kuonoonsa omanarvonsa tuntevalta shipperke-rouvalta. Tuli ilmeisesti heti kotoisa olo! :D Ilta oli siis pelastettu, ja Milla ryhtyi turvallisin mielin nukkumaan. ;)

Siru bongaa maastoutuneen maalimiehen!

Päivä 2

Olosuhteet:
  • uusi metsäalue
  • tosi hiostava ilma
  • väsynyt pentu

 

1. kierros


Siinä missä Siru-aussi pääsi vasta kunnolla vauhtiin toisena päivänä, Milla taas oli jo selvästi poikki. Milla ei ole vielä täysin tottunut autoilemiseen, joten sen täytyi olla todella väsynyt, koska aina ottaessani sitä pois häkistä, se hyppäsi sinne takaisin.

Oli tarkoitus tehdä muuten samoin kuin eilen, mutta ihmiset seisoisivat vähän kauempana toisistaan, enemmän metsässä. Hetsaamisesta huolimatta, Milla oli melko haluton leikkimään. Se kävi kyllä ihmisten luona, mutta ei meinannut jaksaa alata riehumaan.

Kokeiltiin toista taktiikkaa. Pidin Millaa pannasta, ja maalimies juoksi metsään hetsaten lemppari-narupallolla. Päästin pannasta irti, ja Milla juoksi taistelemaan pallonsa herruudesta. :D "Voitettuaan" pallon takaisin itselleen, se juoksi metsästä pallo suussa luokseni. Päätettiin seuraavalla kierroksella yrittää saada Milla pysymään maalimiehen luona.

Millan vihreä suosikki-narupallo karkaa! :D

2. kierros


Milla oli tosi kuumissaan ja halusi vain rypeä saviojassa. Mutta oman vuoronsa koittaessa, Millalle tehtiin 2 sellaista "pistoa", missä pidin Millaa pannasta, ja maalimies juoksi lyhyen matkan päähän metsään narupallolla hetsaten. Maalimiehen kyykistyttyä alas, päästin pannasta irti, ja Milla ryntäsi taas taistelemaan pallosta innolla.

Tällä kertaa maalimies ei heti antanutkaan voittaa heti palloa, mutta Milla pysyi leikissä mukana, eikä lopettanut edes siihen, kun pääsin keskilinjalta leikkijöiden luo kehumaan. Maalimiehet saivat jopa tuotua Millan leikkien takaisin keskilinjalle. Tarkoitus onkin saada hakukoira kiinnostuneemmaksi maalimiehistä kuin ohjaajasta.

Milla päästetään perään!

Lopputulos


Millalla on kuulemma hyvät edellytykset hakukoiraksi. :) Evääksi saimme kehotuksen jatkaa tällaisia harjoituksia, jos joskus pääsisimme hakuryhmään. Siitä siirryttäisiin vähitellen haamuihin (maalimies näyttäytyy koiralle ja laskeutuu takaisin piiloon) jne.

Ai niin! Ei onnistunut neiti pidättelemään koko viikonloppu. Pissa tuli aamulla metsään kahteen otteeseen, ja viimeisen kierroksen jälkeen tuli myös kakka. :D

Oli aika nostalginen fiilis olla taas hakumetsässä. Viimeksi olen harrastanut hakua Mistyn kanssa. Mistyn kuoltua, menin Lehtimäen leirillä tämän Nemi-tyttären kanssa suojeluun.

Kata ja Misty 2009
Kata ja Nemi 2012

Muistiinpanoja


Hyviä ohjeita käskettiin surffailla Tending kennelin sivuilta. Todennäköisesti tarkoittivat tätä sivua.

Hajujen liikkeistä sen sijaan kerrottiin olevan hyvä artikkeli Pelastuskoiraliiton sivuilla. En nyt ihan heti löytänyt. :(

Kuva alla: Jos koiralla on tapana kaartaa pistolla aina kauheasti eteenpäin (A) keskilinjan suuntaisesti, sitä voi opettaa juoksemaan suorempaan ohjaajan osoittamaan suuntaan. Yksi tapa on lähettää koira taaksepäin eli radan alkuun päin piiloutuneen maalimiehen luokse (B). Toinen tapa on käyttää todella kapeaa, tiheään tallattua kaistaletta, jonka päähän laitetaan maalimies, ja koira lähetetään sen luokse (C).


Pelastuskoirapuolella ei ole keskilinjaa, jonka molemmille puolille koira lähetetään pistoille tai jonka molemmin puolin koira risteilee, toisin kuin palveluskoirapuolella. Palveluskoira lähetetään tekemään laatikkomaisia pistoja ja ohjaaja kulkee keskilinjalla. Pelastuskoiran kanssa taas ohjaaja partioi yhteistyönä siten, että koira kulkee edellä metsässä ja ohjaaja ja muut ihmiset kulkevat sen perässä.

Palveluskoirapuolella on vain kaksi hyväksyttyä ilmaisutapaa, eli sitä miten koira kertoo ohjaajalleen löytäneensä maalimiehen: koira joko jää haukkumaan maalimiehen eteen ohjaajan saapumiseen asti, tai ottaa rullan suuhunsa ja juoksee ohjaajan luokse, jonka jälkeen koira opastaa ohjaajan maalimiehen luokse. Pelastuskoiralla voi olla 1-2 ilmaisutapaa, jotka kokeessa ilmoitetaan tuomarille alussa. Haukkumisen ja rullailmaisun lisäksi koira voi olla "kertova", eli se tulee maalimiehen löydettyään haukkumaan ohjaajan eteen. Netistä löysin sellaisen, että koira voi myös juosta edestakaisin ohjaajan ja maalimiehen välissä "ymmärrettävästi". Mitäs muita mahdollisuuksia on?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoitathan asiallisesti: ei kiroilua, vihamielisyyttä, poikas- tai hintakyselyitä. Hoito-ohjeet ym. kysymykset edelleen vieraskirjaan!