Kynsitrimmeriin totuttelua

Peten Koiratarvike laittoi sellaisen tarjouksen, että syyskuussa sai kaikki ilman postikuluja. Minähän heti menin ja tilasin tällaisen Valens-kynsitrimmerin. :) Timille kun kynsienleikkuu on kuolemaakin pahempi juttu, ja kynsiä leikatessa sen itku kuuluu melkein kylälle asti... Johtuu luultavasti siitä, että Timillä on todella huonot kynnet, jotka murenevat ja katkeilevat ihan itsestäänkin. Ei siis mikään ihme, ettei se haluaisi kenenkään koskevan kynsiinsä. Tassua poika kyllä antaa pyydettäessä hyvinkin miehekkäästi, mutta kun kynsistä on kysymys niin tästä äijästä tulee ihan neiti. Jos kynsi on kipeä, niin koko koira on puolikuollut. ;) Ei sitä kynsienleikkuuta nyt aivan vaivattomaksi voi Roosalla ja Varpullakaan väittää.

Kynsitrimmeri on siitä hyvä, että koira ei koe sitä kammoksuttua puristuksen tunnetta kynnessään. Mutta kukaan ei sanonut, että koiralle pitää OPETTAA se kynsitrimmerikin erikseen! Meillä nääs kaikki aussit pelkäävät vempainta ihan villisti! Sakemanneilla sitä ei ole edes testattu vielä. Niiden suuret kynnet nyt on muutenkin niin helppo leikata, saksanpaimenkoirat eivät ole ihan niin tassukeskeisiä kuin australianterrierit, jotka käyttävät käpäliään muutenkin paljon enemmän ja mielestäni jopa aika kissamaiseen tapaan. Ehkä katson ensin, miten nopeasti tuo hiomarulla oikein kuluu, pattereista nyt puhumattakaan.

Tuntuu vähän, että ensimmäiset kaksi C-paristoa saadaan kulutettua ihan sillä, että ausseja opetetaan sietämään tuota kapistusta. Otin aussin kerrallaan syliin ja laitoin koneen pyörimään. Jos se jo oli kammottavaa, niin odotin ensin rauhoittumista ja sitten annoin namin. Konetta ei sammuteta välissä, vaan sen on syytä antaa käydä kokoajan, ettei koira saa vääriä mielleyhtymiä, kun kone on sammuksissa sen syödessä palkkaansa. Koska itse konehan on surinoineen se kiva juttu, josta saadaan herkkua. Sitten laitoin sen lähemmäs koiraa surisemaan ja värisemään. Ihan kiinni esim. kylkeen, koska trimmerissä on se ikävä värinä. Siitä samoin palkka, kun koira on rauhassa tai rauhoittuu. Sitten trimmeriä tassujen viereen (ihan kiinni) ja taas namia. Sitten pistin koneen hetkeksi kiinni ja sovittelin kynttä paikoilleen reikään ja taas namia, kun koira antaa tehdä.

Lopulta päästiin tositoimiinkin, vaikka eihän se ihan niin helppoa ollut. Trimmeri tai kynsi pitää olla "oikein päin", ettei hiomarulla pyöri "vastakarvaan", jolloin se tökkii kynttä ikävästi. Huoh... Siinä sitä nyt opetellaan! :) Suosittelen kyllä palkkaamaan aika lyhyin väliajoin, mutta niin ettei koira rimpuile sillä hetkellä, kun sanot taikasanat "Nyt saa namia!" tms... Tätä saa harjoitella ja paljon, että homma on yhtään sen kummempi kuin kynsisaksien kanssa! :D

Meillä ainakin rimpuiltiin aika paljonkin, pahiten pelkäävät Roosa ja Timi yrittivät vähän hammastellakin trimmeriä. Ja Timi tietenkin vinkui... Varpun kanssa ei päästy kunnolla edes alkuun, koska neiti on viime päivinä syönyt aika huonosti. (* Kuinkas lahjot ruokahalutonta koiraa? Lelupalkka toimii loistavasti agilitykentällä, mutta tähän tarkoitukseen se ei oikein istu. Ruska suhtautui kaikista parhaiten kynsiviilaukseen. Mutta sen kanssa ei kyllä ole ollut aikaisemminkaan ongelmia kynsienlyhentämisen kanssa.


Loppupäätelmät tähän mennessä: 

Merkittävät huonot puolet:

• Jos koirasi pelkää kynsienleikkuuta, se todennäköisesti pelkää myös tätä ihan yhtä paljon. 
• Roosan kaltainen herkkä koira voi pelätä hurisevaa ja surisevaa kynsitrimmeriä itsessään, vaikkei sinänsä kynsienleikkuu olisikaan ongelma.
• Jos koirasi ei ole herkkä kynsistään, se ei luultavasti pelkää kynsitrimmeriä kovinkaan pitkään. Mutta toisaalta sille tuskin kynsienleikkuu perinteisinkään välinein on mikään ongelma, verisuonikammoinen kynsienleikkaaja voi sitten olla eri asia.

=> Hyöty: plus miinus nolla!

Ainoa hyvä puoli:

• kynsien lyhentämisoperaation jälkeen ei tarvitse lakaista kynnenpalasia lattialta. :D Tokihan pelkästään siitä riemusta maksaa sen 19 euroa.

*) Mainittakoon vielä, että Varpu ja muut koirat (+kissat) ovat kyllä saaneet matokuurin. Ja täytyy sanoa, että taas oli pienellä koiralla enkeli matkassa! Ruska nimittäin oksensi matokuurin seurauksena köysilelun, jonka muistimme sen tuhonneen viikkoa aikaisemmin. Kukapa olisi arvannut, että se oli nielaistu kokonaisena ja vieläpä viikon verran muhinut 5-kuisen pennun masussa kiltisti aiheuttamatta minkäänlaisia oireita?!?!?! o_0